Kuinka ehtiä olemaan läsnä lapsille?
Meillä arki kolmen päiväkoti-ikäisen lapsen kanssa menee aina samaa rataa: Mies vie lapset aamulla päiväkotiin ja illalla minä pääsen hakemaan heitä n. klo 15:45, kun olen tehnyt täyden työpäivän.
Päiväkoti on alle kilometrin päässä, mutta kolmen lapsen hakureissu eri päiväkotiryhmistä ja lumessa taapertaen, päikkyreppuja ja suksia (päikyssä hiihtoa) kantaen sekä pienimmäistä pulkassa vetäen, kestää valehtelematta yli tunnin. Kotona olemme vähän ennen klo 17 ja siinä sitten revimme lumiset ulkovaatteet aivan liian pienen eteisemme lattialle. Samassa nuorimmainen kertoo, että pissa ehti jo tulla ja keskimmäinen kiljuu, että miksi en jo auta senkin kakkapää, typerä äiti. Laitan äkkiä uunin lämpenemään (lämmitetään jotain nopeaa, kuten valmiskalapullia) ja vien nuorimmaisen pesulle. Autan keskimmäinen ulos talvivaatteista ja kuivaan nuorimman.
Pesukone pitää laittaa vielä äkkiä päälle, että saan pissaan menneen talvihaalarin pestyä. Sitten pääsen ruoanlaittoon, mutta ensimmäinen lasten välinen riita keskeyttääkin jo pikaisen kasvisten pilkkomisen. Katan äkkiä pöydän, lämmitän eilistä pastaa ja otan kalapullat uunista. Ruokaa pääsemme syömään vasta 17:20.
Ruoka äkkiä napaan, sitten pöydän siivous ja tadaa! Kello on jo 18. Isä tulee töistä kotiin, kun on saanut tehtyä täyden päivän ja haettua seuraavana päivänä päikkyyn tarvittavat eväät (kerrottiin vasta eilen toki). Työmatkoihin kun täällä pk-seudulla menee vähintään meillä se 45 min, vaikka asummekin aika järkevällä sijainnilla.
Lapset leikkii hetken, mitä leikkii. Mies syö, minä vien roskat ja viikkaamme äkkiä pyykit. Tiskikone päälle ja haalari kuivausrumpuun. Äkkiä iltapalaa lapsille ja iltatoimille. Lyhyt lukuhetki, jos ehtii ennen nukkumaanmenoa ja sitten sitä pääseekin siihen nukutusrumbaan, mistä voisin tehdä toisen aloituksen.
Seuraavan aamun valmistelut, kun lapset vihdoin nukahtaa ja äkkiä nukkumaan, jotta on sitten ah, niin reipas taas uuteen päivään!
Mutta kysymys siis: missä välissä ehtisimme olla läsnä lapsillemme?
Kommentit (292)
Isäni oli opettaja. Jäi eläkkeelle juuri ennen koronapandemiaa. Itse muistan lapsuudesta sen, että isä oli paljon läsnä (pitkä kesäloma, hiihtoloma, syysloma, joululoma) ja äiti hyvin harvoin läsnä. Silloinkin kun äiti oli fyysisesti läsnä, hän oli henkisesti poissa. Katseli televisiota tuntikausia joka ilta. Minä viihdyin ulkona (liikuntaharrastukset) ja nautin siitä, ettei tarvitse katsella äidin naamaa. Itsekäs akka. Aina vinkumassa ja uhriutumassa, että toimistotyö on rankkaa. Opettajan työ on paljon rankempaa ja sitä joutuu tekemään iltaisin kotona (oppituntien suunnittelu, tänään pidettyjen kokeiden tarkistaminen, poissaolojen selvittely).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on kyllä oikeesti hyviä vinkkejä, mutta sitten on niitä, jotka on kaivettu apu-lehdestä vm. 1967.
Täältä en ota yhtään mukavinkkiä. Joka perhe erilainen ja se työnjäkeinen aika ja viikonloput aikuinen itse päättää minkäverran on lastens kanssa aamen.....turhaa rutinaa. 😝😝😝
Onneksi 95% nykynurista pareista ei tee kun sen yhden tai ei yhtään lasta kun OVAT TIETOISIA miten paljon lapsi vaatii aikaa ja huolenpitoa.....lisäksi eivät tee lapsia tähän Purran leikkaamaan köyhyyteen ja epävarmaan oloon. 🤔🤔🤔🤔🤔🤔
AP on katkera, lyhytpinnainen ja toksinen äiti. Niin negatiivisesti puhuu kaikesta. Lapsilta "revitään" vaatteet päältä ja kaikki kotityöt pitää tehdä "äkkiä".
Toivottavasti lapsilla on parempi isä, joka käyttäytyy rauhallisesti. Lapset eivät koskaan opi kärsivällisyyttä jos äiti ei itse rauhoitu JA rauhoita lasten arkea.
Viikonloppuna tehdään koko seuraavan viikon ruuat (kaikki lämpimät ruuat) valmiiksi pakastimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 päiväkoti-ikäistä, mutta molemmat vanhemmat kokoaikatöissä? Huono idea. Miksette tee lyhennettyä työaikaa molemmat? Osittainen hoitovapaa vai mikä se olikaan.
Ja mikset ole läsnä kun puuhaat lasten kanssa?
Kuka maksaa asuntolainan ja elämisen kulut jos vanhemmat lomailee kotona?!
Laten ja koiran ottaminen kannattaa harkita hyvin. Mitä niitä vaivoikseen tekee jos ei osaa elää niitten kanssa.Normaalisti tingitään nipottamisesta joka veen piikutöistä kun lapsi on pieni.
Juuri näin. Säälittää jo koirat ,kissatym . Kun on niin mukakireinen ja mukavuuden haluinen että ne 2 pakollista 5 min kusetusta ja kippoon haisevia papanoita ja kuppi vettä. Kerran niitä lapsia tehty niin niiden kanss
Juuri näin....piruako teette lapsia jos tunnette ne taakaksi. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Ei meillä hankittu kolmea lasta pienellä ikäerolla. Kaksi lasta tuli (ikäero pari vuotta) ja päätettiin, että kolmatta lasta voi yrittää sitten kun saadaan nämä kaksi ensimmäistä peruskouluun.
Kaksi ensimmäistä olivat todella helppoja lapsia. Päiväkodissa rauhallisia, kotona itsenäisiä (introverttejä), peruskoulussa luokan parhaita. Mikään ei olisi estänyt hankkimasta kolmatta ja neljättä lasta. Mutta ihan kylmästi päätettiin, että lapsiperhearki on melkoinen työleiri vaikka lapset eivät kiukuttele, riitele tai ole nepsyjä/persoonallisuushäiriöusiä/fyysisesti vammaisia.
Naapuri synnytti iltatähden kun hänen ensimmäinen lapsensa oli 13v. Näiden kahden välissä ei syntynyt muita lapsia.
AP on katkera, lyhytpinnainen ja toksinen äiti. Niin negatiivisesti puhuu kaikesta. Lapsilta "revitään" vaatteet päältä ja kaikki kotityöt pitää tehdä "äkkiä".
Toivottavasti lapsilla on parempi isä, joka käyttäytyy rauhallisesti. Lapset eivät koskaan opi kärsivällisyyttä jos äiti ei itse rauhoitu JA rauhoita lasten arkea.
Viikonloppuna tehdään koko seuraavan viikon ruuat (kaikki lämpimät ruuat) valmiiksi pakastimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pese pyykkiä harvemmin. Täysiä koneellisia ja kaikki värit sekaisin. Näin mä oon aina tehnyt eikä pyykille käy mitään. Viikkaat samalla kun katsot telkkaria... ei tod joka päivä.
Ei mitään iltapaloja! Joku välipala heti kun tulette kotiin, siis niin helppo kuin mahdollista, ei mitään pöydän kattamista. Ja iltaruoka sitten vähän myöhemmin. Mieskin voi sen ruoan tehdä kun tulee kotiin, ei se ole sinun homma.
No meillä menee kaikki sekaisin alusvaatteista sukkiin. Silti joka päivä yksi täysi koneellinen peruspyykkiä (viiden ihmisen kaikki päivävaatteet ja yövaatteet, lapset tykkää vaihtaa myös kevyempää päälle, kun tulevat kotiin) Erikseen sitten lakanat ja pyyhkeet ja välillä ne ulkovaatteet ja villavaatteet. Ap.
Kannattaa jo ekologisista syistä perehtyä ai
Samaa mieltä. Alle 3-vuotiaalla nyt vaatteet ovat helposti ruokatahrassa joka päivä mutta sitä vanhempien pitäisi osata syödä siististi suurimman osan ajasta. Yöpukuja ei ole mitään syytä pestä joka päivä ellei tule pissavahinkoa. Asiat voi tehdä itselleen vaikeaksi tai sitten mennä helpommalla.
Meillä oli kolme lasta yhtä aikaa alle kouluikäisiä. Kyllä me pistimme lasten päiväkotivaatteet ja -sukat joka päivä kotiin tultua pyykkiin. Ei se suojannut meitä kihomatokierteeltä, mutta oli kuitenkin mukavampi niin. Kone pesi ja rumpu kuivasi, ei vienyt monta minuuttia se lähes päivittäinen kirjopyykkikoneellinen.
Vierailija kirjoitti:
AP on katkera, lyhytpinnainen ja toksinen äiti. Niin negatiivisesti puhuu kaikesta. Lapsilta "revitään" vaatteet päältä ja kaikki kotityöt pitää tehdä "äkkiä".
Toivottavasti lapsilla on parempi isä, joka käyttäytyy rauhallisesti. Lapset eivät koskaan opi kärsivällisyyttä jos äiti ei itse rauhoitu JA rauhoita lasten arkea.
Viikonloppuna tehdään koko seuraavan viikon ruuat (kaikki lämpimät ruuat) valmiiksi pakastimeen.
Nämä neuvot ovat aina jokaisen omasta vinkkelistä. Meillä tehtiin joka päivä tuore ruoka. Pakastimen makuinen ruoka ei olisi mennyt kaupaksi. Toisaalta tykätään kokkauksesta. Siivouksen kanssa sitten vähän eri meininki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on kyllä oikeesti hyviä vinkkejä, mutta sitten on niitä, jotka on kaivettu apu-lehdestä vm. 1967.
Täältä en ota yhtään mukavinkkiä. Joka perhe erilainen ja se työnjäkeinen aika ja viikonloput aikuinen itse päättää minkäverran on lastens kanssa aamen.....turhaa rutinaa. 😝😝😝
Onneksi 95% nykynurista pareista ei tee kun sen yhden tai ei yhtään lasta kun OVAT TIETOISIA miten paljon lapsi vaatii aikaa ja huolenpitoa.....lisäksi eivät tee lapsia tähän Purran leikkaamaan köyhyyteen ja epävarmaan oloon. 🤔🤔🤔🤔🤔🤔
On meillä kuitenki ihan hyvä tilanne kun on rahaa ostaa 3000 euron lemmikki varusteineen. Ne vasta kalliiksi tulevat. Mutta oppivat ainakin tavoille. 😉
T. Kolmen koiran omistaja N34
Viikonloppuna ruokien esivalmistus pakkaseen. Helpottaa arkea, kulho soppaa isompi satsi. Eri ruokia voi uunissa valmistaa samalla kertaa, säästyy aikaa ja sähköä. Kuori perunat illalla valmiiksi, menee 5-10 minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
AP on katkera, lyhytpinnainen ja toksinen äiti. Niin negatiivisesti puhuu kaikesta. Lapsilta "revitään" vaatteet päältä ja kaikki kotityöt pitää tehdä "äkkiä".
Höpö höpö. Ihan kehityskelpoiselta äidiltä kuulostaa. Kaikilla on pikkulapsiarjessa heikompia hetkiä/kausia. Ja nuohan oli vain kuvailua, miltä ap:stä tuntuu. Ja siltähän se välillä tuntuu, kun arki on kiireisempää.
Ap:lle lyhyesti, että tuo on sitä arkea pienten lasten kanssa ja sitä elämä on. Nauti niistä hetkistä niin, että pyri tekemään kaikesta kiireettömämpää ja olemaan läsnä juuri noissa touhuissa. Lasten kuskaaminen, pukeminen ja riisuminen, pesut, ruoanlaitot ja ruokailut, kaikki mitä kuvasit ovat juuri sitä elämää, jonka voi vähemmällä suorittamisella puuhata yhdessä lasten kanssa.
Tuo yhdessä tekeminen ja siinä läsnäolo on oleellisin, mutta kaikkia noita askareita voi myös tehostaa, helpottaa ja nopeuttaa tavalla tai toisella. Sitäkin se arkielämä on, että niihin etsii ratkaisuja yksi kerrallaan. Parempaa kalustoa lasten kuskaamiseen, hoitajat varmasti voivat tuoda lapset samaan paikkaan heitä noutaessa, ruokien valmistaminen useammalle aterialle kerrallaan jne. näitä riittää.
Mitään isoa ongelmaa ei kuulostanut olevan, mutta sieltä hoidosta kotiin on tosiaan hyvä kiirehtiä, koska asioita ei yhtään helpota, jos ruokailu viivästyy lapsilta tai vanhemmalta. Muuten noissa askareissa aikataulukin voi joustaa, paitsi nukkumaanmenoajassa mieluummin ei yhtään. Ja kun lapset käy nukkumaan, ne sitten kanssa nukkuu ja niille voi ärähtää reilumminkin, ei ne siitä mene rikki. Noin kun toimii alusta asti, ei mitään nukutusongelmia edes tule. Meilläkin oli neljä hyvin erilaista nukkujaa, kaikki tyytyivät kohtaloonsa ennemmin tai myöhemmin.
Olen siis nyt jo neljän osin aikuisen lapsen isä, joka pikkulapsiarjessa hoiti hoidosta hakupuolen. Ja ei ole vielä unohtunut, ap:n ajatukset kuulostaa tutuilta. Välillä voi tuntua tuolta suorittamiselta, mutta kun kaiken pyrkii tekemään rennommin ja olemaan läsnä siinä tekemisessä lasten kanssa, ei se tunnukaan niin pakkopullalta suorittamiselta. Omaa ajatusmaailmaa pitää vaan kääntää siihen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö voi pyytää lapsia samaan päiväkoti ryhmään?
Päiväkotiryhmät muodostetaan ikäryhmittäin.
Mun kolme lasta on samassa päiväkodissa omissa ryhmissään.
Missäköhän ap: n lapset on hajallaan jos eri päiväkodeissa. Ainahan saman perheen lapset laitetaan samaan päiväkotiin vaikka eri ryhmät.
Mä kans sanoisin että tuosta pyykinpesusta olisi vähennettävää. Ei kaikkia vaatteita tarvitse eikä kannata pestä joka päivä. Taaperolta nyt saattaa mennä päivittäin asukokonaisuus vaihtoon, mutta isommat päikkyläiset kyllä meillä menivät helposti pari-kolme päivää samoilla vaatteilla jos ei mitään isompaa suuttua tapahtunut. Ja yöpukujen vaihdossa joka päivä ei nyt mitään ideaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö voi pyytää lapsia samaan päiväkoti ryhmään?
Päiväkotiryhmät muodostetaan ikäryhmittäin.
Mun kolme lasta on samassa päiväkodissa omissa ryhmissään.
Missäköhän ap: n lapset on hajallaan jos eri päiväkodeissa. Ainahan saman perheen lapset laitetaan samaan päiväkotiin vaikka eri ryhmät.
Eihän ap:n lapset ole eri päiväkodeissa vaan eri ryhmissä. Kyllä siinäkin aikaa saa kulumaan, kun kaikki voi olla eri pihoilla.
Eikä lapset aina pääse samaan päiväkotiin vaikka olisivatkin sisaruksia. Esikoisen päiväkodissa kaikki sisarukset eivät mahtuneet päiväkotiin, koska heitä oli enemmän kuin aloituspaikkoja. He sitten siirtyvät sinne siinä vaiheessa, kun porukkaa muuttaa pois tai lapset kasvavat.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kolme lasta yhtä aikaa alle kouluikäisiä. Kyllä me pistimme lasten päiväkotivaatteet ja -sukat joka päivä kotiin tultua pyykkiin. Ei se suojannut meitä kihomatokierteeltä, mutta oli kuitenkin mukavampi niin. Kone pesi ja rumpu kuivasi, ei vienyt monta minuuttia se lähes päivittäinen kirjopyykkikoneellinen.
Mutta kun se koneellinen on turha, täysin turha. Se kuluttaa vettä, sähköä, kemikaaleja (pesuaineet) ja niitä vaatteita, eli RAHAA. Sinulta ja planeetalta. Sama kuin se joka sanoi ketjussa että päiväkoti vaatii tautikierteen vuoksi vaihtamaan vaatteet joka päivä. No 8 v ajan yhteensä olleet lapseni kaupungin päiväkodissa eikä ole ikinä kuultu tollaista. Taudit leviää pärskeinä, kosketuksien ja hengitysilman kautta. Näitä puhtausvimmaisten viestejä kun lukee, eipä tarvi ihmetellä miksi lapsilla ei enää mitään vastustuskykyä. Hulluna vaihdetaan puhtaita paitoja ja tahkotaan niitä huuhteluaineen kemikaalikuorman kera rummussa ilta illan jälkeen. Sata vuotta sitten ihmiset asuivat savupirteissä. Eiköhän ihan normaali hygieniataso riitä.
Tuntuu että teillä on kohta avioero.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen näitä kommentteja täällä... Ihan empatiakyvytöntä porukkaa ja sit nuo kommentit saa vielä useita kymmeniä ylänuolia?
Heitellään ratkaisuja ilmoille tyylin anna lasten kattaa pöytä. Eikä tajuta että no ensinnäkin lapsi pitäisi opettaa siihen (ja myös innostaa jos se ei vaikka halua) ja aloittajan arki kuulostaa niin kaoottiselta että eihän tuossa mitään sellasta voi tehdä. Ei ole aikaa eikä energiaa sellaiseen.
Ja nukutusrumban vähättely täällä myös ihmetyttää.... Kyllä mulla oli taaperoikäisten kanssa se aina yhtä rumbaa, pyydetään vettä, jokin pelottaa, peitto huonosti, haluaa viereen.... eivät saaneet unta kuin vasta joskus klo 23.
Ja sit toi lumessa taapertaminen kolmen lapsen kaa... Kyllä se on rankkaa. MYÖS niiden rattaiden kanssa (joku valopää sitä täällä ehdotti ratkaisuksi). Monen lapsen työntäminen rattaissa lumisilla teillä työpäivän jälkeen on h
No mikset ottanut viereen?
Ei kai se ihmeellistä läsnäaikaa ole, lapsi voi olla mukana kotitöissä, auttaa pöydän kattauksessa ja muussa ja samalla käydään läpi päivän asioita.