Paljonko etätyökulttuuri vähentää kulutusta?

Ihmisten kyky ýmmärtää taloutta näköjään pysähtyy lounasravintoloihin. Kyöstilä ei jauhanut mistään lounaskahviloista vaan siitä, ettei mukavauudehaluiset ihmiset saa taloutta kasvuun.

Ihan laajemmin, jos ihmisest kuluttaa etätyön takia vähemmän lounaisiin, yleensä kulutus kasvaa jossain muualla. 

Lisäksi, jokainen joka ottaa kantaa talouteen tai sen kasvuun, ei ole ekonomisti. Kukaan ammattimainen ekonomisti ei kuvittele, että talouskasvu perstuu siihen, että ihmiset pakotetaan käyttämään lounasravintoloita. 

Työpaikalle käydessä syön omat kotona tehdyt eväät ja töistä pyöräilen suoraan kotiin. Eli ei vaikuta mitenkään muuten kuin toimistopäivinä työn tekeminen on hitaampaa ja tehottomampaa, avokonttorin hälinässä keskittymiskyky on olematon ja pidetään joukolla pitkiä kahvitaukoja.

Vierailija kirjoitti:

Tää etätyön lopettamisvimma on vanhojen jäärien kuolonkorahtelua kun ei suostuta hyväksymään, että työnteon tavat on nyt pysyvästi muuttuneet. Kuvitellaan naivisti, että kunhan väki palaa työpaikoille, jotenkin taianomaisesti kaikki muuttuu paremmaksi.

Eihän siellä työpaikalla ole edes kunnollisia työpisteitä missä voisi rauhassa töitä edes tehdä.

Tämähän se olisi. Kulutusyhteiskunta on muuttunut pysyvästi. 

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan etätyössä ei voi kukaan epätoivotusti  lääppiä ja ahdistella konkreettisesti. Joten konkreettinen epätoivottu seksuaalinen ahdistelu jää pois. Ja tietenkin säästyy rahaa kun ei tarvitse maksaa työmatkoja. Eikä tarvitse erikseen tehdä eväitä ja miettiä mitkä eväät säilyy ja mitkä ei. Ei myöskään tarvitse tarpoa lumikinoksissa, kaatosateessa, ukkosella jne. Jää myös työmatkoilta pois epätoivotut ahdistelut ja seuraamiset liikennevälineissä. Enää ei ukot voi tulla ahdistelemaan ja ehdottelemaan seksiä työmatkoilla liikennevälineissä ja kaduilla. Eikä tarvitse erikseen silitellä vaatteita.

Tästä tuli mieleen, että just pari päivää sitten lähikaupassa käydessäni mietin, että ysärin laman aikaan, kun aamulla lähdin viemään kuopusta päiväkotiin, en tietenkään olettanut, että klo 6 olisi jalankulkuväylät olleet aurattuina. Mutta jos menin klo 9:ksi töihin enkä klo 7:ksi, niin oli jo aurattu. Ja elettiin siis lama-aikaa. Nyt voi mennä monta päivääkin ennenkuin kaupungilta löytyy joku tyyppi auraamaan. Ja jostain syystä nykyisin ajoradat aurataan siten, että lumi kipataan just suojateiden kohdalle. Varsin "mukavaa" niille, jotka vievät taaperoa rattailla päiväkotiin. Viime talvena useammankin kerran näin, miten ihmiset lykkää lastenvaunuja ajoradalla, koska jalkakäytävillä ei vaan ne vaunujen pyörät lumihangessa kulje. Puhumattakaan sitten siitä, kun sää vaihtelee ja jalankulkuväylät on pelkkää luistinrataa. Meillä taloyhtiö - tai siis huoletoyhtiö - hoitaa mallikkaasti taloyhtiön väylien hiekoittamisen, mutta kun taloyhtiön alue vaihtuu kaupungin alueeksi, niin se on kuin viivottimella piirretty viiva, missä hiekoitus loppuu ja luistinrata alkaa. 

Julkisen liikenteen ja lounasravintoloiden käyttö on vähentynyt. Etätyöpäivä on lyhyempi, koska lähipäivässä olisi vähintään 1,5 tuntia työmatkoja, joten jaksan käydä enemmän teatterissa ja keikoilla. Kulutuksen muutos plus miinus nolla.

Maailman luonnonvarojen kannalta kuluttamisen väheneminen on erinomainen asia. Emmehän me voi jatkaa systeemillä, joka perustuu jatkuvaan kuluttamisen kasvuun.

Mutta tuntuu, että Suomessa mediat ja monet poliitikotkin toistelevat vain sitä, mikä palvelee rikkaiden liikemiesten etua: kuluttaa pitäisi, mutta Temusta ei kuitenkaan saisi tilata. Etätyökin on mukamas pahasta ja keksitään kaikenlaisia argumentteja sen mustamaalaamiseksi, mutta eipä siitä yhteisöllisyydestäkään ole hyötyä, kun firman omistaja tai julkinen yhteisö käynnistää yt:t. Lähitöihin tottuneelle voi päinvastoin tulla potkuista isompi järkytys ja elämänmuutos kuin etätyön tekijälle. Innovaatiolässytyskin kuulostaa kovin teennäiseltä, kun perusongelma on se, että yhteiskunta ja firmat eivät investoi innovaatioihin, vaan ahneet omistajat ja pomot haluavat isot osingot, palkat ja bonukset. Monessako työpaikassa edes kuunnellaan työntekijöitä? Kelaankin on ajettu jotain 1900-luvun työkulttuuria "minä tiedän parhaiten ja minä määrään" -linjaa vetävän pääjohtajan kautta.

Merkittävin asia minulla on ajansäästö. En mieti rahansäästöä itse. Entiseen aikaan verrattuna pari tuntia päivässä olen saanut omaa aikaa. Vuodessa se on ihan valtavasti. Samalla firma on säästänyt myös ihan valtavasti, koska toimiston pinta-ala on nykyisin tippunut alle puoleen entisestä. Vuokrakulut paljon pienemmät. Toinen firman iso säästö on työmatkakulut. Entisaikaan pidettiin palavereita asiakkailla, pahimmillaan lennettiin niihin palavereihin. Päivässä ei montaa palaveria myyjät pystyneet pitämään. Nyt etänä paljon taloudellisempaa ja tehokkaampaa homma.

Jos lähitöitä perustellaan sillä, että täytyy lisätä yhteiskunnan kulutusta, on kyllä ajatusmaailma kieroutunut. Jos pakko kulutusta on lisätä, voin toki laittaa pihassa auton joutokäynnille ja käydä tankkailemassa hieman useammin, jos saan pitää etätyömahdollisuuteni (kun mitään muita pakottavia syitä toimistolle ei ole). Ehkä kaupassa käydessä ostan ylimääräisiä ruokatarvikkeita ja heitän suoraan roskiin? Näillä toimilla Suomi nousuun!

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kyky ýmmärtää taloutta näköjään pysähtyy lounasravintoloihin. Kyöstilä ei jauhanut mistään lounaskahviloista vaan siitä, ettei mukavauudehaluiset ihmiset saa taloutta kasvuun.

Ihan laajemmin, jos ihmisest kuluttaa etätyön takia vähemmän lounaisiin, yleensä kulutus kasvaa jossain muualla. 

Lisäksi, jokainen joka ottaa kantaa talouteen tai sen kasvuun, ei ole ekonomisti. Kukaan ammattimainen ekonomisti ei kuvittele, että talouskasvu perstuu siihen, että ihmiset pakotetaan käyttämään lounasravintoloita. 

No mikä sitten on se asia, joka ekonomistien mielestä on etätyössä huonoa? Vai voisiko sittenkin olla kyse siitä, että ihmisiä - olipa etätöissä tai lähitöissä - ei enää kiinnosta kuluttaa kuten ennen? Että tarpeettoman tuhlauksen sijasta ihmiset ovat alkaneet säästää pahan päivän varalle?

Suomessa ei ole ollut talouskasvua sitten vuoden 2008, ja etätyöt räjähti koronan myötä 2020. Valitettiinko 2008-2019 heikon talouden johtuneen liian alhaisesta työntekijöiden kuluttamisesta? Lisäksi palkansaajien ostovoima on romahtanut viime vuosina dramaattisesti palkkamaltin ja voimakkaan inflaation/hintojen nousun myötä.

Minulla vaihtuu työnantaja vuoden, kahden välein. En todellakaan rupea muuttamaan kaupungista toiseen, vaan teen melkein täysin etätyötä. Sitä paitsi työni tuloksiin on oltu ihan tyytyväisiä. Vakinaistamista vain ei tule, koska kyse on määräaikaisista projekteista. Työskentelen akateemisissa tehtävissä.

Varmastikib raha on syy, miksi tietyt tahot valjastettiin voimallisesti ajamaan alas ja demonisoimaan etätyötä. Etätyö sinällään tukee useimmilla yksilön ja lähipiirin hyvinvointia, terveyttä, ja on ympäristön kannalta erinomainen asia.

Toki jatkuva etätyö ja esim. Julkishallinnon alat, joissa kukaan ei muutenkaan seuraa teetkö tulosta, voivat aiheuttaa valvonnan ongelmia ja yhteishengen ja esihenkilötyön haasteita.

Näitä vanhoja ukkeleita ei ehkä kannata kuunnella. Planneca tekee yhä kauppaa Venäjällä. Eivät suostu edes ilmoittamaan kuinka iso osa rahoista tulee Venäjältä.

Vierailija kirjoitti:

Varmastikib raha on syy, miksi tietyt tahot valjastettiin voimallisesti ajamaan alas ja demonisoimaan etätyötä. Etätyö sinällään tukee useimmilla yksilön ja lähipiirin hyvinvointia, terveyttä, ja on ympäristön kannalta erinomainen asia.

Toki jatkuva etätyö ja esim. Julkishallinnon alat, joissa kukaan ei muutenkaan seuraa teetkö tulosta, voivat aiheuttaa valvonnan ongelmia ja yhteishengen ja esihenkilötyön haasteita.

Huono valvonta kertoo vain ja ainoastaan heikosti johtamisesta.

Kiitos etätöiden pystyn pitämään kahta salikorttia, toista perinteiselle salille ja toista ohjatuille tunneille. Pystyn lisäksi laitattamaan ripset kahden viikon välein. Jos käyttäisin joka päivä 1,5h työmatkoihin, en ehtisi tällaiseen luksukseen, joten ripset ja ohjatut toiminnalliset tunnit jäisi pois: n 120 euroa kuukaudessa kuluttamista palveluihin.

Töissä syön eväitä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kyky ýmmärtää taloutta näköjään pysähtyy lounasravintoloihin. Kyöstilä ei jauhanut mistään lounaskahviloista vaan siitä, ettei mukavauudehaluiset ihmiset saa taloutta kasvuun.

Ihan laajemmin, jos ihmisest kuluttaa etätyön takia vähemmän lounaisiin, yleensä kulutus kasvaa jossain muualla. 

Lisäksi, jokainen joka ottaa kantaa talouteen tai sen kasvuun, ei ole ekonomisti. Kukaan ammattimainen ekonomisti ei kuvittele, että talouskasvu perstuu siihen, että ihmiset pakotetaan käyttämään lounasravintoloita. 

Onhan meillä oikeasti tosi leppoisa työtahti ja jotenkin kunnianhimoton meininkin yleisesti. Päivänselvää, että reippaammat vetävät ohi. 

Luulen että etätöissä jää työtkin tekemättä ja siksi Suomi ei nouse. Palveluista varmaan suoratoistot nettoaa. 

Vierailija kirjoitti:

Varmastikib raha on syy, miksi tietyt tahot valjastettiin voimallisesti ajamaan alas ja demonisoimaan etätyötä. Etätyö sinällään tukee useimmilla yksilön ja lähipiirin hyvinvointia, terveyttä, ja on ympäristön kannalta erinomainen asia.

Toki jatkuva etätyö ja esim. Julkishallinnon alat, joissa kukaan ei muutenkaan seuraa teetkö tulosta, voivat aiheuttaa valvonnan ongelmia ja yhteishengen ja esihenkilötyön haasteita.

Mä tosiaan tein etätöitä jo vuosia ennen pandemiaakin. Aika usein kävi niin, että huomasin työajan jälkeen jonkun työsähköpostin ja hoidin homman samantien. Kun kerran oli kone ja yhteydet asiakkaille suoraan kotoakin. Asiakkaat olivat tyytyväisiä, kun ei tarvinnut odottaa seuraavaan arkipäivään. Lähitöissä taas kone olisi ollut toimistolla eikä mulla olisi ollut aavistustakaan, että asiakkaalla on jokin ongelma. Muutama asiakkaista on mun tuttuja muutenkin ja saattoivat ihan vaan Messengerissä laittaa viestin, että nyt on tällanen ongelma, kerkeenkö katsoa. Ja mähän katsoin ja hoidin homman. Jos mulla olisi ollut kone toimistolla, olisin joutunut vaan vastaamaan, että sorry, mutta ei onnistu ennenkuin menen toimistolle. 

Markkinatalous ei toimi niin, että pakotetaan kuluttajat tekemään jotain vaan niin, että muokataan tarjonta siten että se tavoittaa ja houkuttelee kuluttajia.

Ei siis ole mitään järkeä pakottaa ihmisiä pois etätyöstä vain, jotta he sitten kuluttaisivat rahaa ja toimistotiloja vuokraavat tahot saisivat tuloja.

Suomalaisissa medioissa on samoja piirteitä kuin itäisissä diktatuureissa: toistellaan vastaväitteitä vallanpitäjien intressejä edistävää sanomaa. Mutta mediakonserneilla on tietysti kytköksensä, ja sen takia ne eivät ole puolueettomia ja objektiivisia, vaikka Hesari viime vuonna yrittikin maalittaa oppikirjan tekijöitä, jotka olivat rohjenneet muistuttaa koululaisia Hesarinkin sidonnaisuuksista.