Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ateismikeskustelussa unohdetaan usein että on kolmenlaisen koulukunnan ateisteja ja yksikään heistä ei ole samaa mieltä
17.01.2026 |
Lyhyesti, on siis kolmenlaisia ateisteja.
Ateistinen ateisti ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon negatiivisesti.
Agnostinen ateisti ei ota kantaa Jumalan olemassaoloon millään lailla.
Teistinen ateisti tietää että ei voi ottaa kantaa Jumalan olamassaoloon millään lailla.
Jokaisessa kolmessa tapauksessa Jumala on silti olemassa riippumatta miten hänen olemassaoloonsa otetaan kantaa.
Kommentit (511)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta jos välttämättä haluat, että uskomus määritellään siten, että siinä on kyse nimenomaan tiedollisin perustein muodostetusta asenteesta, niin okei. Siinä tapauksessa sanottakoon, että agnostikko voi olla ei-tiedollinen teisti, jolla on myöntävä uskomuksenkaltainen ei-tiedollinen asenne jumalan olemassaoloa kohtaan. "
Niin, mikä se asenne sitten on? Onko se toive? Teeskentely? Oletus?
Tahdonalaisesti voimme esimerkiksi valita ottaa käyttäytymistämme ohjaavaksi oletukseksi tosiasiaväitteen, johon emme ota tiedollista kantaa. Se voi olla strategisesti järkevää. Mutta silloin emme usko sitä väitettä todeksi, vaan nimenomaan sivuutamme kysymyksen väitteen totuudesta.
Kyllä uskomukselle on tunnusomaista, että se muodostuu havaintojen ja järkeilyn perusteella valinnasta riippumatta. Uskomukset eivät näyttäydy minulle valintoina, vaan ne ovat jotakin, jonka maailma ja maailmaa koskeva jo oleva tietoni tuottaa minulle ilman mitään valintakynnystä.
Myös mainitsemasi mieltymysasenteet ovat suuressa mitassa - joskaan eivät ehkä aivan täysin - tahdosta riippumattomia, mutta eri syystä. Ne kaiketi muodostuvat enemmänkin synnynnäisten ominaisuuksien ja tottumuksen takia.
Pelkästä tahdosta riippuvia asenteita meillä on lopulta aika vähän, jos ollenkaan, mihinkään universaaleihin kysymyksiin. Tahdosta riippuvat asenteemme kohdistuvat tyypillisesti käsillä olevaan konkreettiseen tilanteeseen; esim. "haluan voittaa tämän lautapelin" vs. "en ole kiinnostunut pelin lopputuloksesta, ihan sama kuka voittaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristinuskon jumala on sisäisesti ristiriitainen. Sitä ei siis ole olemassa samalla tavalla kuin ei ole olemassa suurinta luonnollista lukua, tai väriä joka on samaan aikaan täysin valkoinen ja täysin musta. Nämä eivät ole edes olemassaoloväitteitä siinä mielessä, että joku kuvatun kaltainen olio voisi olla olemassa ja havainnoilla pitäisi selvittää, onko sitä vai ei; vaan nimenomaan kuvauksesta itsestään tiedetään, että mitään sellaista ei voi olla eikä tulla.
Miten paljastaa olevansa matemaatikkojen aivopesemä paljastamatta sitä
Matematiikkaan ei tarvitse aivopestä, se on todellista. Pidätkö matematiikkaa uskomustesi vihollisena?
Vierailija kirjoitti:
Niin, mikä se asenne sitten on? Onko se toive? Teeskentely? Oletus?
Tahdonalaisesti voimme esimerkiksi valita ottaa käyttäytymistämme ohjaavaksi oletukseksi tosiasiaväitteen, johon emme ota tiedollista kantaa. Se voi olla strategisesti järkevää. Mutta silloin emme usko sitä väitettä todeksi, vaan nimenomaan sivuutamme kysymyksen väitteen totuudesta.
Kyllä uskomukselle on tunnusomaista, että se muodostuu havaintojen ja järkeilyn perusteella valinnasta riippumatta. Uskomukset eivät näyttäydy minulle valintoina, vaan ne ovat jotakin, jonka maailma ja maailmaa koskeva jo oleva tietoni tuottaa minulle ilman mitään valintakynnystä.
Myös mainitsemasi mieltymysasenteet ovat suuressa mitassa - joskaan eivät ehkä aivan täysin - tahdosta riippumattomia, mutta eri syystä. Ne kaiketi muodostuvat enemmänkin synnynnäisten ominaisuuksien ja tottumuksen takia.
Pelkästä tahdosta riippuvia asenteita meillä on lopulta aika vähän, jos ollenkaan, mihinkään universaaleihin kysymyksiin. Tahdosta riippuvat asenteemme kohdistuvat tyypillisesti käsillä olevaan konkreettiseen tilanteeseen; esim. "haluan voittaa tämän lautapelin" vs. "en ole kiinnostunut pelin lopputuloksesta, ihan sama kuka voittaa".
No, itse sanoisin sitä ihan uskomukseksi. Mutta jos uskomus-termi varataan vain tiedollisten seikkojen pohjalta muodostetuille uskomuksen asemassa toimiville jutuille, niin en tiedä. Kuten esitin, sitä voisi kutsua ei-tiedolliseksi uskomuksenkaltaiseksi asenteeksi, mikä tietty ei ehkä ole sulavin mahdollinen ilmaisu.
^ Okei. Millä tavalla se on uskomuksen kaltainen? Käytä niin kuvailevaa kieltä kuin osaat. Mikä on uskomukselle tyypillistä, ja millä tavalla uskonnollinen usko on uskoa eikä teeskentelyä tai roolileikkiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montakos uskontoa maailmassa onkaan? Ja kaikilla eri jumala tai jumalat, muita ei hyväksytä olevan olemassa.
Valkoisia värejä on kuitenkin vain yksi vaikka niitä kutsutaan 75645 eri nimellä eri kielissä. Ei ole 75645 väriä vaan yksi väri. Onko tämä tyydyttävä vastaus pohdintaasi/arvoitukseesi?
Menepä ihan huvikseen maalikauppaan katsomaan montako erilaista valkoista löydät...
Voit yllättyä.
Voit myös verrata erilaisia valkoisia asioita keskenään ja ylläripylläri, harva on samanvärinen keskenään.
Jos uskomuksen kaltainen asenne on sellainen, jonka seuraukset ovat samat kuin uskomuksen, mutta jonka omaksumisen tapa on "näin on sanottu", niin silloinhan kyseessä on uskomisen teeskentely ulkopuolisen auktoriteetin takia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teistit ovat vielä monimutkaisempi porukka. Ja useimpien mielestä sinun Jumalaa ei ole. Riippumatta mihin niistä uskot. Muutama miljoona saattaa ajatella että palvot pahaa henkeä.
Vierailija kirjoitti:
Miten kuvailet sitä mikä pakenee kuvailuja? Tietenkin käytät eri sanoja ja valeasuja ja nimiä. Tosiuskovaiset tunnistavat toisensa valeasujen takaakin. Valeasuja kannattaa käyttää vain niin pitkään kun ne toimittavat virkaansa naamiaisissa.
Ateismi ei pääse pälkähästä: ateismi ei ole naamiaisissa oleilua ilman valeasua vaan ateismi on valeasun päälle puettu uusi valeasu. Ei pakokeino naamiaisista.
Mielipide ja fakta ovat aivan eri asioita. Se että uskoo johonkin on mielipide, ei mitattavissa oleva ja toisinnettava fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perinteet ovat kauan sitten kuolleen ihmisjoukon aiheuttamaa ryhmäpainetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateisti joka rummuttaa Jumalan olemattomuuden puolesta, on mielenkiintoinen positio, ironinenkin, sillä juuri huitomalla tuulimyllyä vastaan, hän tekee sen olemassaolevaksi.
Eli jos mä sanon, ettei Ukko Ylijumalan olemassaolosta ole minkäänlaisia todisteita, niin teen sillä Ukko Ylijumalan olemassaolevaksi?
Älä rienaa Ukkoa! Ukko on yksi. Meidän kaikkien isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montakos uskontoa maailmassa onkaan? Ja kaikilla eri jumala tai jumalat, muita ei hyväksytä olevan olemassa.
Jaa että kaikilla eri? Oletko ollut uskonnon tunnilla hereillä??
Edes Raamatussa ei ole yhtä Jumalaa kuvattuna. Ei jos se lukee niin kuin se on kirjoitettu. Siellä on monta erilaista, eri moraalia noudattavaa jumalaa saman nimen alla. Lisäksi siellä sanotaan selvästi, että muita jumalia on olemassa. Raamattuun uskovan on tunnustettava monien jumalien olemassa olo, vaikka israelilaisille on vain yksi, jota heidän tulee palvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montakos uskontoa maailmassa onkaan? Ja kaikilla eri jumala tai jumalat, muita ei hyväksytä olevan olemassa.
Valkoisia värejä on kuitenkin vain yksi vaikka niitä kutsutaan 75645 eri nimellä eri kielissä. Ei ole 75645 väriä vaan yksi väri. Onko tämä tyydyttävä vastaus pohdintaasi/arvoitukseesi?
Menepä ihan huvikseen maalikauppaan katsomaan montako erilaista valkoista löydät...
Voit yllättyä.
Voit myös verrata erilaisia valkoisia asioita keskenään ja ylläripylläri, harva on samanvärinen keskenään.
Ja valkoinen on todistettavasti olemassa. Toisin kuin jumala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montakos uskontoa maailmassa onkaan? Ja kaikilla eri jumala tai jumalat, muita ei hyväksytä olevan olemassa.
Valkoisia värejä on kuitenkin vain yksi vaikka niitä kutsutaan 75645 eri nimellä eri kielissä. Ei ole 75645 väriä vaan yksi väri. Onko tämä tyydyttävä vastaus pohdintaasi/arvoitukseesi?
Menepä ihan huvikseen maalikauppaan katsomaan montako erilaista valkoista löydät...
Voit yllättyä.
Voit myös verrata erilaisia valkoisia asioita keskenään ja ylläripylläri, harva on samanvärinen keskenään.
Ja valkoinen on todistettavasti olemassa. Toisin kuin jumala.
Kun valkoista ei ole, se on paennut muihin väreihin väliaikaisesti. Samoin on jumalankin laita.
Mene töihin ja ota Ukko Ylijumala sydämeesi. Muuta neuvoa ei tule.
Vierailija kirjoitti:
^ Okei. Millä tavalla se on uskomuksen kaltainen? Käytä niin kuvailevaa kieltä kuin osaat. Mikä on uskomukselle tyypillistä, ja millä tavalla uskonnollinen usko on uskoa eikä teeskentelyä tai roolileikkiä?
En ole mikään tekoäly. Itse tarkoitan uskomuksella melko tasan sitä, miten se esimerkiksi tämän Wikipedia-artikkelin alussa määritellään: https://en.wikipedia.org/wiki/Belief
Ota huomioon, ettei tuossa sanota, että uskomuksia sanan perinteisessä mielessä voisi muodostaa vain tiedollisten seikkojen pohjalta.
Oikeasti ateismi ei ole paljon mitään. Nämä jenkeistä tuodut määritelmät eivät toimi Suomessa. Vain 11% suomalaisista pitää uskontoa tärkeänä elämässään. Ylivoimainen valtaosa suomalaisista on ateisteja. Ateisti on vain ihminen joka ei usko jumaliin, ja miksi uskoisi? Ei hän usko yksisarvisiin ja saunatonttuihinkaan.
Suomalainen ateisti ei koskaan ajattele ateismiaan ellei eksy vauvalehden hihhulikeskusteluihin. Hän on a-teisti samalla tavalla kuin hän on a-joulupukki-isti, ja kumpikaan ei millään tavalla määrittele häntä.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ateismi ei ole paljon mitään. Nämä jenkeistä tuodut määritelmät eivät toimi Suomessa. Vain 11% suomalaisista pitää uskontoa tärkeänä elämässään. Ylivoimainen valtaosa suomalaisista on ateisteja. Ateisti on vain ihminen joka ei usko jumaliin, ja miksi uskoisi? Ei hän usko yksisarvisiin ja saunatonttuihinkaan.
Suomalainen ateisti ei koskaan ajattele ateismiaan ellei eksy vauvalehden hihhulikeskusteluihin. Hän on a-teisti samalla tavalla kuin hän on a-joulupukki-isti, ja kumpikaan ei millään tavalla määrittele häntä.
Niinpä, luulevaiset yrittävät vetää alas omalle tasolleen ja jaotella ateismia lahkoihin.
Ei ole mitään tarvetta ateismikeskustelulle.
Alue: Aihe vapaa
Vierailija kirjoitti:
Tässä on joiltakin osin ihan koherenttia ajattelua, mutta tässä esiintyy - kuten todella usein uskontokeskusteluissa - joku aivan omituinen ei-episteeminen uskomuksen käsite.
"Agnostikko voi myös olla teisti, jolloin hän uskoo jumalien olemassaoloon vaikka hän onkin sitä mieltä, ettei niistä voida saada tietoa."
Jos olen sitä mieltä, että jostakin asiasta ei voida saada tietoa, niin silloin se on ainoa uskomukseni asiasta. Mikään muu asenteeni asiaa kohtaan ei voi olla uskomus, koska juurihan olen myöntänyt, että siitä asiasta ei voi saada tietoa eli siitä ei voi muodostaa perusteltuja uskomuksia. Mikä on tämä "uskomus", jota ei muodosteta rationaalisilla perusteilla ja joka voidaan jopa tietoisesti valitsemalla muodostaa itse tunnustettujen rationaalisten perusteiden vastaisesti? Se on korkeintaan uskomuksen teeskentelyä - kuten lapsilla teeskentelyleikeissä tai aikuisilla roolipeleissä.
Ajatellaan kokeeksi jotain asiaa, jota ei voida tietää. Vaikkapa onko Goldbachin konjektuuri (se on eräs toistaiseksi ratkaisematon matemaattinen väite, https://en.wikipedia.org/wiki/Goldbach%27s_conjecture ) tosi vai epätosi. Yritä nyt uskoa vuoronperään väitteen totuuteen ja epätotuuteen. Siis ei pelkästään kuvitella näitä vaihtoehtoja, vaan tosissasi uskoa niihin. Pystytkö siihen, ja jos niin miten?
En ihan näe, miten tuo tahdonalaisuushomma liittyy asiaan, mutta mikäli olet kiinnostunut vastauksestani, niin en pysty. Ajatuskoetta jatkaakseni en kyllä pysty myöskään esimerkiksi tahdonalaisesti valita pitäväni selleristä tai olemaan kiinnostumaton naisista, vaikka maku- tai viehätyskysymyksissä ei vaikuta olevan kyse tiedollisista asenteista. Eli siis itse näkisin tuon tahdonalaisuusasian aivan eri juttuna kuin uskomusten pohjautumisen pelkästään tiedollisiin tekijöihin.
Mutta jos välttämättä haluat, että uskomus määritellään siten, että siinä on kyse nimenomaan tiedollisin perustein muodostetusta asenteesta, niin okei. Siinä tapauksessa sanottakoon, että agnostikko voi olla ei-tiedollinen teisti, jolla on myöntävä uskomuksenkaltainen ei-tiedollinen asenne jumalan olemassaoloa kohtaan.