Hiiteen itkettävät hautajaiset
Jotka vain lisäävät surua ! Siispä suoratuhkaus on valttia.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Tämä suoraan krematorioon alkaa olla yhä useampien toive. Eihän niistä siunastilaisuuksista/hautajaisista usein kukaan oikeasti kauheasti pidä, ovat monasti sellaisia pakko järjestää tilaisuuksia. Muistotilaisuudelle tulee paljon hintaakin ja kuoleminen ilmankin on jo turhan kallista. Ellei suvulla olisi jo valmiina parikin hautapaikkaa mihin uurnani voidaan joskus laskea, niin pyytäisin laittamaan tuhkat tuntemattomaan paikkaan eikä mihinkään jätettäisi edes nimilaattaa.
Se, että sinun suvussasi kukaan ei pidä toisistaan, ette ole tekemisissä keskenänne kuin pakon edessä ja vain raha merkitsee elämässä mitään, ei tarkoita, että kaikki olisivat samanlaisia.
Kammottavia pakkoitkutilaisuuksia. Juuri kun pahimmasta surusta on päästy revitään kaikki auki taas. Minulle ei ainakaan ravitse järjestää.
ilmeisesti sinulla ei ole kiinteää yhteyttä mihinkään yhteisöön? Jos olisi, niin ajattelisit, että ne jälkeen jääneet tarvitsisivat yhteisöllisen tilanteen surun käsittelemiseen. Mutta toki ehdottamasi toimii, jos sinä et ole tärkeä keillekkään eivätkä ketkään ole tärkeitä sinulle.
Sinun ei tarvitse osallistua hautajaisiin jos et halua. Moni kuitenkin haluaa, ei vain sosiaalisesta pakosta vaan koska haluaa osoittaa surunsa vainajaa kohtaan. Siihenkään ei ole yhtä tapaa, vaan jokainen noudattaa sitä tapaa joka itselle sopii.
Olen ollut hautajaisissa, joissa kerrottiin vitsejä. Se oli vainajan näköinen tilaisuus, oli ollut armoitettu huulenheittäjä.
Vierailija kirjoitti:
Kammottavia pakkoitkutilaisuuksia. Juuri kun pahimmasta surusta on päästy revitään kaikki auki taas. Minulle ei ainakaan ravitse järjestää.
Juuri näin !! 👍
Ei se tarkoita, etteikö olisi hyvät välit sukulaisiin , ettei pidä surujuhlia , ei tod. Kaikki kun eivät halua jatkuvaa muistelua . Kuollut mikä kuollut . Ja ei kaikki saa perintöä , eli turhaa kirjoitusta , että rahan kiilto silmissä. eiei .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä suoraan krematorioon alkaa olla yhä useampien toive. Eihän niistä siunastilaisuuksista/hautajaisista usein kukaan oikeasti kauheasti pidä, ovat monasti sellaisia pakko järjestää tilaisuuksia. Muistotilaisuudelle tulee paljon hintaakin ja kuoleminen ilmankin on jo turhan kallista. Ellei suvulla olisi jo valmiina parikin hautapaikkaa mihin uurnani voidaan joskus laskea, niin pyytäisin laittamaan tuhkat tuntemattomaan paikkaan eikä mihinkään jätettäisi edes nimilaattaa.
Se, että sinun suvussasi kukaan ei pidä toisistaan, ette ole tekemisissä keskenänne kuin pakon edessä ja vain raha merkitsee elämässä mitään, ei tarkoita, että kaikki olisivat samanlaisia.
Kyllä minun suvussani kaikki pitävät toisistaan eikä kukaan ole ollut eikä ole nytkään vihoissa kenenkään kanssa ja suremme ja muistelemme kyllä poislähteineitä, mutta mieluummin kukin rauhassa omissa oloissamme emmekä välitä mistään tavan vuoksi järjestettävistä seremonioista.
Voihan sitä tehdä hautajaisista "rahankeruu" busineksenkin.
Kutsutaan kirkkoon, mut itse hautajaistilaisuus on VAIN läheisille (lähisuku) ja muistamiset pyydetään rahana tilille. Ei helvetti kyllä on aikuisilla röyhkeys huipussaan. Kaikki ovat työelämässä ja osa jo perheellisiä vähintään keskituloisia.
Eihän hautajaisiin muutenkaan viedä lahjoja Kuten esim häihin tai 50 v päiville.
Kuka oikeesti pistää tilille rahaa kun aikuisen ihmisen toinen vanhemmista on kuollut?
Ja voin vaan kuvitella sitä pahansuopaa ruotimista jälkikäteen et kuka anto vaan 30e "ompas pihi, kyllä 50e ois ollu vähimmäismäärä" ja huom kuka ei oo laittanu mitään.
Niin, osalla hautajaiset hyödynnetään somessa myötätunnon ja huomion kerjäämisen keinona.
Tarina kertoo, et on jopa tehty tekaistu hautajaiskuva, muka surun päivä ym ym ja sit satelee huomioita.
Niinpä. Itse jätän aina hautajaiset väliin. Ei auta enää nyyhkiminen ja voivottelu silloin. Vietän ihmisten kanssa aikaa kun ovat elossa.
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä tehdä hautajaisista "rahankeruu" busineksenkin.
Kutsutaan kirkkoon, mut itse hautajaistilaisuus on VAIN läheisille (lähisuku) ja muistamiset pyydetään rahana tilille. Ei helvetti kyllä on aikuisilla röyhkeys huipussaan. Kaikki ovat työelämässä ja osa jo perheellisiä vähintään keskituloisia.
Eihän hautajaisiin muutenkaan viedä lahjoja Kuten esim häihin tai 50 v päiville.
Kuka oikeesti pistää tilille rahaa kun aikuisen ihmisen toinen vanhemmista on kuollut?
Ja voin vaan kuvitella sitä pahansuopaa ruotimista jälkikäteen et kuka anto vaan 30e "ompas pihi, kyllä 50e ois ollu vähimmäismäärä" ja huom kuka ei oo laittanu mitään.
Mielestäni just se on nolompaa että kun perheen toinen vanhempi kuolee, niin avataan lasten nimiin joku rahankeräystili, ihan kuin lasten elanto ja tulevaisuus olisi siitä kiinni. Yksinhuoltsjaksi jäänyt saa kuitenkin elatustuet ja lapseneläkkeet ja usein myös vakuutukset.
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä tehdä hautajaisista "rahankeruu" busineksenkin.
Kutsutaan kirkkoon, mut itse hautajaistilaisuus on VAIN läheisille (lähisuku) ja muistamiset pyydetään rahana tilille. Ei helvetti kyllä on aikuisilla röyhkeys huipussaan. Kaikki ovat työelämässä ja osa jo perheellisiä vähintään keskituloisia.
Eihän hautajaisiin muutenkaan viedä lahjoja Kuten esim häihin tai 50 v päiville.
Kuka oikeesti pistää tilille rahaa kun aikuisen ihmisen toinen vanhemmista on kuollut?
Ja voin vaan kuvitella sitä pahansuopaa ruotimista jälkikäteen et kuka anto vaan 30e "ompas pihi, kyllä 50e ois ollu vähimmäismäärä" ja huom kuka ei oo laittanu mitään.
Hautajaisiin on kautta aikojen viety kukkia. Lähipiirissäni kukkien sijaan toivottiin lahjoitusta vainajan sydäntä lähellä olleelle järjestölle.
Olen niin niin kyllästynyt papin puheisiin, joissa hautajaisväeltä oikein lypsetään itkua. "Saatana, nyt kerron kaikki liikuttavat tarinat kuolleen elämästä, niin etteköhän sure!"
Pitäisi ottaa Irlannin malli, että juhlitaan sitä, että kuollut oli joskus elossa, eli sen elämää.
Olin 30-vuotiaana syöpään menehtyneen hautajaisissa, ja tapahtuma oli todella merkityksellinen suvulle ja ystäville. Sydämeni pohjasta toivon ja uskon, ettei yhden ensimmäinen ihminen ollut siellä sosiaalisesta pakosta. Miten vaajavainen emotionaalisesti ihminen voi olla, että ajattelee noin hautajaisista? Tämä ei ole tavatonta suomalaisten keskuudessa, ettei vaikeita asioita osata käsitellä saati näyttää surua muiden edessä.
Kyllä yhteisöllinen vainajan muistelemistilaisuus on paikallaan. Surullinen sen ei tarvitse olla. Olen itse ollut oikein hauskoissa hautajaisissa, vainajan toiveen mukaan. Hän kun oli hauska ihminen eläissäänkin.
Minun omaisilla ei ole muuta ongelmaa kuin että vainaja on vielä hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä tehdä hautajaisista "rahankeruu" busineksenkin.
Kutsutaan kirkkoon, mut itse hautajaistilaisuus on VAIN läheisille (lähisuku) ja muistamiset pyydetään rahana tilille. Ei helvetti kyllä on aikuisilla röyhkeys huipussaan. Kaikki ovat työelämässä ja osa jo perheellisiä vähintään keskituloisia.
Eihän hautajaisiin muutenkaan viedä lahjoja Kuten esim häihin tai 50 v päiville.
Kuka oikeesti pistää tilille rahaa kun aikuisen ihmisen toinen vanhemmista on kuollut?
Ja voin vaan kuvitella sitä pahansuopaa ruotimista jälkikäteen et kuka anto vaan 30e "ompas pihi, kyllä 50e ois ollu vähimmäismäärä" ja huom kuka ei oo laittanu mitään.
Mielestäni just se on nolompaa että kun perheen toinen vanhempi kuolee, niin avataan lasten nimiin joku rahankeräystili, ihan kuin lasten elanto ja tulevaisuus olisi sii
Sulla täytyy olla jotain persoonallisuushäiriön piirteitä kun kirjoitat noin häiriintynyttä tekstiä. Häpeäisit.
Seurakunnat ovat huolissaan kun kassan pohja alkaa näkyä ja pappeja uhkaa työttömyys, kun lapsia ei kasteta, hautajaisia ei järjestetä, jne. Ei ap tässä nyt mitään polkupyörää ole keksimässä uudelleen.
Tämä suoraan krematorioon alkaa olla yhä useampien toive. Eihän niistä siunastilaisuuksista/hautajaisista usein kukaan oikeasti kauheasti pidä, ovat monasti sellaisia pakko järjestää tilaisuuksia. Muistotilaisuudelle tulee paljon hintaakin ja kuoleminen ilmankin on jo turhan kallista. Ellei suvulla olisi jo valmiina parikin hautapaikkaa mihin uurnani voidaan joskus laskea, niin pyytäisin laittamaan tuhkat tuntemattomaan paikkaan eikä mihinkään jätettäisi edes nimilaattaa.