Paljonko on soveliasta tinkiä kerrostaloasunnosta nykyisessä markkinatilanteessa?
Täällä ei käy mikään kauppa, mutta pyynnit ovat jämähtäneet vanhoille lukemille. Aina toisinaan tulee 0..20% hinnan pudotuksia.
Sijaintina on syrjäsuomalainen yliopistokaupunki.
Paljonko on maksimi sovelias tinkivara? -15%
Kommentit (708)
En viihdy Helsingin kantakaupungissa. Kolme vuotta asuin ja kyllästyin valosaasteeseen, melusaasteeseen ja ilmansaasteisiin. Muutin lähiöön meren rannalle, missä on rauhallisempaa. Siellä viihdyin kymmenen vuotta. Lopulta muutin pois pääkaupunkiseudulta koska asuntojen hinnat nousivat liikas. Tämä kaupunki ri ole minua varten.
Ostin järvenrantatalon (180 neliömetriä) Saimaan rannalta, noin 5 kilometrin päässä keskisuuresta kaupungista. Elämäni PARAS päätös. Helsinkiin on ajomatkaa pari tuntia.
"Katsos kun sillä sijainnilla on korkeat neliöhinnat. Halusin asunnon tietystä paikasta, enkä mistä vaan. Tekisi mieli vetää ranteet auki, jos joutuisin asumaan jonnekin halpaan lähiöön, jossa perheasunnon saa parilla sadalla tonnilla. Se on kumma kun jotkut eivät ymmärrä sijainnin merkitystä."
No et mielestäni käytä rahaa viisaasti. Sano vielä, että sulla on sekä omaa velkaa että rahoitusvastiketta tohon kämppään.
Vierailija kirjoitti:
"Katsos kun sillä sijainnilla on korkeat neliöhinnat. Halusin asunnon tietystä paikasta, enkä mistä vaan. Tekisi mieli vetää ranteet auki, jos joutuisin asumaan jonnekin halpaan lähiöön, jossa perheasunnon saa parilla sadalla tonnilla. Se on kumma kun jotkut eivät ymmärrä sijainnin merkitystä."
No et mielestäni käytä rahaa viisaasti. Sano vielä, että sulla on sekä omaa velkaa että rahoitusvastiketta tohon kämppään.
Minulla on monta sijoitusasuntoa ja osakkeita, eikä lainkaan velkaa.
Sinulla tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää, että useimmat eivät halua asua huonolla asuinalueella. Kiva kuitenkin muille, jos sinä haluat.
Vierailija kirjoitti:
En viihdy Helsingin kantakaupungissa. Kolme vuotta asuin ja kyllästyin valosaasteeseen, melusaasteeseen ja ilmansaasteisiin. Muutin lähiöön meren rannalle, missä on rauhallisempaa. Siellä viihdyin kymmenen vuotta. Lopulta muutin pois pääkaupunkiseudulta koska asuntojen hinnat nousivat liikas. Tämä kaupunki ri ole minua varten.
Ostin järvenrantatalon (180 neliömetriä) Saimaan rannalta, noin 5 kilometrin päässä keskisuuresta kaupungista. Elämäni PARAS päätös. Helsinkiin on ajomatkaa pari tuntia.
Minä taas olen jatkuvasti muuttanut yhä lähemmäs Helsingin keskustaa.
Vierailija kirjoitti:
Aina huvittaa tuo Kajaanin "yliopistokaupunki" nimi. Eihän niillä ole edes omaa yliopistoa.
On siellä joskus ollut opettajankoulutuslaitos joten ratsastavat vanhalla maineella.
50 prosentin alennus on nykypäivää. T: Ex-LKV
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinkiä saa niin paljon kuin haluaa. Mikään laki ei kiellä tinkimistä eikä mikään laki aseta asunnolle pohjahintaa. Ostajaehdokas voi tinkiä vaikka 99 prosenttia. Helsingin Sanomat kirjoitti tästä viime vuonna otsikolla "Törkeitä ostotarjouksia ei ole olemassa."
Haluan nähdä jokaisen ostotarjouksen varsinkin tässä markkinatilanteessa kun Suomen suurimmat asuntorahastot estävät edelleen sijoittajia nostamasta rahojaan yhteenlaskettuna melkein kahden miljardin euron asuntosalkuista. Asuntorahastot ovat olleet suljettuina parhaimmillaan jo kaksi vuotta vaikka koko tuon ajan välittäjät ja ko. pankit ovat hehkuttaneet tiedotteissaan kerran kuukaudessa miten asuntomarkkinat ovat selvästi elpymässä ja palaamassa "normaalitilaan". Normaalitila tarkoittaa tässä historian suurinta asuntokuplaa joka paisutettiin ikuiselta näyttäneillä nollakoroilla ja täystyöllisyyd
Osoitus siitä että asuntojen hinnat jatkavat vielä laskuaan, ehkä pitkäänkin.
Helsinki. Vuonna 2021 rakennettu 30m yksiö. Pyynti 179000. Maksoin 146000.
Oli tinkivaraa hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Katsos kun sillä sijainnilla on korkeat neliöhinnat. Halusin asunnon tietystä paikasta, enkä mistä vaan. Tekisi mieli vetää ranteet auki, jos joutuisin asumaan jonnekin halpaan lähiöön, jossa perheasunnon saa parilla sadalla tonnilla. Se on kumma kun jotkut eivät ymmärrä sijainnin merkitystä."
No et mielestäni käytä rahaa viisaasti. Sano vielä, että sulla on sekä omaa velkaa että rahoitusvastiketta tohon kämppään.
Minulla on monta sijoitusasuntoa ja osakkeita, eikä lainkaan velkaa.
Sinulla tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää, että useimmat eivät halua asua huonolla asuinalueella. Kiva kuitenkin muille, jos sinä haluat.
No huonot alueet ovat juuri alueita, joissa on paska hinta-laatusuhde eli sijainnit, joissa maksat jostain muusta kuin siitä, että asunto/talo on laadukkaista materiaaleista laadukkaasti rakennettu.
Ostin viime vuonna sijoitusasunnon, tingin hinnasta 13 %. Asunto oli ollut neljä vuorokautta myynnissä. Myyjä halusi eroon nopeasti.
Tänä vuonna saatan ostaa seuraavan, tai siihen odotan vuoteen 2027 koska uskon asuntojen hintojen tippuvan lisää jos työllisyys ei lähde nousuun. Myyntiin alkaa tulla niiden asuntoja enemmän jotka tippuvat ansiosidonnaisella kelan rahoille. Tulen tinkimään 10 - 20 % riippuen kohteen pyyntihinnasta.
Ei ole kiirettä ostaa, pörssi tuottaa sen verran hyvin.
Minulla on laadukkaista materiaaleista laadukkaasti rakennettu talo. Rakennusvuosi oli 1905. Kyllä, siis tuhatyhdeksänsataaviisi. Talon sijainti on onneksi "väärä" (ei keskellä pääkaupunkiseutua) joten talossa on iso tontti ja oma rauha. Lähin naapuri näkyy vain keittiön ikkunasta. Muiden huoneiden ikkunasta näkyy vain omaa tonttia ja kunnan puistoaluetta.
Kämpän ostohinta oli 70 000 euroa. Välittäjä kävi arvioimassa ja sanoi, että kyllä tästä voi pyytää 250 000 euroa, koska talo historiallinen suojelukohde ja mitään täydennysrakentamista ei ole sallittu puolen kilometrin säteellä. Siis koko kortteli ja useat lähikorttelit ovat myös kaavalla suojeltuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viihdy Helsingin kantakaupungissa. Kolme vuotta asuin ja kyllästyin valosaasteeseen, melusaasteeseen ja ilmansaasteisiin. Muutin lähiöön meren rannalle, missä on rauhallisempaa. Siellä viihdyin kymmenen vuotta. Lopulta muutin pois pääkaupunkiseudulta koska asuntojen hinnat nousivat liikas. Tämä kaupunki ri ole minua varten.
Ostin järvenrantatalon (180 neliömetriä) Saimaan rannalta, noin 5 kilometrin päässä keskisuuresta kaupungista. Elämäni PARAS päätös. Helsinkiin on ajomatkaa pari tuntia.
Minä taas olen jatkuvasti muuttanut yhä lähemmäs Helsingin keskustaa.
Olet sitten vähemmistössä, koska entistä useampi hyvätuloinen karistaa Helsingin pölyt jaloistaan. Kaupunki on nyt kuin Villi Länsi. Katurikollisuus on räjähtänyt käsiin ja autolla liikkuminen vaikeaa. Kevyt liikenne hengenvaarallista, koska sähköpotkulaudalla kaahaavat teinit, aikuiset ja Wolt/Foodora -lähetit ovat itsetuhoisia.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on laadukkaista materiaaleista laadukkaasti rakennettu talo. Rakennusvuosi oli 1905. Kyllä, siis tuhatyhdeksänsataaviisi. Talon sijainti on onneksi "väärä" (ei keskellä pääkaupunkiseutua) joten talossa on iso tontti ja oma rauha. Lähin naapuri näkyy vain keittiön ikkunasta. Muiden huoneiden ikkunasta näkyy vain omaa tonttia ja kunnan puistoaluetta.
Kämpän ostohinta oli 70 000 euroa. Välittäjä kävi arvioimassa ja sanoi, että kyllä tästä voi pyytää 250 000 euroa, koska talo historiallinen suojelukohde ja mitään täydennysrakentamista ei ole sallittu puolen kilometrin säteellä. Siis koko kortteli ja useat lähikorttelit ovat myös kaavalla suojeltuja.
Hieno kohde, toivottavasti suojelu ei tee remontteja mahdottomaksi/liian kalliiksi. Suojelukohde voi olla myös hankala myydä tuon suojelun vuoksi, mutta niissä on se hyvä puoli, että yleensä niitä haluaville hinta ei ole ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo kaksiota oli pyynti 17 000,
kaupat tehtiin kymppitonnilla.
Mitäs toi tekeekään, 40% hinnasta voi tinkiä.
Jos jossain on noin halpoja asuntoja, niin kyse on surkeimmasta syrjäseudusta. Samaa asunnonostologiikkaa ei voi soveltaa paikkoihin, joissa oikeasti asuu ihmisiä.
PS. Ostin juuri remontoitavan yksiön Helsingistä hyvällä paikalla 230 000 eurolla.
Ei se oo tyhmä, joka pyytää, vaan maksaa. Mikään Helsingin (remontoitava) yksiö ei oikeasti ole tuon arvoinen kuin jollekin jolla on rahaa liikaa ja(/tai) suhteellisuudentaju täysin hukassa. Tuolla hinnalla saa jo hyväkuntoisen perheasunnon Helsingissä.
Katsos kun sillä sijainnilla on korke
"kaikki" ymmärtävät sijainnin merkityksen, mutta kaikille sama sijainti ei ole houkutteleva tai tavoittelemise arvoinen.
siksi joku voi hehkuttaa vaikka Kalliota, kun joku toinen vannoo vantaan nimeen
Vierailija kirjoitti:
En viihdy Helsingin kantakaupungissa. Kolme vuotta asuin ja kyllästyin valosaasteeseen, melusaasteeseen ja ilmansaasteisiin. Muutin lähiöön meren rannalle, missä on rauhallisempaa. Siellä viihdyin kymmenen vuotta. Lopulta muutin pois pääkaupunkiseudulta koska asuntojen hinnat nousivat liikas. Tämä kaupunki ri ole minua varten.
Ostin järvenrantatalon (180 neliömetriä) Saimaan rannalta, noin 5 kilometrin päässä keskisuuresta kaupungista. Elämäni PARAS päätös. Helsinkiin on ajomatkaa pari tuntia.
Ajatko joka päivä Helsinkiin? Vai kerran kuussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viihdy Helsingin kantakaupungissa. Kolme vuotta asuin ja kyllästyin valosaasteeseen, melusaasteeseen ja ilmansaasteisiin. Muutin lähiöön meren rannalle, missä on rauhallisempaa. Siellä viihdyin kymmenen vuotta. Lopulta muutin pois pääkaupunkiseudulta koska asuntojen hinnat nousivat liikas. Tämä kaupunki ri ole minua varten.
Ostin järvenrantatalon (180 neliömetriä) Saimaan rannalta, noin 5 kilometrin päässä keskisuuresta kaupungista. Elämäni PARAS päätös. Helsinkiin on ajomatkaa pari tuntia.
Ajatko joka päivä Helsinkiin? Vai kerran kuussa?
Miksi Helsinkiin pitäisi ajaa työn perässä, jos työsopimus on laadittu niin että 100% työajasta on etänä? Katsos kun meidän perheessä on tehty etätöitä jo 25 vuoden ajan. Minä ja avokki olemme molemmat IT-alan ammattilaisia. Heti ensimmäiset duunipaikat oli sellaisia, että osa työstä tehtiin etänä. Vuosien mittaan etätyön määrä lisääntyi ja koronpandemian aikana siirryttiin sataprosenttisesti etätyöhän. Kerran viikossa etäpalaveri. Joutuu heräämään kello 9 maanantaiaamuna, pukemaan vaatteet päälle ja käynnistämään tietokoneen.
Etätyö on nykymaailmassa ehkä ainoa juttu mikä voi pelastaa Suomen syrjäkylät ja muuttotappiokaupungit. Etätyöläinen karistaa Helsingin pölyt jaloistaan, siirtää kirjat uuteen kotikuntaan, maksaa verot tähän kuntaan eikä käytä kunnan palveluita (julkinen terveydenhuolto, toimeentulotuki, yms). Työntekijä hoidattaa itsensä työterveyshuollossa "firman piikkiin". Hyvä veronmaksaja. Ostaa vielä asunnon (kerrostalo, omakotitalo, rivitalon pätkä) joltain paikalliselta joka ei muuten ehkä saisi asuntoaan myytyä kirveelläkään.
Sukulaiselta ostin ja halvalla sain. Hän itse teki remonttia omassa talossaan (naapuritalo, jonka on myös suojeltu) eikä tullut ongelmia. Julkisivu piti jättää rauhaan, mutta sisätiloja sai remontoida yllättävän vapaasti.
Terveisin,
se joka osti suojellun omakotitalon vuosimallia 1905 (tuli kummituksia kaupan päälle)
Vierailija kirjoitti:
Ostin viime vuonna sijoitusasunnon, tingin hinnasta 13 %. Asunto oli ollut neljä vuorokautta myynnissä. Myyjä halusi eroon nopeasti.
Tänä vuonna saatan ostaa seuraavan, tai siihen odotan vuoteen 2027 koska uskon asuntojen hintojen tippuvan lisää jos työllisyys ei lähde nousuun. Myyntiin alkaa tulla niiden asuntoja enemmän jotka tippuvat ansiosidonnaisella kelan rahoille. Tulen tinkimään 10 - 20 % riippuen kohteen pyyntihinnasta.
Ei ole kiirettä ostaa, pörssi tuottaa sen verran hyvin.
Omaisuus ei vaikuta työttömyysturvaan, eikä yleistukeen, toisin kuin täällä joku trolli väittää jatkuvasti. Sen sijaan myyntitulot vaikuttavat. Joten miksi joku myisi pois omistusasunnon ja muuttaisi kalliille kk-vuokralle, koska hän joutuisi silloin syömään sen pääomansa, ennen kuin alkaisi saada asumistukea? Ei mitään järkeä. Järkevää olisi kyllä muuttaa pienempään ja halvempaan omistusasuntoon eli sekä myydä että ostaa. Se tarkoittaisi, että pienten asuntojen kysyntä lähtisi nousuun.
Katsos kun sillä sijainnilla on korkeat neliöhinnat. Halusin asunnon tietystä paikasta, enkä mistä vaan. Tekisi mieli vetää ranteet auki, jos joutuisin asumaan jonnekin halpaan lähiöön, jossa perheasunnon saa parilla sadalla tonnilla. Se on kumma kun jotkut eivät ymmärrä sijainnin merkitystä.