Paljonko on soveliasta tinkiä kerrostaloasunnosta nykyisessä markkinatilanteessa?

Vierailija kirjoitti:

Tingin aina 20 prosenttia. Aivan sama onko hintakupla vai lamakausi. Hintakuplan aikaan asuntojen hinnoissa on niin paljon ilmaa että olisi typerää jättää tinkimättä. Laman aikaan asuntojen myyjät ovat epätoivoisia joten olisi typerää jättää tinkimättä. 

Tämän hetken tilanne on karu. Asuntolainojen korot nousevat, elämisen hinta nousee (ruoka, sähkö, terveydenhuolto), monella alalla työntekijöitä irtisanotaan, KELA tiukentaa etuuksien saamisen ehtoja (myös omistusasujien etuudet), ihmiset haluavat myydä kotinsa, ostaa pienemmän tai jopa muuttaa asumaan vuokralle. Nyt on ostajan markkinat. Kerrostaloasunnoista on jatkuvaa ylitarjontaa jopa Helsingissä vaikka väitetty 'muuttoliike' kasvattaa Helsingin väkilukua tooosi paljon. 

Käytännössä onnistut siis ostamaan vain sellaiset asunnot jotka on reippaasti ylihinnoiteltu ja pidät sitä jonkinlaisena osoituksena omasta erinomaisuudestasi :-)  Siksihän sitä ilmaa laitetaan että joku pösilö sitten ostaa kun onnistuu hirmualen tinkaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskaan en ole suuttunut, jos tarjous ei ole mennyt läpi. Enkä suutu, jos tarjotaan alle pyynnin. Vauvalaisten utopistista sekoilua. Tämä on bisnestä, siitä ei suututa.

 

Yksi lähistöllä asuva vanha mies suuttui kun yritin ostaa hänen talonsa (omakotitalo + iso tontti) noin viisi vuotta sitten hintaan 150 000 euroa. Viime vuonna mies kuoli. Perikunta myy nyt asuntoa hintaan 130 000 euroa.
Olisiko kannattanut omistajan itse myydä talonsa 5 vuotta sitten parempaan hintaan (150 000e) ja nauttia niistä rahoista itse? KYLLÄ. Perikunta ei ole henkisesti naimisissa talon kanssa (heillä ei ole tunnesidettä siihen) joten he myyvät talon ihan kylmästi sillä hinnalla, minkä sattuvat saamaan. 

 

 

Ahaa. Ei kuulosta siltä, että olisit taloa silti ostamassa, eli ei se edes oikeasti sinua kiinnostanut. Mies teki oikein, ettei myynyt sinulle. 

Vierailija kirjoitti:

Karu totuus on se, että myyjät ja välittäjät kuvittelevat olevansa uniikkeja lumihiutaleita.--------- Hyvä, älkää sitten  myykö. Oma on tappionne, kun ette pääse asunnosta eroon.

 

 

Sori vaan, mutta tuo toistuva jankutus kyllä antaa sen kuvan, että ostajaehdokkaat ovat hyvinkin happamia. Jostain syystä heitä sapettaa niin kauheasti, kun eivät saa jotain tiettyä asuntoa, että jaksavat seurata sen myyntiä vaikka vuosikausia, eivätkä kykene pääsemään pettymyksestään eroon. Tässä ketjussa jo monta esimerkkiä. 

Että sellaiset kömpelöt projektiot sieltä. Miksi asuntomarkkinoiden seuraaminen tulkitaan happamuudeksi? Onko siellä taas joku katkera myyjä tai välittäjä huutelemassa? He varmasti katuvat nyt, koska asunto ei mennytkään kaupaksi 3 - 5 vuotta sitten. Ostajaehdokas häipyi ja osti toisen asunnon toiselta myyjältä halvempaan hintaan. Alkuperäinen myyjä on nyt kusessa. Asunto roikkuu edelleen markkinoilla (Oikotie, Etuovi) ja asunnon ylläpito maksaa. Asunnon arvo on laskenut 20 prosenttia, koska hintakupla puhkesi. Kylläpäs kannatti kiukutella silloin 3 - 5 vuotta sitten, kun asuntosijoittaja teki järkevän ostotarjouksen (20 prosenttia alle hintakuplan huippuhinta). Nyt hinnat ovat roimasti alemmat. Ja jos ostotarjouksia tulee, ne ovat alle nykyisen pyyntihinnan.  

Vain vauvapalstan trolli voi olla niin tyhmä, että hän tulkitsee asuntosijoittajien huvittuneet reaktiot ("Kappas, se ongelmakämppä on vielä myynnissä. Hyvä etten ostanut 3 - 5 vuotta sitten korkeammalla hinnalla!") happamuudeksi tai pettymykseksi. Sijoittajat osaavat usein haistaa nuo ongelmakohteet. Niin minäkin. Enkä välitä tippaakaan siitä, että joku persaukinen trolli yrittää kirjoittaa historiaa uusiksi.   :D

Vierailija kirjoitti:

Joskus ihmettelin välittäjälle kun asunto oli ollut kauan myynnissä niin se välittäjä sano ettei pankki ollut antnaut lupaa alimmalle tarjoukselle tms.

Nitäs ihmeellistä tuossa on. Myyjän on velkaa pankille enemmän kuin tarjous ja pankki elättelee toivetta, että pakkohuutokaupasta saa enemmän.

Jos pyyntihinta on markkinatasoa korkeampi, kannattaa tinkiä niin että se tippuu markkinatasoon. 

Ilmoituksessa oleva hinta saattaa hyvinkin olla sen hetken tason mukainen tai sitten myyjällä on oletuksia ja toiveita jotka perustuu vanhentuneeseen muistikuvaan.

Oikein hinnoitellut menee heti kaupaksi eikä niistä tingitä. Ne toiset ei mene kaupaksi. 

Ota selvää hintatasosta ja toimi sen mukaan, mitään tinkivara-automaattia ei ole olemassa.

Tutki tilastoista, kuinka paljon siellä käy asuntokauppa, siitä voi päätellä. Jos kauppa ei käy, niin 35% ensimmäinen tarjous, jäät seuraamaan tilannetta, seuraava 33% jne. Moni myyjä on nykyään epätoivoinen, kun kauppa ei käy, ota tilanteesta kaikki hyöty irti taloudellisesti.

Eikös OP juuri ilmoittanu avaavansa asuntorahastot lunastuksille. Montako tuhatta - vai  kymmentä tuhatta - asuntoa sieltä tulvii markkinoille. Siinä ei puhuta enää mistään -15 % vaan jotakin 1990-luvun alun kaltaista - 60 ....  -70 %.  Periferia on jo menetetty. Siellä ei kannata korjata mitään, kun pelkkä korjaus maksaa enemmän kun asunnon arvo. Kasvavillakin alueilla on paljon 60-, 70- ja 80-luvun asuntokantaa siinä kunnossa, että remontointi on vähintäänkin kyseenalainen. Jos pelkkä LVIS maksaa 45 000 euroo kaksioon, jonka Vhp on 59 000, niin kannatta  ilman muuta purkaa ja tehdä uusi. Tuohon vielä ikkunat, ovet, katot, salaojat, sokkelit, parvekkeet, julkisivu. Yksiöön oli tehty lähes 24 000 euron julkisivuremppa. Vastikeet vajaa 600 eur ja vuokratulo 475 eur. Siinä vuokraloordi maksaa reilun satasen kuussa vuokralaisen asumista.

Kasvukeskuksiin bygättiin näitä nippa nappa yli 20 m2 yksiöitä - sielujen säilytyslaatikoita  - nyt ne ei kelpaa kun sossun nisteille. Niissä kun vuokra alittaa tuon sossun hyväksymän asumisen enimmäiskustannuksen eli vuokran saa kokokaan asumistukena ja täydentävänä toimeentulotukena tms. 

Vasemmisto vaatii veronmaksajia maksamaan heidän elämisensä. Tässä on asumisen osalta lopputulos. Helvetin kalliita asuntoja ja järjettömän kalliita remontteja. Kun tuet poistetaan, kukaan ei maksa vuokraloordille nykyisiä vuokria. Sijoittajien ei kannata maksaa nykyisiä hintoja noista sielujen säilytyslaatikoista. Sijoituskohteet on yleensä yksiöt ja kaksiot ja näiden pohjalta sitten isommat asunnot maksaa enemmän.

Monessa maassa on pulaa tilasta. Täällä ei. Jänkää, metsää ja peltoa riittää. Kaavoittaminen on poliittisen korruption ohjaamaa ja niukkuutta pidetään tahallaan yllä. Kaikkiin asuntoihin pitää rakentaa invakylppärit ja vessat ja kaiken pitää olla esteetöntä. Miksiköhän ?

Miksi pankit on nihkeitä antamaan asuntolainoja ? Nähdäänkö siellä tulossa oleva romahdus - jota sitten itse edesauttavat kieltäytyessään lainaamasta ? Vai onko pankeilla jo nyt taseongelma sulaneista kiinteistösektorin vakuuksista johtuen ?

Mitä siitä seuraa kun yhä useampi siihen 20 % nettoveronmaksajien vähemmistöön kuuluva on aikeissa muuttaa pois suomesta. Kuka sitten maksaa sen toisten piikkiin elävien 80 % enemmistön kustannukset ?

Suomen suosituimmat asuntosivustot (Oikotie, Etuovi) eivät mahdollista hakutulosten sensurointia. On pakko selata läpi kaikki nyt myytävänä olevat kohteet. Myös ne 'kiertopalkinnot' jotka ovat roikkuneet myynnissä useita vuosia ja usealla eri välittäjällä. Kiertopalkinnot hyppivät silmille joka kerta kun selaat myytäviä asuntoja. On täysin mahdotonta olla huomaamatta sitä, että sama kämppä roikkuu myynnissä 3 - 5 vuotta putkeen. Kiertopalkinto alkaa haista kuin härski silli. Ostajat eivät ole kiinnostuneita. Välittäjät eivät ole kiinnostuneita, joten he tekevät työnsä päin helvettiä (weaponized incompetence) ja kuittaavat pienen palkkion siitä, että asuntoa on taas 'markkinoitu' eli roikotettu Oikotiellä ja Etuovessa monta kuukautta putkeen. Sitten ilmoitus katoaa ja tulee takaisin parin viikon päästä. Taas eri välittäjän nimellä. Puoli kaupunkia tietää jo, että asunto muuttunut kiertopalkinnoksi. 

Palstatrolli näkee tilaisuutensa. Hän kehittelee oman voimafantasian. Hän kuvittelee, että näistä kiertopalkinnoista tapellaan ja moni ostajaehdokas jää nuolemaan näppejään. Hän kuvittelee, että ostajaehdokkaat katkeroituvat ja jotenkin muka kyttäävät asuntoa. Ei sitä tarvitse kytätä. Kiertopalkinto hyppii silmille jatkuvasti, koska se ei poistu julkisesta myynnistä (Oikotie, Etuovi) vielä monen vuoden jälkeenkään. 

Trollin logiikkaa: "Miksi katsot hakutuloksia? Miksi kyttäät asuntoja?"
Sijoittajan logiikkaa: "Katson hakutuloksia, koska haluan nopeasti löytää uudet myyntikohteet. Harmi vaan, että listalla on niin monta ikivanhaa kiertopalkintoa, että uudet myyntikohteet hukkuvat massaan."

Vierailija kirjoitti:

Kuolema on helppo ennustaa. Se tulee jokaiselle. Mutta kuka kuolee todennäköisesti ensin? Seitsemän- tai kahdeksankymppinen vanha ukko? Vai se alle nelikymppinen, työssäkäyvä, aktiivisesti urheileva aikuinen?

Minä yritin ostaa perheasunnon viisi vuotta sitten, mutta myyjä veti herneet nenään. Vanha setämies (ikä 75+) joka ei kuuntele järkipuhetta. Hän halusi jumittaa isossa talossaan (6h+keittiö) yksin elämänsä loppuun asti. Tupajäärän toive ei toteutunut. Vaimo kuoli ensin ja mies jäi yksin. Hänellä ei enää ollut ketään, joka tekisi kotityöt (siivous, ruuanlaitto, vaatehuolto, raihnaisen miehen paapominen) ilmaiseksi. Miehen lapset ovat nyt nelikymppisiä ja he asuvat satojen kilometrien päässä eri puolilla Suomea. Yksi lapsi asuu ulkomailla. Lapsilla on oma elämä: työura, puoliso, lapset, harrastukset. Vanha tupajäärä ei siis saanut mitään apua sukulaisiltaan. Hän joutui laitoshoitoon. 

Tupajäärä kuoli lopulta viime vuonna (vuodenvaihde 2024/2005). Häneltä jäi isot velat (laitoshoidon maksut) ja vanha talo (1970-luvulla rakennettu). Perikunta on yrittänyt myydä taloa lähes vuoden ajan. Hintapyyntö laskee eikä ostajia löydy. Talo on jäänyt remontoimatta, joten välittäjän arvio (optimistinen arvio) on se, että talo on "tyydyttävässä kunnossa". Ei hajoa käsiin, mutta kylpyhuoneet ovat 50 vuotta vanhoja. Keittiö on 20-30 vuotta vanha. Kattoremontti pitäisi tehdä ennen kuin tulee vedet sisälle.

Kiva myyntikohde. Remontoijan unelma. Juuri siksi minä yritin ostaa tuon talon aiemmin (5 vuotta sitten) ja tehdä siihen itse remonttia. Mitä kauemmin vanha tupajäärä jumittaa yksin talossaan, sitä huonompaan kuntoon talo menee.  

Moni haluaa asua tutussa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Siinä ei ole mitään väärää ja se ei kuulu ulkopuolisille. Talon vanhenemisella ja kunnon heikkenemisellä ei ole siinä paljonkaan painoarvoa. Minäkin aion asua omassa talossa hautaan saakka, jos vain suinkin mahdollista. Kenenkään on ihan turhaa yrittää ostaa tätä pois.

Vierailija kirjoitti:

Monessa maassa on pulaa tilasta. Täällä ei. Jänkää, metsää ja peltoa riittää. Kaavoittaminen on poliittisen korruption ohjaamaa ja niukkuutta pidetään tahallaan yllä. Kaikkiin asuntoihin pitää rakentaa invakylppärit ja vessat ja kaiken pitää olla esteetöntä. Miksiköhän ?

Juuri tuon takia ostan vain vanhoja kerrostaloasuntoja. Kylpyhuoneet ovat pieniä. Juuri sen verran tilaa, että kylppäriin mahtuu wc-pönttö, suihku, lavuaari ja täysikokoinen pyykinpesukone. Mitään muuta ei tarvita. En halua edes saunaa. Taloyhtiössä on julkinen sauna. Kesämökillä on oma sauna. Kaupunkiasunto on minulle vain tukikohta, missä säilytän tavaroitani (suurin osa omaisuudesta) ja missä olen kirjoilla.

Vierailija kirjoitti:

Moni haluaa asua tutussa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Siinä ei ole mitään väärää ja se ei kuulu ulkopuolisille. 

Väärin.

Kyllä se nimenomaan kuuluu ulkopuolisille, kun heikkokuntoinen vanha pieru jumittaa yksin talossaan ja aiheuttaa siellä tulipalon.

Kyllä se nimenomaan kuuluu ulkopuolisille, kun heikkokuntoinen vanha pieru joutuu laitoshoitoon, sukulaiset eivät auta ja velkaa kertyy (maksut laitoshoidosta). Talo joudutaan usein myymään pakkohuutokaupalla, koska ulosottomies vaatii velkoja maksettavaksi. 

Kyllä se nimenomaan kuuluu ulkopuolisille, kun heikkokuntoinen vanha pieru jättää tontin hoitamatta. Tontilta voi kaatua huonokuntoinen puu suoraan yleiselle tielle tai naapurin tontille. Muiden ihmisten henki on vaarassa.

Suomalaisten miesten toksinen asenne ("Omassa talossa ja tontilla saa tehdä mitä itse haluaa!") on äärimmäisen lapsellinen. Moni mies kuolee yksin kotiinsa ja mätänee sinne. Talo joudutaan lopulta purkamaan, koska kalmasiivouksessa joudutaan purkamaan kaikki pinnat (seinät, lattiat) betonivaluun asti. 

 

Hyvä vinkki asunnon ostajille. Ei kannata ryhtyä uudestaan hieromaan kauppoja sellaisen myyjän kanssa, joka hylkäsi sinun ensimmäisen ostotarjouksesi. Kun myyjä ensin kieltäytyy (mahdollisesti vielä uhoaa, vittuilee, haistattelee) ja sitten myöhemmin katuu niin se on voivoi. Sitä saa mitä tilaa. Ostajan ei kannata tyrkyttää rahojaan tuollaiselle myyjälle. Ensimmäinen ostotarjous hylättiin, joten toista ei enää tule. Tämä periaate takaa sen, että katuva myyjä jää nuolemaan näppejään. Hän ei saa lypsettyä rahoja sinulta. Sinä tarjosit rahojasi aktiivisesti (teit ostotarjouksen) mutta myyjä hylkäsi sen. Homma selvä. Myyjälle ei raha kelvannut sillä kertaa, joten ei varmasti kelpaa jatkossakaan. Myyjä voi etsiä uuden ostajan. Jos sellaista ei löydy niin se on voivoi. 

Perikunta on usein paras myyjä. He eivät piittaa asunnosta (ei tunnesidettä) joten he myyvät sen pois. Harvoin käy niin että perikunta haluaisi pitää asunnon mutta rahat eivät riitä. Tällainen tilanne kertoo että perikunta on köyhää. Heidän on pakko myydä. Pakkomyynti on ostajalle paras tilanne. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se nimenomaan kuuluu ulkopuolisille, kun heikkokuntoinen vanha pieru jumittaa yksin talossaan ja aiheuttaa siellä tulipalon.

Kyllä se nimenomaan kuuluu ulkopuolisille, kun heikkokuntoinen vanha pieru joutuu laitoshoitoon, sukulaiset eivät auta ja velkaa kertyy (maksut laitoshoidosta). Talo joudutaan usein myymään pakkohuutokaupalla, koska ulosottomies vaatii velkoja maksettavaksi. 

Kyllä se nimenomaan kuuluu ulkopuolisille, kun heikkokuntoinen vanha pieru jättää tontin hoitamatta. Tontilta voi kaatua huonokuntoinen puu suoraan yleiselle tielle tai naapurin tontille. Muiden ihmisten henki on vaarassa.
 

Sukulaispariskunnalle kävi noin. Ikäluokkaa 70+ vuotta ja kumpikaan ei tajua mitään metsätöistä. Minulla on alan koulutus. Huomautin sukulaisille kolmena peräkkäisenä kesänä, että nuo teidän pihapuut ovat vaarallisia. Nyt kannattaisi soittaa metsuri paikalle. Eivät soittaneet. Kolmannen varoituksen jälkeisenä talvena rysähti. Puu kaatui talon päälle. Talo on vanha, yli 120-vuotias. Ei se kestä noin rajua kuormitusta. Pihapuu oli reippaasti yli 10 metriä korkea. Kun se kaatuu, se kaatuu kovaa ja korkealta. Talon katto meni lunastuskuntoon. Kattotuolit, kattotiilet, savupiippu, räystäskourut ja muut. Naapuri huomasi vahingot, otti niistä kuvan ja lähetti minulle. Kyllä nauratti. Naapuri yritti jo aiemmin myydä omaa taloaan minulle. Talon tontti rajoittuu tähän ongelmatonttiin, missä seitsemänkymppinen pariskunta ei tee mitään.