Lue keskustelun säännöt.
Suomenruotsalaisissa alkaa ottaa päähän tämä täydellinen suhteellisuudentajun puute
10.01.2026 |
"Pian 80 vuotta täyttävä laulaja Monica Aspelund kantaa huolta ruotsin kielen aseman heikkenemisestä Suomessa."
"Olen yrittänyt totuttautua tähän maahan jo toistakymmentä vuotta, mutta ei se oikein ota luistaakseen. Tämä ei ole se Suomi, jonka jätin vuonna 1983. Tämä on aivan toinen maa, joka on virallisesti kaksikielinen mutta käytännössä ei."
"Suomi on kaksikielinen maa aivan kuten vaikka Kanadakin. Jos sitä ei tunnisteta, minulle se on identiteettikysymys."
https://www.instagram.com/p/DTQd8uJEvsK/
Voisiko suomenruotsalaisille opettaa edes prosenttilaskun alkeet? Ei 5 %:n vähemmistö voi tehdä mistään maasta oikeasti kaksikielistä. Se nyt vaan on fakta.
Kanadaan verratessa kannattaisi taas muistaa se, että siellä kielisyys menee osavaltioittain. Voisihan Suomessakin olla ruotsinkielinen Ahvenanmaa, kaksikielinen Pohjanmaa ja suomenkielinen muu Suomi. Mutta ei tällainen "Kanadan malli" tietenkään kelpaa suomenruotsalaisille, vaan pakkoruotsia pitää tuputtaa ihan koko maahan, vaikka ei olisi yhtään ruotsinkielistä 100 km:n säteellä.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että persut nyt vain aktivoituvat taas puhumaan pakkoruotsittamista vastaan. Mutta hallituksessa ollessaan eivät ole tehneet tälle asialle nyt yhtään mitään, vaan ovat toimineet aivan täydellisinä pikku pepunnuolijoina Kokoomukselle ja RKP:lle. Ovat myös lianneet Suomi-kuvaa rasistisilla kannanotoillaan. Sen sijaan voisivat nyt keskittä tekemään jotain konkreettista ja tärkeää: poistamaan pakollisen ruotsin kielen opiskelun. Tämä voisi juurikin liittyä valtiovarainministeriön säästötavoitteisiin, sillä kaksikielisyys maksaa todella paljon. Koko Suomen Kainuuta ja Lappia myöten ei tosiaankaan tarvitsisi olla kaksikielinen, vaan riittäisi kun rannikkoseudut ja Tampere olisi, ja Ahvenanmaa tietysti erikseen.
Mistä tuon Tampeereen tuohon vedit? Sehän on täysin yksikielinen suomenkielinen kaupunki nykyäänkin.
Aivopieru tuli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me Suomalaiset ollaan luotu yksikieliseksi. Suomea, ja ei mitään muuta.
Kuinka kauan kestää, että tästä iänikuisesta jäänteestä eli pakkoruotsista päästään eroon? Jos kerran suomenruotsalaiset ovat niin onnellisia, terveitä ja hyvintoimeentulevia, mikseivät vain elä keskenään ja nauti hyvästä elämästään? Miksi kuppaavat köyhempiä ja sairaampia suomenkielisiä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen??
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan kestää, että tästä iänikuisesta jäänteestä eli pakkoruotsista päästään eroon? Jos kerran suomenruotsalaiset ovat niin onnellisia, terveitä ja hyvintoimeentulevia, mikseivät vain elä keskenään ja nauti hyvästä elämästään? Miksi kuppaavat köyhempiä ja sairaampia suomenkielisiä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen??
Yksi teoria on se, että pakkoruotsi vaaditaan kaikilta, jotta voitaisiin pitää alemmat yliopistojen pisterajat ruotsinkielisille. Nythän virallisen tulkinnan mukaan nämä alemmat pääsyrajat eivät ole syrjiviä, koska teoriassa suomenkielisetkin voivat hakea, koska ovat kaikki opiskelleet pakkoruotsia. Käytännössähän nämä alemmat pisterajat suosivat törkeästi ruotsinkielisiä.
No jaa, en olisi niin huolissani ruotsin asemasta. Itse olisin enemmän huolissani suomenkielisten palvelujen saamisesta ruotsinkielisillä alueilla. Olen aikoinaan käynyt yläastetta ja lukion Ahvenanmaalla, missä ainoa virallinen kieli on siis ruotsi. Omassakin kaveripiirissäni, koulussa ja harrastuksissa, oli muutamia sellaisia joiden äidinkieli oli suomi, ja heillä se oli siis selvästi vahvempi kieli, joten todellakin olisivat tarvineet palveluja mieluummin suomeksi. Vaikka teoriassa olisi mahdollista saada palveluja omalla äidinkielellään suomeksi, oli se käytännössä usein aika vaikeaa, esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jaa, en olisi niin huolissani ruotsin asemasta. Itse olisin enemmän huolissani suomenkielisten palvelujen saamisesta ruotsinkielisillä alueilla. Olen aikoinaan käynyt yläastetta ja lukion Ahvenanmaalla, missä ainoa virallinen kieli on siis ruotsi. Omassakin kaveripiirissäni, koulussa ja harrastuksissa, oli muutamia sellaisia joiden äidinkieli oli suomi, ja heillä se oli siis selvästi vahvempi kieli, joten todellakin olisivat tarvineet palveluja mieluummin suomeksi. Vaikka teoriassa olisi mahdollista saada palveluja omalla äidinkielellään suomeksi, oli se käytännössä usein aika vaikeaa, esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
No mielestäni Ahvenanmaalla voidaan edellyttää ruotsin osaamista, kunhan samalla logiikalla manner-Suomessa voidaan edellyttää suomen osaamista.
Vierailija kirjoitti:
No jaa, en olisi niin huolissani ruotsin asemasta. Itse olisin enemmän huolissani suomenkielisten palvelujen saamisesta ruotsinkielisillä alueilla. Olen aikoinaan käynyt yläastetta ja lukion Ahvenanmaalla, missä ainoa virallinen kieli on siis ruotsi. Omassakin kaveripiirissäni, koulussa ja harrastuksissa, oli muutamia sellaisia joiden äidinkieli oli suomi, ja heillä se oli siis selvästi vahvempi kieli, joten todellakin olisivat tarvineet palveluja mieluummin suomeksi. Vaikka teoriassa olisi mahdollista saada palveluja omalla äidinkielellään suomeksi, oli se käytännössä usein aika vaikeaa, esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
Ja siis tästä ei oltu mitenkään edes huolissaan, lähinnä kohauteltiin olkia, että ei voi mitään. Jos roolit olisi olleet toisinpäin, ruotsinkielinen olisi tarvinut suomenkielisiä palveluja, olisi tilanteeseen varmasti suhtauduttu hyvin erilaisella tavalla.
Koska suomi on vapaaehtoinen, eivät läheskään kaikki sitä osaa. Lähinnä vaan ne, joilla on jotain suomenkielistä tausta, esimerkiksi toinen vanhemmista tai joku isovanhemmista suomenkielinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, en olisi niin huolissani ruotsin asemasta. Itse olisin enemmän huolissani suomenkielisten palvelujen saamisesta ruotsinkielisillä alueilla. Olen aikoinaan käynyt yläastetta ja lukion Ahvenanmaalla, missä ainoa virallinen kieli on siis ruotsi. Omassakin kaveripiirissäni, koulussa ja harrastuksissa, oli muutamia sellaisia joiden äidinkieli oli suomi, ja heillä se oli siis selvästi vahvempi kieli, joten todellakin olisivat tarvineet palveluja mieluummin suomeksi. Vaikka teoriassa olisi mahdollista saada palveluja omalla äidinkielellään suomeksi, oli se käytännössä usein aika vaikeaa, esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
Ja siis tästä ei oltu mitenkään edes huolissaan, lähinnä kohauteltiin olkia, että ei voi mitään. Jos roolit olisi olleet toisinpäin, ruotsinkielinen olisi tarvinut suomenkielisiä palveluja, olisi tilanteeseen varmasti suhtauduttu hyvin erilaisella tavalla.
<
No Ahvenanmaahan on avoimen vihamielinen suomen kieltä kohtaan, esim:
"Ahvenanmaan maakuntahallitus on esittänyt, että suomenkieliset nimet, kuten Ahvenanmaa ja Maarianhamina olisi poistettava Maanmittauslaitoksen julkaisemista virallisista kartoista."
"Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa aluksi ruotsin lisäksi suomeksi, mutta yrittäjät joutuivat ne poistamaan, kun useammalta asiakkaalta tuli siitä närkästynyttä palautetta."
"Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa aluksi ruotsin lisäksi suomeksi, mutta yrittäjät joutuivat ne poistamaan, kun useammalta asiakkaalta tuli siitä närkästynyttä palautetta."
Johan jo firman nimi "Kotipizza" aiheutti närkästystä. Olisi pitänyt olla Hempizza
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SK kirjoitti:
"Hän myös ajattelee, että ruotsinkielisten panos Suomen historiassa ja hyvinvointivaltion rakentamisessa on unohtunut."
Pakkoruotsin vastustus helposti sekoittuu Ruotsi- tai suomenruotsalaisvastaisuuteen, mutta ainakin itse pyrin pitämään kielipoliittisen kannat erillään muista kysymyksistä.
En myöskään ehkä lähtisi yrittämään kytkeä näitä enemmän yhteen, sillä olettaisin, että pakkoruotsin kytkeminen muuhun ruotsimielisyyteen voisi yhtä hyvin vetää ruotsalaisiin kohdistuvia asenteita alas kuin kohentaa ruotsin kielen asemaa.
Ruotsinkielen vahvuutta on seurattu peruskoulun alusta saakka. 70 vuotta kestäneen tutkimuksen mukaan ruotsinkielen taito nuoremmilla ruotsinkielisillä sukupolvilla on heikentynyt koko seuranta-ajan. Joissakin perheissä ruotsinkieli on jäänyt kotikieleksi ja esim.viralliset paperit kirjoitetaan suomeksi tai englanniksi.
Kannattaisi panostaa ruotsinkielisten äidinkielen osaamisen vahvistamiseen sen sijaan että opetaan ruotsia pintapuolisesti niille jotka eivät sitä tule koskaan käyttämään.
Tämä on mielipiteeni ja se on perusteltu mutta sen esittämisen takia minut luokitellaan erään äärioikeistolaisen venäläismielisen puolueen kannattajaksi sekä rasistiksi.
Vasemmisto saa syyttää keskustelun kuolemasta yhtä paljon itseään kuin em.äärioikeistolaista puoluetta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan kestää, että tästä iänikuisesta jäänteestä eli pakkoruotsista päästään eroon? Jos kerran suomenruotsalaiset ovat niin onnellisia, terveitä ja hyvintoimeentulevia, mikseivät vain elä keskenään ja nauti hyvästä elämästään? Miksi kuppaavat köyhempiä ja sairaampia suomenkielisiä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen??
Iänikuinen jäänne?
Tuliko taas aivopieru!
Pakkoruotsi tuli käyttöön peruskoulun mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa aluksi ruotsin lisäksi suomeksi, mutta yrittäjät joutuivat ne poistamaan, kun useammalta asiakkaalta tuli siitä närkästynyttä palautetta."
Johan jo firman nimi "Kotipizza" aiheutti närkästystä. Olisi pitänyt olla Hempizza
Laitetaanpas Biltema boikottiin.
Puoliso on suomenruotsalainen pk-seudulla ja hänen kielitaitonsa heikkenisi, jos ei vahvistaisi kielitaitoaan lukemalla, katsomalla ja kuuntelemalla kirjoja, podcasteja, tv-ohjelmia. Sukulaisia tapaa niin harvoin, että puhuu korkeintaan lähellä asuvan vanhempansa kanssa ruotsia. Joskus kuulema töissä tulee vastaan joku ruotsia äidinkielenään puhuva, mutta pakkosuomi on hänen arkeaan. MInäkään en vaivaudu puhumaan ruotsia, vaan pidän kiinni äidinkielestäni suomesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puoliso on suomenruotsalainen pk-seudulla ja hänen kielitaitonsa heikkenisi, jos ei vahvistaisi kielitaitoaan lukemalla, katsomalla ja kuuntelemalla kirjoja, podcasteja, tv-ohjelmia. Sukulaisia tapaa niin harvoin, että puhuu korkeintaan lähellä asuvan vanhempansa kanssa ruotsia. Joskus kuulema töissä tulee vastaan joku ruotsia äidinkielenään puhuva, mutta pakkosuomi on hänen arkeaan. MInäkään en vaivaudu puhumaan ruotsia, vaan pidän kiinni äidinkielestäni suomesta.
Tuossa voisi jo hyvin miettiä, kuinka pitkään jotain kieltä kannattaa tekohengittää (varsinkin kun tässä tapauksessa ei ole koko kielen kuolemasta kyse, vaan vain sen käyttämisestä tietyllä maantieteellisellä alueella).
Eihän esim. USA:an muuttaneiden suomalaisten toinen tai kolmas sukupolvi enää suomea puhu.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso on suomenruotsalainen pk-seudulla ja hänen kielitaitonsa heikkenisi, jos ei vahvistaisi kielitaitoaan lukemalla, katsomalla ja kuuntelemalla kirjoja, podcasteja, tv-ohjelmia. Sukulaisia tapaa niin harvoin, että puhuu korkeintaan lähellä asuvan vanhempansa kanssa ruotsia. Joskus kuulema töissä tulee vastaan joku ruotsia äidinkielenään puhuva, mutta pakkosuomi on hänen arkeaan. MInäkään en vaivaudu puhumaan ruotsia, vaan pidän kiinni äidinkielestäni suomesta.
Täytyy lisätä omaan kirjoitukseeni vielä yksi huvittava asia, että koska suomalaiset eivät osaa lausua hänen nimeään oikein hän on päättänyt esitellä itsensä kahdella tapaa ruotsiksi ja suomeksi toisen kielitaidon mukaisesi. Hän ei halua suomenkielisen vaivaantuvan seurassaan ja korjata ääntämystä. Kuitenkin suomalaiset ovat hirveän tarkkoja, miten englantia lausutaan. Olisi pieni vaiva harjoitella edes sanomaan toisen nimi oikein, kun ei se mikään vaikea edes ole sanoa.
"Tämä ei ole se Suomi, jonka jätin vuonna 1983."
Eikö hän tosiaan huomannut mitään muuta muutosta 40 vuodessa kuin ruotsin kielen asema...
Suomi oli aika monelta osin hyvin erilainen maa vuonna 1983.
Se on kyllä totta, että näiden niin sanottujen ruotsinkielisten kielitaito ruotsin suhteen on aika heikkoa. En oikeasti saa selvää yhden kaverin puheesta kun hän puhuu "ruotsia". Välissä vilisee suomenkielisiä sanoja ja ääntäminen ja painostus tapahtuu kuten suomessakin.
Suhteellisuuden tajun puute näkyy monissa muissakin asioissa, kuten terveydenhuollossa. Jo pitkään on ollut tilanne missä ei ole ollut mitään takuita siitä, että tavallinen suomenkielinen suomalainen saisi terveydenhuollossa palvelua suomeksi. Pärjäävät kuitenkin silti. Ruotsinkielisten on kuitenkin aina kaikkialla saatava palvelua juuri ruotsinkielellä, koska hätätilanteessa ei pysty asioimaan kuin ruotsiksi.
Sama pätee koulutukseen, luokkakokoihin, kaikkeen. Siinä missä ruotsinkielinen pöyristyy 17 oppilaan luokkakokoa, suomenkielisen luokalla on 27 oppilasta ja se on "ihan perus".
Osa suomenruotsalaisia elää niin omassa kuplassaan, että eivät osaa suomea. Siitä on kaksikielisyys kaukana kun päiväkodit, koulut, käsipallot ja rapujuhlat onnistuu omalla sisäsiittoisella porukalla ruotsiksi, mutta suomeksi ei osata kun ånkyttåå.
Miten niin pikkuruisella ja sisäänpäin kääntyneellä vähemmistöllä voikaan olla nykymaailmassa niin paljon valtaa?