Lue keskustelun säännöt.
Toistuva masennus, hoito ei auta ja psykoterapiaan ei mahdollisuutta
04.01.2026 |
Tämä on minun 4. masennusjakso. Olen käynyt psykoterapian kelan maksamana, loppui päälle 3 vuotta sitten.
Sain päivystyksessä masennuslääkkeen. Ei ole auttanut. Voi seuraavana arkipäivänä taas kerran tiedustella, onko terveysasemalla vapaita aikoja. Päivystyksessä eivät vaihda lääkitystä. Hankalaa on, että minulla on ollut aiemmin 4 eri masennuslääkettä siis eri masennusjaksoilla ja mistään niistä ei ole ollut apua.
Parhaiten on auttanut keskustelutuki parin viikon välein ja aika. Sekä psykoterapialla oli usean vuoden oireeton.
Nyt olen kerran tehnyt hoitajan kanssa masennuksen omahoito ohjelmaa ja toinen tapaaminen vielä tulossa.
Tuntuu tosi typerältä. Teen jo päivittäin rentoutusharjoituksia ja en ota ajatuksia tosina. Silti mieli tuottaa negatiivisia mietteitä. Yritän tehdä asioita ja liikkuakin.
Tietysti piristyisin ja jaksaisin jos saisin valita!
Hoidon seuraava askel on lääkityksen vaihto ja nettiterapia. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/nettiterapiat/masennuksen-nettitera…
Mielestäni tuokaan ei vaikuta erityisen hyödylliseltä.
Nettiterapian jälkeen voin saada hoitajalta 3 kertaa lyhytterapiaa. Sitten loppuu mahdollisuudet. Alue ei tarjoa ostopalveluna psykoterapiaa ja kuntoutuspsykoterapiaa en voi saada yli vuoteen aikanaan.
En usko, että minulla on kaksisuuntainen, sillä en ole huomannut edes mitään hypomaniaksi laskettavia jaksoja. Mutta olisiko psykiatrikäynnistä iloa jos itse maksaisin?
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lääkkeitä olet kokeillut?
Sitalopraami, sertaliini, duloksetiini, venlafaksiini
Kokeile vaikka vortioksetiini.
Lisäksi mielekäs työ ja harrastukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lääkkeitä olet kokeillut?
Sitalopraami, sertaliini, duloksetiini, venlafaksiini
Kokeile vaikka vortioksetiini.
Lisäksi mielekäs työ ja harrastukset.
Lääkkeet määrää lääkäri ei joku randomi vauva forumeilta.
Tässäpäs se vitsi että masentuneella on vaikea löytää mitään Mielekästä. Vaikka voisi nuo asiat auttaakkin.
Ja tälläisiä luusereita joutuu muut elättämään ja maksamaan kaikenmaailman hoitoja niille, pitäisköhän itsekin alentua mokomaan ja rampata lääkäreille parkumassa kun on niin kurjaa kaikki ja masentaa ja jatkaa sitä loppuelämä kun näkyy niin muotia olevan. Ja voihan sitä sitten tulla joka päivä vauvapalstalle ulisemaan ja sääliä hakemaan.
Muutamalle kirjoittajalle tiedoksi että se on "ulinasta ja masentelusta, voi vee mikä sanahirviö kuten kiinnostelee" kaukana kun on oikeasti sairas. Tiedän pariskunnan jotka julisti ykskantaan että "lääkkeet ei auta ketään" mutta kun oma lapsi uupui niin johan alkoi auttamaan ja oikeita annoksia haettiin kissojen ja koirien kanssa. Se on totta että lääkkeet eivät yksin paranna masennusta mutta moni saa niistä avun.
Mietin itsekin että mikä olisi paras tapa jatkaa kun yksi hoitosuhde päättyi ja kirjaukset päin h*lvettiä. Siis ihan puuta heinää ja asiavirheitä (joo, kommentoin jo aiemmin). Kun olisi järkevää omasta mielestä että lääkäri (tai hoitaja) kartoittaisi nykytilan eikä lähtisi katsomaan kirjauksia vuosien takaa, tosin ne uudemmatkin on väärin :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli vaikea masennus kun lapset oli pieniä. Vauvalla oli vielä vaikea koliikki , joten valvoin paljon. Mies kävi yleensä kaupassa ja ruokaa laittoi useimin. Minä tein kaikki kotihommat ja jaksoi hoitaa lapset. Joskus sain apua kotipalvelusta. Tuntui kun olisin elänyt sumussa. Onneksi lääkitys alkoi toimimaan. Yleensä puhutaan että masentunut vaan nukkuu ja elääkseen juo kahvia.
Vierailija kirjoitti:
Ja tälläisiä luusereita joutuu muut elättämään ja maksamaan kaikenmaailman hoitoja niille, pitäisköhän itsekin alentua mokomaan ja rampata lääkäreille parkumassa kun on niin kurjaa kaikki ja masentaa ja jatkaa sitä loppuelämä kun näkyy niin muotia olevan. Ja voihan sitä sitten tulla joka päivä vauvapalstalle ulisemaan ja sääliä hakemaan.
onko pakko mennä sinne vauva palstalle sitä lukemaan? otsikot voi jättää väliin kokonaan ja siirtyä eteenpäin. ei taida järki riittää semmoiseen? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja päivittelee:
Eka psykiatrin vastaanotto takana. Käsiteltiin historiaa ja hoitohistoriaa.
Sain paljon lomakkeita täytettäväksi, seulotaan mt-sairauksia ja nepsy-juttuja, koska niitä ei ole koskaan seulottu.
Osta jostain synlabista tai vastaavasta täysverenkuva + muut labrat ja tarkista nuo kaikki jo mainitut rauta-, ferritiini, d-vitamiini, munuais-maksa ym. arvot.
On täysin mahdollista, ettei julkinen terveydenhuolto ole noita tehnyt kun on niin siiloutunutta se apu siellä.
Toki jos nuo kaikki on seurannassa niin sitten ei mitään.
Mutta jos et tiedä noita arvoja, niin se 100-200e on pikkuraha suhteessa siihen, että varmistetaan ettei kyse ole fyysisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osta jostain synlabista tai vastaavasta täysverenkuva + muut labrat ja tarkista nuo kaikki jo mainitut rauta-, ferritiini, d-vitamiini, munuais-maksa ym. arvot.
On täysin mahdollista, ettei julkinen terveydenhuolto ole noita tehnyt kun on niin siiloutunutta se apu siellä.
Toki jos nuo kaikki on seurannassa niin sitten ei mitään.
Mutta jos et tiedä noita arvoja, niin se 100-200e on pikkuraha suhteessa siihen, että varmistetaan ettei kyse ole fyysisestä.
Mulla oli yksi sairaushomma tossa ja munuais-ja maksa-arvoja seurattiin, ne on ihan kunnossa.
Kilpirauhanen ok.
Näitä ei kyllä mitenkään seurailla. Enkä koe itse siihen tarvetta.
Ferritiini matala (vahvasti "viitteissä" kuitenkin) ja D 50. Rautaa syön ja deetä nyt talvella 50 mikrogrammaa. Mutta en näitäkään aio koko ajan mittauttaa.
Ei ole julkisella mitattu mitään masennusoireisiin liittyen, ainoastaan kilpirauhanen pyynnöstäni painonnousun takia. Eivätkä varmasti mittaa.
Aloittaja tässä päivitteli.
Meillä onneksi saa aika helposti peruslabrat myös julkisella, kannattaa soittaa ja kysyä. Eikä ole valehtelua sanoa että on voimat vähissä, uupumusta tai mitä sitten itse tunteekaan. Työterveys ottaa myös jos on vielä työelämässä. Yksityinen on helppo ja nopea mutta kallis, tosin heilläkin on välillä labrapaketteja "tarjouksessa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisolla oli sama tilanne. Lopulta 8v kierteen jälkeen selvisi pahetessa, että onkin kaksisuuntainen tyyppi 2. Oireili ihan vain masennuksen oirein pitkään. Jos on varaa niin käy kerran yksityisellä psykiatrilla. Esim Recucorilla etänäkin onnistuu, katsoo sieltä kellä laajaa osaamista. Tavan lääkärit ei osaa hoitaa näitä aivoperäisiä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Puolisolla oli sama tilanne. Lopulta 8v kierteen jälkeen selvisi pahetessa, että onkin kaksisuuntainen tyyppi 2. Oireili ihan vain masennuksen oirein pitkään. Jos on varaa niin käy kerran yksityisellä psykiatrilla. Esim Recucorilla etänäkin onnistuu, katsoo sieltä kellä laajaa osaamista. Tavan lääkärit ei osaa hoitaa näitä aivoperäisiä juttuja.
Ei kun jaa, olitkin jo vissiin päässyt psykiatrille, no se on hyvä. Yhdenkään psykologin ei tulisi aloittaa hoitojaksoja ennen kuin asiakas on päässyt psykiatrin luo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tälläisiä luusereita joutuu muut elättämään ja maksamaan kaikenmaailman hoitoja niille, pitäisköhän itsekin alentua mokomaan ja rampata lääkäreille parkumassa kun on niin kurjaa kaikki ja masentaa ja jatkaa sitä loppuelämä kun näkyy niin muotia olevan. Ja voihan sitä sitten tulla joka päivä vauvapalstalle ulisemaan ja sääliä hakemaan.
Ja saikkua tai eläkettä hakemaan myös.
Juttele tekoälyn kanssa, ei se juurikaan eroa psykoterapeutista. Se on aina saatavilla, ei tarvi odottaa kahta viikkoa, ja se ei veloita satasta tunnilta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä onneksi saa aika helposti peruslabrat myös julkisella, kannattaa soittaa ja kysyä. Eikä ole valehtelua sanoa että on voimat vähissä, uupumusta tai mitä sitten itse tunteekaan. Työterveys ottaa myös jos on vielä työelämässä. Yksityinen on helppo ja nopea mutta kallis, tosin heilläkin on välillä labrapaketteja "tarjouksessa".
Meillä ei saa. Varsinkaan ferritiiniä tai deetä, ellei pääsee hoitajan vastaanotolle, joka vaatii ne lääkäriltä.
Sitä paitsi hiljattain labroja otettu. Ferritiinin tiedän olevan heikohko, mutta ei siihen auta kun syödä rautaa.
Meillä valitettavasti työterveydessä minimi eli ei siis mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisolla oli sama tilanne. Lopulta 8v kierteen jälkeen selvisi pahetessa, että onkin kaksisuuntainen tyyppi 2. Oireili ihan vain masennuksen oirein pitkään. Jos on varaa niin käy kerran yksityisellä psykiatrilla. Esim Recucorilla etänäkin onnistuu, katsoo sieltä kellä laajaa osaamista. Tavan lääkärit ei osaa hoitaa näitä aivoperäisiä juttuja.
Ei kun jaa, olitkin jo vissiin päässyt psykiatrille, no se on hyvä. Yhdenkään psykologin ei tulisi aloittaa hoitojaksoja ennen kuin asiakas on päässyt psykiatrin luo.
Joo kävin, 135e etävastaanotto ja ainakin vielä kerran uudelleen.
Mihinkään psykologille en ole pääsemässä, ellen omalla rahalla maksa. Tarjolla nettiterapia ja muutaman kerran lyhytterapia hoitajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Juttele tekoälyn kanssa, ei se juurikaan eroa psykoterapeutista. Se on aina saatavilla, ei tarvi odottaa kahta viikkoa, ja se ei veloita satasta tunnilta.
Yritin tähän kerran vastata jo, mutta ei tullut läpi.
Olen siis kokeillut tätäkin hätäpäissäni, mutta tekoäly joko alkaa ohjata jotakin hölmöjä harjoituksia tai kehottaa hakemaan apua, jota ei ole saatavilla, kuten psyk sh käynnit harvakseltaan, pitkäaikainen seuranta jne
Aloittaja tässä.
Vointi on sukeltanut tässä parissa viikossa. Olo on aivan sietämätön. Paha olla, räjähdän pienistä, sattuu henkisesti ja tiedän olevani tosi vaikea kumppani.
Loppuviikosta uusi psykiatrin tapaaminen.
Yritin terveyskeskuksesta apua tässä välissä, jos olisivat vaikka päivystykseenkin ohjanneet, sain ajan kuukauden päähän.
Ei hirtto, luuleeko jotkut että lääkäriltä saa masennuslääkettä (tai ylipäänsä vastaanottoajan) jos joskus elämässä tuntee ikäviä tunteita/masennusta hetkellisesti 😅 masennus on sairaus, pöljät ja siitä ei "itseään niskasta kiinni ottamisella" parane. Aktiivisuus ja pyrkimys myönteisyyteen toki auttaa.