Lue keskustelun säännöt.
Tyypin 2 diabetes ja ruokavalio
02.01.2026 |
Mitä ihmettä sitä pystyy syömään, kun nopeita hiilihydraatteja tulvii ovista ja ikkunoista ja sokerit nousee ja insuliiniresistenssi vaan pahenee!
Miten paljon hiilihydraatteja pystytte syömään aterioilla? Täällä jo 40 hhgrammaa on näköjään liikaa, eikä sokeria ja vehnäjauhoja tai suklaata saisi syödä ikinä yhtään. Rasittavaa kytätä joka suupalaa.
Kommentit (1589)
Vierailija kirjoitti:
Diabetesliiton sivulla:
"Diabetes todetaan, kun
- paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän TAI
- sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l TAI
- HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän TAI
- satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät."
https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-2-diabetes/tietoa-tyypin-2-di…
Minulla on paastosokeri ja HbA1c viitteissä. Sokerirasituksessa mitattu 2 h arvokin on viitteissä. Tunnin kohdalla ei mitattu. Kuitenkin epäilen oireiden perusteella, että minulla on diabetes. Hankin siksi glukoosisensorin. Se näytti, että esimerkiksi eräs ateria (noin 51 g hh) nosti verensokerin 11,3:een. Tuo ei ollut ainutkertainen tapaus, vaan lähes yhtä korkeita piikkejä on ollut muitakin. Tarkoittaako tämä, että minulla on diabetes? Vai pitääkö yli 11 mmol/l arvo saada mitattua nimenomaan plasmasta eli käytännössä laboratoriossa?
Neuvokaa eteenpäin. Terveyskeskuslääkärin mielestä ei mitään tarvetta millekään tutkimuksille, koska paastosokeri, HbA1c ja sokerirasitus (2 h arvo) ovat viitteissä. Jos ne kokeet toistettaisiin, tulokset olisivat varmaan samat. Ei se piikki kahta tuntia kestä. Terveyskeskuslääkäri kieltäytyi teettämästä sellaista sokerirasitusta, jossa otettaisiin edes se 1 h arvo. Saako jossain yksityisessä laboratoriossa teetettyä sellaisen, ja mielellään ilman lähetettä?
Pitäisikö glukoosisensorin mittaustulosten riittää jo diagnoosiin? Tulokset ovat raportissa tallessa. Sain myös sormenpäämittauksilla samantapaisia lukemia.
Pitääkö tehdä niin, että varaan 5 minuutin välein aikoja yksityisen laboratorion "paasto"sokerin mittaukseen, menen labran odotusaulaan, syön/juon siellä noin puoli tuntia ennen ensimmäistä aikaa ison määrän sokeria, ja sitten mittautan 30 minuutin, 35 minuutin, ... , 55 minuutin ja 60 minuutin glukoosiarvot? Jos yksikin noista on vähintään 11,1 mmol/l, saan diagnoosin? Mutta jos en tee tuota operaatiota, tauti jää diagnosoimatta ja hoitamatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diabetesliiton sivulla:
"Diabetes todetaan, kun
- paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän TAI
- sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l TAI
- HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän TAI
- satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät."
https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-2-diabetes/tietoa-tyypin-2-di…
Minulla on paastosokeri ja HbA1c viitteissä. Sokerirasituksessa mitattu 2 h arvokin on viitteissä. Tunnin kohdalla ei mitattu. Kuitenkin epäilen oireiden perusteella, että minulla on diabetes. Hankin siksi glukoosisensorin. Se näytti, että esimerkiksi eräs ateria (noin 51 g hh) nosti verensokerin 11,3:een. Tuo ei ollut ainutkertainen tapaus, vaan lähes yhtä korkeita piikkejä on ollut muitakin. Tarkoittaako tämä, että minulla on diabetes? Vai pitääkö yli 11 mmol/l arvo saada mitattua nimenomaan plasmasta eli käytännössä laboratoriossa?
Neuvokaa eteenpäin. Terveyskeskuslääkärin mielestä ei mitään tarvetta millekään tutkimuksille, koska paastosokeri, HbA1c ja sokerirasitus (2 h arvo) ovat viitteissä. Jos ne kokeet toistettaisiin, tulokset olisivat varmaan samat. Ei se piikki kahta tuntia kestä. Terveyskeskuslääkäri kieltäytyi teettämästä sellaista sokerirasitusta, jossa otettaisiin edes se 1 h arvo. Saako jossain yksityisessä laboratoriossa teetettyä sellaisen, ja mielellään ilman lähetettä?
Pitäisikö glukoosisensorin mittaustulosten riittää jo diagnoosiin? Tulokset ovat raportissa tallessa. Sain myös sormenpäämittauksilla samantapaisia lukemia.
Pitääkö tehdä niin, että varaan 5 minuutin välein aikoja yksityisen laboratorion "paasto"sokerin mittaukseen, menen labran odotusaulaan, syön/juon siellä noin puoli tuntia ennen ensimmäistä aikaa ison määrän sokeria, ja sitten mittautan 30 minuutin, 35 minuutin, ... , 55 minuutin ja 60 minuutin glukoosiarvot? Jos yksikin noista on vähintään 11,1 mmol/l, saan diagnoosin? Mutta jos en tee tuota operaatiota, tauti jää diagnosoimatta ja hoitamatta?
Miksi sitkeästi kuvittelet itselläsi olevan diabeteksen jos on todettu ettei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diabetesliiton sivulla:
"Diabetes todetaan, kun
- paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän TAI
- sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l TAI
- HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän TAI
- satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät."
https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-2-diabetes/tietoa-tyypin-2-di…
Minulla on paastosokeri ja HbA1c viitteissä. Sokerirasituksessa mitattu 2 h arvokin on viitteissä. Tunnin kohdalla ei mitattu. Kuitenkin epäilen oireiden perusteella, että minulla on diabetes. Hankin siksi glukoosisensorin. Se näytti, että esimerkiksi eräs ateria (noin 51 g hh) nosti verensokerin 11,3:een. Tuo ei ollut ainutkertainen tapaus, vaan lähes yhtä korkeita piikkejä on ollut muitakin. Tarkoittaako tämä, että minulla on diabetes? Vai pitääkö yli 11 mmol/l arvo saada mitattua nimenomaan plasmasta eli käytännössä laboratoriossa?
Neuvokaa eteenpäin. Terveyskeskuslääkärin mielestä ei mitään tarvetta millekään tutkimuksille, koska paastosokeri, HbA1c ja sokerirasitus (2 h arvo) ovat viitteissä. Jos ne kokeet toistettaisiin, tulokset olisivat varmaan samat. Ei se piikki kahta tuntia kestä. Terveyskeskuslääkäri kieltäytyi teettämästä sellaista sokerirasitusta, jossa otettaisiin edes se 1 h arvo. Saako jossain yksityisessä laboratoriossa teetettyä sellaisen, ja mielellään ilman lähetettä?
Pitäisikö glukoosisensorin mittaustulosten riittää jo diagnoosiin? Tulokset ovat raportissa tallessa. Sain myös sormenpäämittauksilla samantapaisia lukemia.
Pitääkö tehdä niin, että varaan 5 minuutin välein aikoja yksityisen laboratorion "paasto"sokerin mittaukseen, menen labran odotusaulaan, syön/juon siellä noin puoli tuntia ennen ensimmäistä aikaa ison määrän sokeria, ja sitten mittautan 30 minuutin, 35 minuutin, ... , 55 minuutin ja 60 minuutin glukoosiarvot? Jos yksikin noista on vähintään 11,1 mmol/l, saan diagnoosin? Mutta jos en tee tuota operaatiota, tauti jää diagnosoimatta ja hoitamatta?
Koska se 2 tunnin rasituskoe kertoo asian. Terveellä arvo laskee normaaliksi tai siihen 7.8.
Tunnin päästä jokaisella sen litkun jälkern on vielä koholla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diabetesliiton sivulla:
"Diabetes todetaan, kun
- paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän TAI
- sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l TAI
- HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän TAI
- satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät."
https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-2-diabetes/tietoa-tyypin-2-di…
Minulla on paastosokeri ja HbA1c viitteissä. Sokerirasituksessa mitattu 2 h arvokin on viitteissä. Tunnin kohdalla ei mitattu. Kuitenkin epäilen oireiden perusteella, että minulla on diabetes. Hankin siksi glukoosisensorin. Se näytti, että esimerkiksi eräs ateria (noin 51 g hh) nosti verensokerin 11,3:een. Tuo ei ollut ainutkertainen tapaus, vaan lähes yhtä korkeita piikkejä on ollut muitakin. Tarkoittaako tämä, että minulla on diabetes? Vai pitääkö yli 11 mmol/l arvo saada mitattua nimenomaan plasmasta eli käytännössä laboratoriossa?
Neuvokaa eteenpäin. Terveyskeskuslääkärin mielestä ei mitään tarvetta millekään tutkimuksille, koska paastosokeri, HbA1c ja sokerirasitus (2 h arvo) ovat viitteissä. Jos ne kokeet toistettaisiin, tulokset olisivat varmaan samat. Ei se piikki kahta tuntia kestä. Terveyskeskuslääkäri kieltäytyi teettämästä sellaista sokerirasitusta, jossa otettaisiin edes se 1 h arvo. Saako jossain yksityisessä laboratoriossa teetettyä sellaisen, ja mielellään ilman lähetettä?
Pitäisikö glukoosisensorin mittaustulosten riittää jo diagnoosiin? Tulokset ovat raportissa tallessa. Sain myös sormenpäämittauksilla samantapaisia lukemia.
Pitääkö tehdä niin, että varaan 5 minuutin välein aikoja yksityisen laboratorion "paasto"sokerin mittaukseen, menen labran odotusaulaan, syön/juon siellä noin puoli tuntia ennen ensimmäistä aikaa ison määrän sokeria, ja sitten mittautan 30 minuutin, 35 minuutin, ... , 55 minuutin ja 60 minuutin glukoosiarvot? Jos yksikin noista on vähintään 11,1 mmol/l, saan diagnoosin? Mutta jos en tee tuota operaatiota, tauti jää diagnosoimatta ja hoitamatta?
Koska se 2 tunnin rasituskoe kertoo asian. Terveellä arvo laskee normaaliksi tai siihen 7.8.
Tunnin päästä jokaisella sen litkun jälkern on vielä koholla.
Jos se voi tunnin päästä olla terveelläkin yli 11, miksi ihmeessä terveelle ihmiselle diagnosoidaan Diabetesliiton mukaan diabetes, jos satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l?
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole saanut diabeteshoitajalta ohjausta?
Niiltä saa juuri sellasta natsiohjausta, että ei sais mitään hh-pitoista syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diabetesliiton sivulla:
"Diabetes todetaan, kun
- paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän TAI
- sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l TAI
- HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän TAI
- satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät."
https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-2-diabetes/tietoa-tyypin-2-di…
Minulla on paastosokeri ja HbA1c viitteissä. Sokerirasituksessa mitattu 2 h arvokin on viitteissä. Tunnin kohdalla ei mitattu. Kuitenkin epäilen oireiden perusteella, että minulla on diabetes. Hankin siksi glukoosisensorin. Se näytti, että esimerkiksi eräs ateria (noin 51 g hh) nosti verensokerin 11,3:een. Tuo ei ollut ainutkertainen tapaus, vaan lähes yhtä korkeita piikkejä on ollut muitakin. Tarkoittaako tämä, että minulla on diabetes? Vai pitääkö yli 11 mmol/l arvo saada mitattua nimenomaan plasmasta eli käytännössä laboratoriossa?
Neuvokaa eteenpäin. Terveyskeskuslääkärin mielestä ei mitään tarvetta millekään tutkimuksille, koska paastosokeri, HbA1c ja sokerirasitus (2 h arvo) ovat viitteissä. Jos ne kokeet toistettaisiin, tulokset olisivat varmaan samat. Ei se piikki kahta tuntia kestä. Terveyskeskuslääkäri kieltäytyi teettämästä sellaista sokerirasitusta, jossa otettaisiin edes se 1 h arvo. Saako jossain yksityisessä laboratoriossa teetettyä sellaisen, ja mielellään ilman lähetettä?
Pitäisikö glukoosisensorin mittaustulosten riittää jo diagnoosiin? Tulokset ovat raportissa tallessa. Sain myös sormenpäämittauksilla samantapaisia lukemia.
Pitääkö tehdä niin, että varaan 5 minuutin välein aikoja yksityisen laboratorion "paasto"sokerin mittaukseen, menen labran odotusaulaan, syön/juon siellä noin puoli tuntia ennen ensimmäistä aikaa ison määrän sokeria, ja sitten mittautan 30 minuutin, 35 minuutin, ... , 55 minuutin ja 60 minuutin glukoosiarvot? Jos yksikin noista on vähintään 11,1 mmol/l, saan diagnoosin? Mutta jos en tee tuota operaatiota, tauti jää diagnosoimatta ja hoitamatta?
Koska se 2 tunnin rasituskoe kertoo asian. Terveellä arvo laskee normaaliksi tai siihen 7.8.
Tunnin päästä jokaisella sen litkun jälkern on vielä koholla.
Ei ole kyse siitä, että verensokeri on tunnin jälkeen "koholla", vaan siitä, että jos verensokeri on oireisella henkilöllä milloin tahansa yli 11 mmol/l, todetaan diabetes.
"Diabetes todetaan, kun
- paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän TAI
- sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l TAI
- HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän TAI
- satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis on kyllä tyhmä tauti tää. Komplikaatiot väijyy tulevaisuudessa. Joka päivä on kieltäydyttävä monista herkuista. Jatkuvaa rajoittamista mielihaluille. Jotkut tiukkikset noudattaa ohjeita. Tällaiselle laiskalle lepsulle tosi vaikeaa. Sokerin olen saanut aika lailla minimiin, samoin vaaleat leivät ja mehut, mutta vielä menee ihan liikaa hiilihydraatteja. Opettelin ne jopa laskemaan, mutta hupsista vaan, kun syön niitä edelleen yli 200g/ vrk. Ennen varmaan paljon enemmän, joten nyt edes yritän.
MIssä pitää kieltäytyä? kuka ne herkut maksaa ja hakee?
Kaupassa pistäisi kieltäytyä.
Ja ihan itse ne kielletyt herkut kotiin kannan. Ja ihan itse syön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diabetesliiton sivulla:
"Diabetes todetaan, kun
- paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän TAI
- sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l TAI
- HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän TAI
- satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät."
https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-2-diabetes/tietoa-tyypin-2-di…
Minulla on paastosokeri ja HbA1c viitteissä. Sokerirasituksessa mitattu 2 h arvokin on viitteissä. Tunnin kohdalla ei mitattu. Kuitenkin epäilen oireiden perusteella, että minulla on diabetes. Hankin siksi glukoosisensorin. Se näytti, että esimerkiksi eräs ateria (noin 51 g hh) nosti verensokerin 11,3:een. Tuo ei ollut ainutkertainen tapaus, vaan lähes yhtä korkeita piikkejä on ollut muitakin. Tarkoittaako tämä, että minulla on diabetes? Vai pitääkö yli 11 mmol/l arvo saada mitattua nimenomaan plasmasta eli käytännössä laboratoriossa?
Neuvokaa eteenpäin. Terveyskeskuslääkärin mielestä ei mitään tarvetta millekään tutkimuksille, koska paastosokeri, HbA1c ja sokerirasitus (2 h arvo) ovat viitteissä. Jos ne kokeet toistettaisiin, tulokset olisivat varmaan samat. Ei se piikki kahta tuntia kestä. Terveyskeskuslääkäri kieltäytyi teettämästä sellaista sokerirasitusta, jossa otettaisiin edes se 1 h arvo. Saako jossain yksityisessä laboratoriossa teetettyä sellaisen, ja mielellään ilman lähetettä?
Pitäisikö glukoosisensorin mittaustulosten riittää jo diagnoosiin? Tulokset ovat raportissa tallessa. Sain myös sormenpäämittauksilla samantapaisia lukemia.
Pitääkö tehdä niin, että varaan 5 minuutin välein aikoja yksityisen laboratorion "paasto"sokerin mittaukseen, menen labran odotusaulaan, syön/juon siellä noin puoli tuntia ennen ensimmäistä aikaa ison määrän sokeria, ja sitten mittautan 30 minuutin, 35 minuutin, ... , 55 minuutin ja 60 minuutin glukoosiarvot? Jos yksikin noista on vähintään 11,1 mmol/l, saan diagnoosin? Mutta jos en tee tuota operaatiota, tauti jää diagnosoimatta ja hoitamatta?
Koska se 2 tunnin rasituskoe kertoo asian. Terveellä arvo laskee normaaliksi tai siihen 7.8.
Tunnin päästä jokaisella sen litkun jälkern on vielä koholla.
Ei ole kyse siitä, että verensokeri on tunnin jälkeen "koholla", vaan siitä, että jos verensokeri on oireisella henkilöllä milloin tahansa yli 11 mmol/l, todetaan diabetes.
"Diabetes todetaan, kun
- paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän TAI
- sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l TAI
- HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän TAI
- satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät."
Mitä oireita sinulla on?
Mitä lääkkeitä te diabeetikot käytätte? Vai pärjäättekö ruokavaliolla?
Minulla metformiini, ei ainakaan vielä muuta. Yritän myös syödä järkevästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä lääkkeitä te diabeetikot käytätte? Vai pärjäättekö ruokavaliolla?
Minulla metformiini, ei ainakaan vielä muuta. Yritän myös syödä järkevästi.
Kaikki mahdollinen, mutta ei vielä Ozempicia eikä insuliinia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä lääkkeitä te diabeetikot käytätte? Vai pärjäättekö ruokavaliolla?
Minulla metformiini, ei ainakaan vielä muuta. Yritän myös syödä järkevästi.
Mitä mahdat tarkoittaa "järkevällä" syömisellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lääkkeitä te diabeetikot käytätte? Vai pärjäättekö ruokavaliolla?
Minulla metformiini, ei ainakaan vielä muuta. Yritän myös syödä järkevästi.
Mitä mahdat tarkoittaa "järkevällä" syömisellä?
Herkku-överit pitää jättää taakseen. Samoin kaikki vähemmätkin herkuttelut ja se vasta vaikeaa onkin.
Järkyttävä insuliiniresistenssi kyllä opettaa jättämään herkut vähemmäksi: jos vaikka kylässä tulee syötyä enemmän tai vähemmän tyrkytettyjä ihania herkkuja kaksin käsin ja suu ammollaan, tulee kauhea sokeripiikki parin tunnin kuluttua sinne 15 tasoon. Sitä kun sitten kauhistuu ja lähtee reippaalle lenkille ja siihen päälle vielä ottaa iltasokerilääkkeet ja syö seuraavalla aterialla vain vähänlaisesti hiilihydraatteja, iskee kohta taatusti sellainen sokerimataluus, että on pakko mättää pari banaania ensiavuksi ja olo on aivan hirveä. Silloin aina päättää, että ei enää ikinä. Siihen seuraavaan sokerimättöön asti. Sokeriherkut eivät ollenkaan sovi, joten pakko mikä pakko on niistä luopua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Insuliiniresistenssi?
Elimistö tuottaa vielä insuliinia, mutta hitaanlaisesti eikä se kunnolla tehoa. Insuliinia erittyy sitten liikaa, ja se tiputtaa sokerit muutaman tunnin kuluttua usein liiankin alas.
Vaikka tyypin 2 diabetekseen käytettävät lääkkeet eivät liian matalaa sokeria aiheuttaisikaan, elintavat eli liiallinen hiilihydraattien saanti aiheuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diabetesliiton sivulla:
"Diabetes todetaan, kun
- paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän TAI
- sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l TAI
- HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän TAI
- satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät."
https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-2-diabetes/tietoa-tyypin-2-di…
Minulla on paastosokeri ja HbA1c viitteissä. Sokerirasituksessa mitattu 2 h arvokin on viitteissä. Tunnin kohdalla ei mitattu. Kuitenkin epäilen oireiden perusteella, että minulla on diabetes. Hankin siksi glukoosisensorin. Se näytti, että esimerkiksi eräs ateria (noin 51 g hh) nosti verensokerin 11,3:een. Tuo ei ollut ainutkertainen tapaus, vaan lähes yhtä korkeita piikkejä on ollut muitakin. Tarkoittaako tämä, että minulla on diabetes? Vai pitääkö yli 11 mmol/l arvo saada mitattua nimenomaan plasmasta eli käytännössä laboratoriossa?
Neuvokaa eteenpäin. Terveyskeskuslääkärin mielestä ei mitään tarvetta millekään tutkimuksille, koska paastosokeri, HbA1c ja sokerirasitus (2 h arvo) ovat viitteissä. Jos ne kokeet toistettaisiin, tulokset olisivat varmaan samat. Ei se piikki kahta tuntia kestä. Terveyskeskuslääkäri kieltäytyi teettämästä sellaista sokerirasitusta, jossa otettaisiin edes se 1 h arvo. Saako jossain yksityisessä laboratoriossa teetettyä sellaisen, ja mielellään ilman lähetettä?
Pitäisikö glukoosisensorin mittaustulosten riittää jo diagnoosiin? Tulokset ovat raportissa tallessa. Sain myös sormenpäämittauksilla samantapaisia lukemia.
Pitääkö tehdä niin, että varaan 5 minuutin välein aikoja yksityisen laboratorion "paasto"sokerin mittaukseen, menen labran odotusaulaan, syön/juon siellä noin puoli tuntia ennen ensimmäistä aikaa ison määrän sokeria, ja sitten mittautan 30 minuutin, 35 minuutin, ... , 55 minuutin ja 60 minuutin glukoosiarvot? Jos yksikin noista on vähintään 11,1 mmol/l, saan diagnoosin? Mutta jos en tee tuota operaatiota, tauti jää diagnosoimatta ja hoitamatta?
Varaa aika vetensokerikokeeseen ( ei paasto) labraan. Syö tuntia ennen sellainen ateria, joka yleensä nostaa sokerisi pilviin. Jos labravastaus on alle 11.1, toista uudelleen, kunnes saat toivomasi tuloksen. Jos sokerarvosi on tunnin kuluttua ateriasta yli 7,8 mmol/l niin kyllä sinulla jonkinasteinen diabeteksen esiaste ainakin on. Lisäksi tarvitset oireen
, kun saat kertalukeman 11.1 labrassa ( oma mittaustulos tai Libre eivät riitä diagnoosiin, tarvitaan labra-arvo), eli janottaako, pissattaako, väsyttääkö ja etenkin: laihdutko tavallista helpommin? Hoitamaton diabetes laihduttaa, koska lihakset pikku hiljaa katoavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diabetesliiton sivulla:
"Diabetes todetaan, kun
- paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän TAI
- sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l TAI
- HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän TAI
- satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät."
https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-2-diabetes/tietoa-tyypin-2-di…
Minulla on paastosokeri ja HbA1c viitteissä. Sokerirasituksessa mitattu 2 h arvokin on viitteissä. Tunnin kohdalla ei mitattu. Kuitenkin epäilen oireiden perusteella, että minulla on diabetes. Hankin siksi glukoosisensorin. Se näytti, että esimerkiksi eräs ateria (noin 51 g hh) nosti verensokerin 11,3:een. Tuo ei ollut ainutkertainen tapaus, vaan lähes yhtä korkeita piikkejä on ollut muitakin. Tarkoittaako tämä, että minulla on diabetes? Vai pitääkö yli 11 mmol/l arvo saada mitattua nimenomaan plasmasta eli käytännössä laboratoriossa?
Neuvokaa eteenpäin. Terveyskeskuslääkärin mielestä ei mitään tarvetta millekään tutkimuksille, koska paastosokeri, HbA1c ja sokerirasitus (2 h arvo) ovat viitteissä. Jos ne kokeet toistettaisiin, tulokset olisivat varmaan samat. Ei se piikki kahta tuntia kestä. Terveyskeskuslääkäri kieltäytyi teettämästä sellaista sokerirasitusta, jossa otettaisiin edes se 1 h arvo. Saako jossain yksityisessä laboratoriossa teetettyä sellaisen, ja mielellään ilman lähetettä?
Pitäisikö glukoosisensorin mittaustulosten riittää jo diagnoosiin? Tulokset ovat raportissa tallessa. Sain myös sormenpäämittauksilla samantapaisia lukemia.
Pitääkö tehdä niin, että varaan 5 minuutin välein aikoja yksityisen laboratorion "paasto"sokerin mittaukseen, menen labran odotusaulaan, syön/juon siellä noin puoli tuntia ennen ensimmäistä aikaa ison määrän sokeria, ja sitten mittautan 30 minuutin, 35 minuutin, ... , 55 minuutin ja 60 minuutin glukoosiarvot? Jos yksikin noista on vähintään 11,1 mmol/l, saan diagnoosin? Mutta jos en tee tuota operaatiota, tauti jää diagnosoimatta ja hoitamatta?
Varaa aika vetensokerikokeeseen ( ei paasto) labraan. Syö tuntia ennen sellainen ateria, joka yleensä nostaa sokerisi pilviin. Jos labravastaus on alle 11.1, toista uudelleen, kunnes saat toivomasi tuloksen. Jos sokerarvosi on tunnin kuluttua ateriasta yli 7,8 mmol/l niin kyllä sinulla jonkinasteinen diabeteksen esiaste ainakin on. Lisäksi tarvitset oireen
, kun saat kertalukeman 11.1 labrassa ( oma mittaustulos tai Libre eivät riitä diagnoosiin, tarvitaan labra-arvo), eli janottaako, pissattaako, väsyttääkö ja etenkin: laihdutko tavallista helpommin? Hoitamaton diabetes laihduttaa, koska lihakset pikku hiljaa katoavat.
Mitä eroa on paastoglukoosikokeella (fP -Gluk) ja glukoosikokeella (P -Gluk), muuta kuin että paastokokeeseen on tarkoitus mennä paastonneena? Jos haluan vain tietää glukoosiarvoni esim. tunnin kuluttua aterian jälkeen, niin enkö voi mittauttaa sitä yhtä hyvin paastoglukoosikokeella? Lähinnä että onko käytännön merkitystä, kumpaan varaisin ajan?
Paastosokeri edellyttää paastoa. Joten varaa aika P-Gluk - kokeeseen. Labrahoitaja kuitenkin tivaa, että oletko paastonnut.
Nouseeko verensokeri jotenkin eri lailla, jos
A) syön pienen kakkupalan 4 tunnin kuluttua ateriasta
Tai
B) sama kuin edellä, mutta syön juuri ennen kakkupalaa 3 isoa porkkanaa?
Toki kolmas teoreettinen vaihtoehto on, että syön vain ne kolme porkkanaa ja jätän kakkupalan syömättä. Mutta se tuskin tulee kyseeseen, jos kakkupala jo on edessäni.
HbA1c
The limitations and fallacies of relying on glycosylated hemoglobin for diagnosing and monitoring diabetes in Indian populations https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2772368226000090
Let’s Not Sugar Coat It: HbA1c is the Imperfect Diabetes Diagnostic https://www.pharmacytimes.com/view/let-s-not-sugar-coat-it-hba1c-is-the…
"If there is suspicion of an inaccurate HbA1c, it would be reasonable to consider relying on blood glucose levels or continuous glucose monitor (CGM) data"