Lue keskustelun säännöt.
Kulutuksen jarru Suomessa - väärät selitykset ja todellinen syy
02.01.2026 |
Suomessa on viime vuosina nähty poikkeuksellisen voimakas yksityisen kulutuksen hiipuminen. Vallitseva ekonomistinen selitysmalli etsii syyllisiä milloin asuntomarkkinoiden arvonlaskusta, milloin korkotasosta, kuluttajien "epävarmuudesta" tai globaalista suhdannetilanteesta. Nämä tekijät mainitaan ikään kuin irrallisina shokkeina, joihin kuluttajat ylireagoivat. Tässä ajattelussa perusongelma jää kuitenkin systemaattisesti käsittelemättä.
Kulutuksen jarru ei ole yhden muuttujan seuraus. Se on moniulotteinen ilmiö, jossa yksittäiset tekijät vaihtelevat kotitalouksittain - mutta yksi yhdistävä tekijä koskee lähes kaikkia: usko tulevaisuuteen on vakavasti horjunut.
Kulutuskäyttäytyminen ei perustu vain tämänhetkisiin tuloihin vaan ennen kaikkea odotuksiin tulevasta. Suomessa nämä odotukset ovat heikentyneet nopeasti ja systemaattisesti.
Kun ansiosidonnaista työttömyysturvaa heikennetään, peruspäivärahaa leikataan, asumistukea kavennetaan - myös omistusasujilta - ja toimeentulotuen ehtoja kiristetään, kotitaloudet tekevät rationaalisen päätelmän: riski on siirretty yksilölle. Tässä tilanteessa säästäminen ei ole valinta, vaan pakko.
Kulutus supistuu ensimmäisenä kaikesta, mikä ei ole välttämätöntä. Ja seuraavaksi säästölinja ulottuu myös välttämättömyyksiin - ruokaan, liikkumiseen, terveyteen. Tämä ei ole psykologinen ilmiö, vaan puhdasta riskienhallintaa.
Olipa meneillään oleva vaihe taantuma tai lama, sillä ei ole kotitalouden näkökulmasta merkitystä. Oleellista on se, että tilanteen odotetaan kestävän pitkään. Kun hallituksen viesti on rakenteellinen sopeutus, velkajarru ja pysyvä menoleikkausten linja, kuluttaja ei odota nopeaa palautumista - eikä siis myöskään kuluta etupainotteisesti.
Eduskunnan hyväksymä velkajarru on talouspoliittinen signaali: julkinen sektori ei jatkossa tasaa suhdanteita samalla tavalla kuin ennen. Tämä viesti välittyy nopeasti kotitalouksille.
Kulutushalukkuutta heikentää myös tulevaisuuden institutionaalinen epävarmuus. Kun keskusteluun nousee lukukausimaksut jopa peruskoulutasolta eteenpäin, tukien alasajo ja ajatus siitä, että yksilö kantaa jatkossa suuremman vastuun omien vanhempiensa taloudellisesta ja ajallisesta hoivasta, syntyy uusi säästämisen motiivi: varautuminen rakenteelliseen epävarmuuteen.
Tämä on olennaista: kulutusta ei jarruta nykytilanne vaan tulevaisuuden odotettu heikkeneminen.
Virallinen inflaatio antaa kuvan maltillisesta hintakehityksestä. Tämä ei vastaa kotitalouksien kokemusta. Ruohonjuuritasolla hinnat jatkavat nousuaan - erityisesti perushyödykkeissä ja palveluissa, joista ei voi luopua.
Inflaatio on huono mittari kahdesta syystä:
1. Euroalueen keskiarvo peittää maiden väliset erot. EKP tekee päätöksiä koko alueen perusteella, vaikka hintapaineet ja palkkakehitys vaihtelevat voimakkaasti maittain.
2. Kuluttajan kokema inflaatio poikkeaa indeksistä. Painotukset eivät vastaa pienituloisen tai keskiluokkaisen arkea.
Samaan aikaan muualla Euroopassa nimellispalkat ovat nousseet keskimäärin noin 4-5 % vuodessa viime vuosina, Suomessa on eletty palkkamaltissa pienin korotuksin. Reaalinen ostovoima on heikko, ja monilla jopa heikentynyt.
Tämä ei ole pelkkä työmarkkinakysymys, vaan suora kulutuskysymys: ilman ostovoimaa ei ole kulutusta.
Yksi vaiettu tosiasia on hintatason ja tulotason epäsuhta. Suomessa kulutustavaroiden, palveluiden ja asumisen hinnat ovat monin osin lähellä Sveitsin tasoa, mutta tulotaso on siitä kaukana.
Sveitsissä korkea hintataso on kompensoitu korkeilla palkoilla. Suomessa ei. Tämä rakenteellinen ristiriita syö kulutusmahdollisuudet jo lähtökohtaisesti.
Kommentit (124)
Reippaalle ja tunnolliselle lampaalle tiedoksi, ettei tällä palstalla ole järkevää viitata kommentin numeroon. Jos joku muu viesti poistetaan välistä, sinun mainitsema numero ei enää viittaa tarkoittamaasi viestiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reippaalle ja tunnolliselle lampaalle tiedoksi, ettei tällä palstalla ole järkevää viitata kommentin numeroon. Jos joku muu viesti poistetaan välistä, sinun mainitsema numero ei enää viittaa tarkoittamaasi viestiin.
Hyvä huomioi. Pyrin kyllä lainaamaan lyhyet kommentit, mutta varmaan pitäisi pitkistä kommenteista lainata vain osa.
Vierailija kirjoitti:
Hallituksen linja ei "murra luottamusta", vaan palauttaa sen todellisuuspohjalle.
On täysin rationaalista, että kotitaloudet eivät kuluta holtittomasti tilanteessa, jossa rakenteita korjataan. Se ei ole kriisi, vaan terve reaktio. Kestävälle kasvulle ei ole oikotietä kulutusjuhlan kautta.
Onko yksikään hallituksen jäsen ole tullut julkisuuteen kertomaan, että hänestä on täysin rationaalista, etteivät ihmiset kuluta? Niin luulisi olevan, jos puhuisit totta.
Tai kertoisivat edes ekonomisteille, että on täysin terve reaktio vähentää kulutustaan.
Oh. Tämä on lähtenyt nyt vähän lapasesta, kun väitellään asian sivu. Tässä pitäisi puhua hallituksen saavutuksista. Puhutaan niistä hyvistä asioista, jotka sisältyivät hyvään hallitusohjelmaan. Ihan jokainen päätös ja käänne on kussut hallituksen kintuille. Mutta eväthän he sitä voi myöntää, vaikka itsemurhat lisääntyvät, lapsiköyhyys lisääntyy, työpaikoilla pelko lisääntyy, yhteiskunnan ulkopuolelle jäämine lisääntyy, lääkärimatkat pidentyvät neljään tuntiin, alkoholi halpenee, viinit tulevat ruokakauppoihin, itsensä kehittäminen ja kouluttaminen on kiellettyä, työntekijä on työnantajan renki, duunista voi lentää milloin tahansa ja mistä syystä tahansa ja viinaa saa tilata kotiin vaikka keskellä yötä. Ja rikkaat keskittyvät käärimään rahojaan.
Vierailija kirjoitti:
Hallituksen linja ei "murra luottamusta", vaan palauttaa sen todellisuuspohjalle.
On täysin rationaalista, että kotitaloudet eivät kuluta holtittomasti tilanteessa, jossa rakenteita korjataan. Se ei ole kriisi, vaan terve reaktio. Kestävälle kasvulle ei ole oikotietä kulutusjuhlan kautta.
Onko yksikään hallituksen jäsen ole tullut julkisuuteen kertomaan, että hänestä on täysin rationaalista, etteivät ihmiset kuluta? Niin luulisi olevan, jos puhuisit totta.
Kyllä, juuri tätä "rationaalisuuden" näkökulmaa hallitus itse asiassa pitää taustalla, vaikka harvoin sanotaan näin suorasti mediassa. Kukaan ei yleensä halua julkisuudessa sanoa ääneen, että "kotitaloudet eivät kuluta, koska niin on järkevää", koska se kuulostaa epämiellyttävältä ja helposti väärinymmärrettävältä.
Mutta talouspolitiikassa se on yksinkertainen tosiasia: kulutuksen hidastuminen ei ole epäonnistuminen, vaan ennakoitua ja rationaalista sopeutumista olosuhteisiin, joissa velkaa ei voi lisätä loputtomasti ja rakenteita on korjattava. Hallitus ei siis "murra luottamusta" - se antaa kansalaisille mahdollisuuden kohdata todellisuus ja tehdä päätöksiä sen mukaan, sen sijaan että heidät houkuteltaisiin hetkelliseen velkarahalla ylläpidettyyn kulutuspiikkiin, joka pitkällä aikavälillä tuhoaa luottamuksen ja talouden vakauden.
Toisin sanoen: kyllä, se on täysin rationaalista - vaikka harva poliitikko sanoo sen ääneen mediassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hallituksen linja ei "murra luottamusta", vaan palauttaa sen todellisuuspohjalle.
On täysin rationaalista, että kotitaloudet eivät kuluta holtittomasti tilanteessa, jossa rakenteita korjataan. Se ei ole kriisi, vaan terve reaktio. Kestävälle kasvulle ei ole oikotietä kulutusjuhlan kautta.
Onko yksikään hallituksen jäsen ole tullut julkisuuteen kertomaan, että hänestä on täysin rationaalista, etteivät ihmiset kuluta? Niin luulisi olevan, jos puhuisit totta.
Problemet är inte dagens riksdag. Problemet är morgondagens riksdag. Samma kommer att ske nu som skedde med Sipilä. Medicinen smakade inte fast den fungerade. Då patienten är en kroniker, ignoreras medicinen och sjukdomen får fortsätta härja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallituksen linja ei "murra luottamusta", vaan palauttaa sen todellisuuspohjalle.
On täysin rationaalista, että kotitaloudet eivät kuluta holtittomasti tilanteessa, jossa rakenteita korjataan. Se ei ole kriisi, vaan terve reaktio. Kestävälle kasvulle ei ole oikotietä kulutusjuhlan kautta.
Onko yksikään hallituksen jäsen ole tullut julkisuuteen kertomaan, että hänestä on täysin rationaalista, etteivät ihmiset kuluta? Niin luulisi olevan, jos puhuisit totta.
Kyllä, juuri tätä "rationaalisuuden" näkökulmaa hallitus itse asiassa pitää taustalla, vaikka harvoin sanotaan näin suorasti mediassa. Kukaan ei yleensä halua julkisuudessa sanoa ääneen, että "kotitaloudet eivät kuluta, koska niin on järkevää", koska se kuulostaa epämiellyttävältä ja helposti väärinymmärrettävältä.
Mutta talouspolitiikas
Kannattaisiko poliitikkojen kuitenkin sanoa? Ikävät asiat on aina ikäviä asioita, mutta kyllä tässä maassa rehellisyyttä arvostetaan edelleen enemmän kuin syntipukkien keksimistä milloin mistäkin ja kansalaisten syyllistämistä siitä, että eivät toimikaan järjenvastaisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, itseäni häiritsee tämä uutisointi. Joka päivä täysin älytöntä spekulaatiota asiasta joka olisi helposti tutkittavissa. Minusta tämä on lukijaa ja suomen kansaa aliarvioivaa.
Ja oma syyni kuluttamattomuuteen ja siihen että säästän 500 euroa enemmän kuukaudessa kuin aiemmin on täysin nykyhallituksen toimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallituksen linja ei "murra luottamusta", vaan palauttaa sen todellisuuspohjalle.
On täysin rationaalista, että kotitaloudet eivät kuluta holtittomasti tilanteessa, jossa rakenteita korjataan. Se ei ole kriisi, vaan terve reaktio. Kestävälle kasvulle ei ole oikotietä kulutusjuhlan kautta.
Onko yksikään hallituksen jäsen ole tullut julkisuuteen kertomaan, että hänestä on täysin rationaalista, etteivät ihmiset kuluta? Niin luulisi olevan, jos puhuisit totta.
Kyllä, juuri tätä "rationaalisuuden" näkökulmaa hallitus itse asiassa pitää taustalla, vaikka harvoin sanotaan näin suorasti mediassa. Kukaan ei yleensä halua julkisuudessa sanoa ääneen, että "kotitaloudet eivät kuluta, koska niin on järkevää", koska se kuulostaa epämiellyttävältä ja helposti väärinymmärrettävältä.
Mutta talouspolitiikas
Ensinnäkin, talousjärjestelmä on rakennettu kulutuksen varaan. Ilman kulutusta talouskasvu pysähtyy, raha ei kierrä, yritykset eivät investoi, työllisyys heikkenee, eikä vienti enää toimi. Sisäiset markkinat ovat elintärkeät: vienti vaatii aina ensin kysyntää kotimaassa. Tämä on yksinkertainen, mutta usein unohdettu tosiasia, jota mikään hallituksen viesti tai sen edustajan keskustelupalstan kommentti ei muuta.
Toiseksi, huomio esittämästäsi väitteestä: että hallitus "todellisuudessa toivoo kulutuksen hidastuvan". Olkoon tämä toive tai tulkinta, se voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, vaikka sitä ei olisi virallisesti mediassa sanottu. Psykologisesti tällainen viesti voi lisätä kulutusta, koska se on manipulointia. Ajattelette että hallitusta vastustavat kokevat kuluttamattomuuden teidän toimia tukevana ja saattekin päinvastaisen tuloksen jolloin kulutus kasvaa eli yritätte manipuloida ihmisiä kuluttamaan lisää. Tämä ei muuta talousjärjestelmän perustavaa rakennetta: kulutus palautuu vain, kun ihmisillä on uskottava mahdollisuus kuluttaa, eikä hallituksen tai muiden toiveiden kuuleminen riitä.
Kolmanneksi, on tärkeää erottaa peruskulutus ja velkakulutus. Suomessa kotitalouksien peruskulutus harvoin perustuu velkaan. Velkaa otetaan yleensä isoihin hankintoihin (esim. talo) tai ylivarojen elämiseen, mikä on poikkeus. Suurin osa kulutuksesta riippuu tuloista ja varallisuudesta - sen hidastuminen heijastaa huonoa tulevaisuudenuskoa, ei rationaalista velanhallintaa.
Olen iloisesti yllättynyt että palstalta löytyy näin mielenkiintoista ja rakentavaa ajatusten vaihtoa. Antaa ajattelemisen aihetta puoleen ja toiseen.
Kommentoisin tuota eläkeläisten kulutusta vain sillä että kyllä hekin nyt säästävät koska luotto vanhusten hoitoon on heikentynyt. Vain rahalla voi edes kuvitella parantavansa mahdollisuuksiaan saada kohtuullista hoivaa, ja siihen varataan nyt rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm. Harva keskiluokkainen oikeasti leikkaa kulutustaan, koska pelkää, että sitten joskus saattaa jäädä työttömäksi. Ei ihmiset nyt noin järkeviä ole. Jos olisi, ei tarvittaisi mitään hyvinvointiyhteiskuntaakaan.
Eiköhän se ongelma ole kulutustottumuksissa. Suomalaiset polttaa huomattavan paljon rahaa ulkomaan matkoihin ja kaiken maailman Temu-tilauksiin sen sijaan, että käyttäisi esimerkiksi palveluita täällä. Ja lopulta niidenkin elinmahdollisuudet syö julkinen sektori.
Suurin ongelma on kuitenkin ylikallis asuminen ja oli jo aika, että kupla viimein puhkeaa. Elämää ei ole tarkoitettu elettäväksi seiniä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ansiokasta ajatusta, mutta meillä ei valitettavasti ole antaa senttiäkään lisää palkkaa julkiselle sektorille.
IMF kun tulisi laittamaan Suomen asioita kuntoon, niin julkisen sektorin palkoista niistettäisiin välittömästi 20%, ellei enemmänkin. Samoin heidän eläkkeistään.
Tähän kommenttiin kannattaa vastata rauhallisesti mutta napakasti, koska siinä sekoittuu kolme eri asiaa: julkisen sektorin palkat, IMF:n rooli ja Suomen todellinen tilanne.
Väite siitä, että "meillä ei ole senttiäkään varaa" maksaa julkiselle sektorille enempää palkkaa, ei ole taloudellinen fakta vaan poliittinen tulkinta. Rahaa ei ole valittu ohjata sinne - se ei tarkoita, ettei sitä olisi olemassa tai ettei vaihtoehtoja olisi.
1. IMF ei toimi samalla logiikalla kaikissa maissa
IMF:n 20 % palkkaleikkaukset ovat tapahtuneet tilanteissa, joissa:
- maa
Muuten ihan hyvä mutta julkinen sektori ei kyllä tuota mitään "verotuloja". Palkat tulevat suoraan veronmaksajien fikasta ja se että palkkanauhalla näkyy jokin vähennys ei ole kyllä mitään oikeaa veronmaksua ja vaan yksityisen sektorin tuottamien veroäyrien siirtoa taskusta toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuuden odotuksien ei pitäisi estää ainakaan eläkeläisten kuluttamista! Monella eläkeläisellä on aikaa sitten maksettu omistusasunto jossa on pienet asumiskulut ja rahaa on kertynyt myös pankkitileille, mutta ei edes sitä rahaa pistetä kiertoon mikä tulee kuukausittain tilille vaan siitäkin käytetään iso osa pankkitilin edelleen lihottamiseen; jotta omat rahat säästyisivät käydään vaikka jossain soppajonossa syömässä ilmaiseksi .
Monilla eläkeläisillä tosiaan olisi varaa kuluttaa, mutta kun ei ole tarvetta kuluttaa. Eläkkeelle jääminen on monen kohdalla se hetki elämässä, kun viimeistään mietitään, halutaanko kesämökki tai talo Espanjasta. Moni hankkii nämä haluamansa asiat jo ennen eläköitymistään. Lisäksi aika monelle se mökkikin tulee perintönä eli ei tarvitse ostaa omaa.
Iän myötä noin muutenkin alkaa olla merkityksetön
Mutta juuri nyt ei ole aika nuukailulle vaan pitää pyrkiä kuluttamaan ja kierrättämään rahaa jotta Suomen talous taas sadaan nousuun. Ilmaisen sopan sijasta voisi hyvissä rahavaroissa oleva eläkeläinen mennä syömään lounasravintolaan tai ostaa jotain valmista kaupasta.
Nro 95: "Mutta juuri nyt ei ole aika nuukailulle vaan pitää pyrkiä kuluttamaan ja kierrättämään rahaa jotta Suomen talous taas sadaan nousuun. Ilmaisen sopan sijasta voisi hyvissä rahavaroissa oleva eläkeläinen mennä syömään lounasravintolaan tai ostaa jotain valmista kaupasta. "
Ilmaisesta sopasta olen samaa mieltä kanssasi. En tosin tunne yhtäkään eläkeläistä, jolla olisi kyllä rahaa ostaa kaupastakin ruokaa, mutta silti menee jonottamaan ilmaista soppaa. Mutta noin muuten kyllä sitä rahaa tulee vanhanakin tarvitsemaan, jos mielii saada edes kerran vuorokaudessa puhtaan vaipan. Eli ihan järkevää säästää.
Ihmiset eivät kuluta, koska on paljon työttömyyttä ja myös pelkoa omasta työttömyydestä. Jos tulee lappu kouraan, niin uuden työpaikan löytäminen on vaikeaa. Siksi pitää olla sukanvarressa jotain varsinkin, kun työttämyysturvaa on leikattu. Ansiosidonnaisen leikkaaminen oli typerä päätös hallitukselta.
Rakentamisen väheneneminen heijastuu koko yhteiskuntaan. Kun uudisrakentaminen vähenee, pitäisi kannustaa korjausrakentamiseen, mutta sitä ei ole tehty. Pankeillakin on oma osuutensa sopassa. Syrjäseutujen asuntoihin on melko mahdotonta saada lainaa, koska ne eivät kelpaa vakuudeksi. Asunnonostajan on melko mahdotonta saada remonttilainaa asuntolainan päälle ellei ole vakuuksia. Päätöksenteko lainoista on todella hidasta. Kaikki tämä vähentää halukkuutta ja mahdollisuuksia vaihtaa asuntoa vaikka olisi tarvetta. Pitää ensin säästää isompi osuus itse ja se on pois kulutuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta mistä johtuu, että Amerikassa väki kyllä kuluttaa, vaikka siellä ei ole juuri mitään sosiaaliturvaa. Samoin on monessa muussakin sellaisessa maassa, jossa ei minkäänlaista sosiaaliturvaa ole, ja jossa lisäksi myös perheen elättäminen on pelkästään miehen harteilla.
Mutta kun ei kuluta, käys kurkkaamassa tämän vuoden black friday hulinoita.
> Ehkä ihmiset on alkaneet enemmän ja enemmän havahtua suihen, ettei kaikenlaiset tavarat ole mitä elämältä halutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsemme uuden alun. Koko maa pitäisi bootata takaisin 1950-luvulle. Sitten vähitellen katsottaisiin, mihin kaikkeen rahaa riittää ja mihin ei. Elintaso saataisiin oikeaan tasoonsa ja eliminoitua kaikki turhat rahaa syövät rakenteet, joita yhteiskuntaan vuosien varrella on kertynyt tårta på tårta.
1950-luvulla Suomessa oli noin 400 000 eläkeläistä. Nyt on 1,6 miljoonaa.
Vähän vaikea bootata. Elökekatto kahteen tonniin nyt olisi se ihan ensimmäinen boottaus.
Jos tuo tehdään, niin koko eläkejärjestelmä kaatuu. Korkoa korolle-ilmiö ei kasvata juurikaan pääomaa pieniä eläkevakuutusmaksuja maksaneilla, mutta isompia eläkemaksuja maksaneilla eläkevakuutusmaksut kasvavat korkoa enemmän, kuin he saavat eläkettä.
"Seuraavan kerran, kun persuilla on torilla joku kokous, minä menen paikalle, ja kysyn:
"Miltä tuntuu, kun on pilannut lasten ja nuorten elämän? Häpeätkö liikkua julkisissa paikoissa - sinun pitäisi hävetä. Minä häpeän puolestasi. Hävettäisi olla sinä."
Kumpi pilasi lasten ja nuorten elämän, bensan hinnan vai maahanmuuton rajoittaminen? Muut tehdyt toimenpiteet ovat kokoomuksen pelikirjasta.
Om du har efterfrågan annanstans, är Finland tillsvidare ett så fritt land att du när som helst kan flytta till ett land som passar dig bättre. Många har provat och gillat det. Andra märker att det inte är landet det var fel på och flyttar tillbaka. Oberoende, tar gnället slut.