Lue keskustelun säännöt.
Kulutuksen jarru Suomessa - väärät selitykset ja todellinen syy
02.01.2026 |
Suomessa on viime vuosina nähty poikkeuksellisen voimakas yksityisen kulutuksen hiipuminen. Vallitseva ekonomistinen selitysmalli etsii syyllisiä milloin asuntomarkkinoiden arvonlaskusta, milloin korkotasosta, kuluttajien "epävarmuudesta" tai globaalista suhdannetilanteesta. Nämä tekijät mainitaan ikään kuin irrallisina shokkeina, joihin kuluttajat ylireagoivat. Tässä ajattelussa perusongelma jää kuitenkin systemaattisesti käsittelemättä.
Kulutuksen jarru ei ole yhden muuttujan seuraus. Se on moniulotteinen ilmiö, jossa yksittäiset tekijät vaihtelevat kotitalouksittain - mutta yksi yhdistävä tekijä koskee lähes kaikkia: usko tulevaisuuteen on vakavasti horjunut.
Kulutuskäyttäytyminen ei perustu vain tämänhetkisiin tuloihin vaan ennen kaikkea odotuksiin tulevasta. Suomessa nämä odotukset ovat heikentyneet nopeasti ja systemaattisesti.
Kun ansiosidonnaista työttömyysturvaa heikennetään, peruspäivärahaa leikataan, asumistukea kavennetaan - myös omistusasujilta - ja toimeentulotuen ehtoja kiristetään, kotitaloudet tekevät rationaalisen päätelmän: riski on siirretty yksilölle. Tässä tilanteessa säästäminen ei ole valinta, vaan pakko.
Kulutus supistuu ensimmäisenä kaikesta, mikä ei ole välttämätöntä. Ja seuraavaksi säästölinja ulottuu myös välttämättömyyksiin - ruokaan, liikkumiseen, terveyteen. Tämä ei ole psykologinen ilmiö, vaan puhdasta riskienhallintaa.
Olipa meneillään oleva vaihe taantuma tai lama, sillä ei ole kotitalouden näkökulmasta merkitystä. Oleellista on se, että tilanteen odotetaan kestävän pitkään. Kun hallituksen viesti on rakenteellinen sopeutus, velkajarru ja pysyvä menoleikkausten linja, kuluttaja ei odota nopeaa palautumista - eikä siis myöskään kuluta etupainotteisesti.
Eduskunnan hyväksymä velkajarru on talouspoliittinen signaali: julkinen sektori ei jatkossa tasaa suhdanteita samalla tavalla kuin ennen. Tämä viesti välittyy nopeasti kotitalouksille.
Kulutushalukkuutta heikentää myös tulevaisuuden institutionaalinen epävarmuus. Kun keskusteluun nousee lukukausimaksut jopa peruskoulutasolta eteenpäin, tukien alasajo ja ajatus siitä, että yksilö kantaa jatkossa suuremman vastuun omien vanhempiensa taloudellisesta ja ajallisesta hoivasta, syntyy uusi säästämisen motiivi: varautuminen rakenteelliseen epävarmuuteen.
Tämä on olennaista: kulutusta ei jarruta nykytilanne vaan tulevaisuuden odotettu heikkeneminen.
Virallinen inflaatio antaa kuvan maltillisesta hintakehityksestä. Tämä ei vastaa kotitalouksien kokemusta. Ruohonjuuritasolla hinnat jatkavat nousuaan - erityisesti perushyödykkeissä ja palveluissa, joista ei voi luopua.
Inflaatio on huono mittari kahdesta syystä:
1. Euroalueen keskiarvo peittää maiden väliset erot. EKP tekee päätöksiä koko alueen perusteella, vaikka hintapaineet ja palkkakehitys vaihtelevat voimakkaasti maittain.
2. Kuluttajan kokema inflaatio poikkeaa indeksistä. Painotukset eivät vastaa pienituloisen tai keskiluokkaisen arkea.
Samaan aikaan muualla Euroopassa nimellispalkat ovat nousseet keskimäärin noin 4-5 % vuodessa viime vuosina, Suomessa on eletty palkkamaltissa pienin korotuksin. Reaalinen ostovoima on heikko, ja monilla jopa heikentynyt.
Tämä ei ole pelkkä työmarkkinakysymys, vaan suora kulutuskysymys: ilman ostovoimaa ei ole kulutusta.
Yksi vaiettu tosiasia on hintatason ja tulotason epäsuhta. Suomessa kulutustavaroiden, palveluiden ja asumisen hinnat ovat monin osin lähellä Sveitsin tasoa, mutta tulotaso on siitä kaukana.
Sveitsissä korkea hintataso on kompensoitu korkeilla palkoilla. Suomessa ei. Tämä rakenteellinen ristiriita syö kulutusmahdollisuudet jo lähtökohtaisesti.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin. Ryssäpropagandaa.
Todellisuudessa kansa kuluttaa
Luulen samoin.
Vaje johtuu rakentamisen vajeesta. Ylituotantoa sulatellaan laskevassa väestöpohjassa aika pitkään.
Eikä yksinomaan väestön määrä, vaan vanhusten koko ajan lisääntyvä osuus supistaa rakentamisen tarvetta rankasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin... Mistä sitä rahaa saataisiin? Toistemme paitoja pesemällä vai kenties ulkomaisia suoria investointeja ja aletaan tekemään sellaisia muutoksia että tänne halutaan/kannattaa sijoittaa.
Bulkkituotantoa tietenkään tänne ei kannata haalia, koska työn hinta. Mutta katsokaa kuka omistaa, puuilon,Bilteman,Bauhausin,powerin, gigantin,partioaitan, Ikean, rustan, jyskin, Clas Ohlsonin, lukuisia tunnettuja ruokabrändejä, joita mielletään kotimaiseksi. ...
Miksi näin? Mitä Ruotsalaiset ja Norjalaiset ovat tehneet paremmin, jotta omistavat valtaosan näistä suurista yrityksistä. Ruotsissa tehdään sukellusvene itä,lentokoneita, tehtiin autoja, suunniteltiin ne jne. Jne...
Mitä täällä tehdään? Hissejä, paperia, terästä ..ainakin vielä.
Sitten annetaan maat ja mannut ulkomaisille kaivosyhtiöille, jotka kaivaa jalostaa ja jättää sotkut meille. EI EI, Vaan se pitää jalostaa täällä ja myydä valmiina tuotantoon.
No onhan näitä datakeskuxia. Oliko Googlen työmaalla kotimaisia alihankkijoita hommissa? Eihän ollut mitään ongelmia pakkanmaksussa yms, eihän? Jenkkiyhtiö.
Nokia? Uskotteko oikeasti selvitykseen mitä tarjotaan, ite ajattelen että se ei usalaisille sopinut,että Nokia oli se nro1. Sama Huawei.
Ihan sama.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilla on rahaa tileillään ja valtiovarainministeriö vallan hyvin tämän tietää. Eletään säästeliäästi kun ajat on epävarmat ja ehkä on hiukan kyllästyttykin turhaan kuluttamiseen.
Nämä kansalaisten säästöt voisikin mieluusti suuntautua yrittäjyyteen, innovaatioihin jne. kuin turhaan kuluttamiseen.
Sipiläkin taitaa puuhata tekoälyn parissa tällä hetkellä.
Tavallisen kansalaisen säästöt saadaan muiden taskuun, jos kiristetään verotusta ja/tai nostetaan hintoja.
Tämä on ikävä kyllä totta.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mistä johtuu, että Amerikassa väki kyllä kuluttaa, vaikka siellä ei ole juuri mitään sosiaaliturvaa. Samoin on monessa muussakin sellaisessa maassa, jossa ei minkäänlaista sosiaaliturvaa ole, ja jossa lisäksi myös perheen elättäminen on pelkästään miehen harteilla.
Jenkeissä alkaa sahmit olla pikkuhiljaa marginaalinen ilmiö. Miesten vuosikymmeniä harjoittama taloudellinen väkivalta ja mielivalta jne. on saanut yhä useammin naiset haluamaan taloudellista riippumattomuutta. Lisäksi jenkeissä kulutus ei ole suhteessa tuloihin vaan siellä eletään vahvasti velaksi. Ilmeisesti keskimäärin tilanne on vähän tasoittunut siitä mitä se oli joku vuosi sitten.
Nokia kaatui siihen, että ei kyetty uudistumaan.
Oikeasti Microsoft ja Bill Gates pelasti Nokian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsemme uuden alun. Koko maa pitäisi bootata takaisin 1950-luvulle. Sitten vähitellen katsottaisiin, mihin kaikkeen rahaa riittää ja mihin ei. Elintaso saataisiin oikeaan tasoonsa ja eliminoitua kaikki turhat rahaa syövät rakenteet, joita yhteiskuntaan vuosien varrella on kertynyt tårta på tårta.
1950-luvulla Suomessa oli noin 400 000 eläkeläistä. Nyt on 1,6 miljoonaa.
Vähän vaikea bootata. Elökekatto kahteen tonniin nyt olisi se ihan ensimmäinen boottaus.
Itse en kuluta Suomessa siitä syystä koska arvolisävero tuotteissa ja palveluissa on liikaa ja kaikki on liian kallista hintaansa nähden. Vaikka olisin miten varakas tämä yhtälö ei muutu, silloin vain kuluttaisin enemmän ulkomailla, missä saan enemmän rahoilleni vastinetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos ap:lle loistavista teksteistä.
Todellakin, nykyinen rahapolitiikka on arvokysymys. Hallitus on valinnut kovat, rikkaita suosivat ratkaisut. Raippaa ja saksia on heiluteltu virnistellen. On huudettu "Menkää töihin!"
Kerronpa omasta tilanteestani.
Olen 62v. olen ollut työttömänä 17 kuukautta.
Olen akateemisesti koulutettu ja olen työskennellyt freelancekirjoittaja 23v asti.
Työkirjoittamiseni, ei ole fiktiota, vaan faktaa.
Tekoälyn myötä minulta katosi monta työnantajaa.
Ja sitten lähtivät loputkin.
Olen kouluttanut kirjoittajia, mutta koulutuksia ei enää tilata, koska hlökunnan pitäisi maksaa ne itse.
Minulla on valmis yritysidea, mutta en uskalla panna sitä pystyyn koska:
- yel-maksu olisi n. 800 euroa/kk, saisin ekat 4 kk ilmaiseksi, mutta se on liian lyhyt aika lähteä tienaamaan isompia rahoja
- minulta viedään työttömyystuki, eli 595 euroa käteen joka kuukausi - se on minulle iso raha
- en saa starttirahaa, jonka avulla voisin saada työttömyyskorvausta vaikka olisinkin yrittäjä
- en uskalla edes testata yritysideaani, koska yritysideani liittyy someen ja pelkään, että joku huomaa - somea oikeasti kytätään, koska kunnat joutuvat maksamaan mojovia sakkomaksuja pitkäaikaistyöttömistä
Työttömän on oltava totaalisen työtön. Työttömät on pakotettu sinne kotisohvalle, koska jos nouset siitä sohvalta, sinulta viedään työttömyysturva.
Tapasin kaupassa tuttavani, joka kertoi, että heidän poikansa ei ole valmistunut rakennusmieheksi, koska ei ole saanut harjoittelupaikkaa. Pojan piti valmistua 2025 toukokuussa. Nuoret eivät saa töitä eivätkä harjoittelupaikkoja. Miksei hallitus PUUTU TÄHÄN JA HETI!!!??
JOS voisin perustaa oman firmani, ottaisin heti nuoria harjoittelemaan. En voisi maksaa palkkaa, mutta opettaisin vaikka tapetoimaan, jotta nuori voisi valmistua.
Minun käy sääliksi lapsiperheitä niin monella tapaa.
Työpaikkojen ilmapiiri on kylmentynyt. Pomoja nuoleskellaan, jotta oma työpaikka säilyisi.
Suomalaiset yritykset ja yrittäjät ovat itsekkäitä verenimijöitä. Joku Natalia Salmelakin kouluttaa "massimuija" kiertämään veroja ja tekemään rahaa - itselleen.
V-i-h-a-a-n tätä hallitusta niiiiiin syvästi.
Seuraavan kerran, kun persuilla on torilla joku kokous, minä menen paikalle, ja kysyn:
"Miltä tuntuu, kun on pilannut lasten ja nuorten elämän? Häpeätkö liikkua julkisissa paikoissa - sinun pitäisi hävetä. Minä häpeän puolestasi. Hävettäisi olla sinä."
Vierailija kirjoitti:
Ovatko talousviisaat oikeasti noin pihalla vai eikö meillä ole demokratiaa eikä oikeutta puhua asioista suoraan? Joka tapauksessa tämä tilanne on täysin nykyisen hallituksen aikaansaannosta. Juuri sen takia, että muissa Euroopan maissa ei ole tällaista tilannetta. Orpo-Purra tuhoaa hyvinvointivaltiota ja korvaa sen luokkayhteiskunnalla.
Ääliö. Yhdessä yössä kaikki muuttui joo. Ja lauma yhtä typeriä yläpeukuttaa innolla 🤯
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TAAS tuulipuvut mankuu palkankorotuksia, kun pitäisi vaatia verotuksen keventämistä. Katsokaas kun siitä 1% korotuksesta ei jää paljoa käteen kun verotuksen progressio nousee samalla 2%. Siitä syystä te olette ja pysytte PA, vuodesta toiseen, ettekä ikinä vaurastu työnteolla :o)
Osa tietenkin on valmis vähän maksamaankin, jotta "rikkaita" verotettaisiin enemmän. Noooo totaaa.... Valitettavasti.... Tuulipukua pantiin tässäkin halvalla. Katsokaas "rikkaille" kun on jätetty erinäisiä porsaanreikiä, joilla kiertää verotusta laillisesti, ettei kaikki lähtisi ulkomaille. Sari Sairaanhoitaja maksaa tunnollisesti 25 % veroa saamistaan hiluista, samalla kun kylän miljonääriliikemies alle 12 %, koska listaamattomien yritysten osingoista ei juuri veroa tarvitse maksaa :) ja loput veroseuraamukset voikin siirtää kätevästi tuotteiden ja palveluiden hintoihin, eli tuulipuvun itsensä maksettavaksi. Oho, taas sattu omaan nilkkaan. Piti laittaa "rikkaat" tilille, mutta eniten laskikin tuulipuvun oma elintaso! Eihän tässä näin pitänyt käydä...
Entä missä on vasemmisto?? Köyhien ystävä ja "rikkaiden" verottajaa? Demarit viimeistään korjaa tilanteen, kun vain kuulevat asiasta, eikö niin.... Noooo totaaa.... Mitäs jos sanoisin että kaikki tapahtuu vasemmiston 100% tietoisuudessa ja siunauksella? Lisäksi monet sampanjasosialistit hyödyntävät itsekin juuri samoja porsaanreikiä kuin paatuneimmat kokkarit. Alkaako yhtään valjeta? Syttyyykö mikään lamppu? Vai jatkuuko 1% palkankorotusten aneleminen?
Vierailija kirjoitti:
TAAS tuulipuvut mankuu palkankorotuksia, kun pitäisi vaatia verotuksen keventämistä. Katsokaas kun siitä 1% korotuksesta ei jää paljoa käteen kun verotuksen progressio nousee samalla 2%. Siitä syystä te olette ja pysytte PA, vuodesta toiseen, ettekä ikinä vaurastu työnteolla :o)
Osa tietenkin on valmis vähän maksamaankin, jotta "rikkaita" verotettaisiin enemmän. Noooo totaaa.... Valitettavasti.... Tuulipukua pantiin tässäkin halvalla. Katsokaas "rikkaille" kun on jätetty erinäisiä porsaanreikiä, joilla kiertää verotusta laillisesti, ettei kaikki lähtisi ulkomaille. Sari Sairaanhoitaja maksaa tunnollisesti 25 % veroa saamistaan hiluista, samalla kun kylän miljonääriliikemies alle 12 %, koska listaamattomien yritysten osingoista ei juuri veroa tarvitse maksaa :) ja loput veroseuraamukset voikin siirtää kätevästi tuotteiden ja palveluiden hintoihin, eli tuulipuvun itsensä maksettavaksi. Oho, taas sattu omaan nilkkaan. Piti laittaa "rikkaat" tilille
Vähäosaisia on helppo panna halvalla. Persoonallisuushäiriöt ovat lisäksi yleisiä valtaapitävien joukossa. Jokainen joutuu kuitenkin kantamaan vastuun valinnoistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa kulutus on ulkoistettu velkaa ottavalle valtiolle. Veronmaksajat vaan maksaa sen lystinpidon veroina, sote- yms. vesi-, hule-, parkki- yms. maksuina.
Tässä on tosiaan oikea syy.
Ja jos olet ansiosidonnaisella, niin osa-aikaisella työllä et saa tulotasoa nostettua, kun ansiotulo leikkaa ansiosidonnaisen rajusti pois.
Jos on asuntovelkaa, niin on jo vaikeassa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko talousviisaat oikeasti noin pihalla vai eikö meillä ole demokratiaa eikä oikeutta puhua asioista suoraan? Joka tapauksessa tämä tilanne on täysin nykyisen hallituksen aikaansaannosta. Juuri sen takia, että muissa Euroopan maissa ei ole tällaista tilannetta. Orpo-Purra tuhoaa hyvinvointivaltiota ja korvaa sen luokkayhteiskunnalla.
Kysymys ei ole siitä, ovatko "talousviisaat" yksilöinä pihalla, vaan siitä mitä kehikkoa he käyttävät ja mitä he jättävät tietoisesti sanomatta. Suomessa talouskeskustelu on poikkeuksellisen kapea-alaista ja teknokraattista: puhutaan indikaattoreista, ei ihmisistä; tasapainosta, ei riskin siirrosta.
On myös virhe sanoa, ettei meillä olisi demokratiaa - mutta on perusteltua sanoa, että demokratian sisällä sallittu puhetapa on rajattu. Tietyt kysymykset kehystetään heti "vastuuttomiksi", "populistisiksi" tai "taloustieteellisesti m
On kiva huomata, että täällä on älykästäkin porukkaa keskustelemassa.
En yleensä kommentoi näitä, mutta nyt on pakko. Sain kaverilta viestin, jossa hän oli ollut kirjaimellisesti silmät pyöreänä tästä tekstistä ja vaati, että "et voi antaa tämän mennä ohi". Olen kansanedustaja hallituksesta (Kokoomus), ja valitettavasti tällainen analyysi on juuri sitä hölynpölyä, joka kuulostaa syvälliseltä mutta perustuu virheellisiin oletuksiin.
Ensimmäinen ja keskeisin harha: väite, että kulutus ei vedä siksi, että "usko tulevaisuuteen on murentunut hallituksen toimien vuoksi". Tämä kääntää syy-seuraussuhteen päälaelleen.
Totuus on päinvastainen. Kulutus ei kasva siksi, että Suomi eli liian pitkään velaksi rakennetussa keinotodellisuudessa. Julkinen sektori tasasi suhdanteita, mutta samalla se siirsi laskun tulevaisuuteen - ja nyt tuo tulevaisuus on tässä. Kuluttajat eivät ole tyhmiä. He ymmärtävät, että velalla ylläpidetty kulutus ei ole kestävää kulutusta vaan lykkättyä sopeutusta.
Hallituksen linja ei "murra luottamusta", vaan palauttaa sen todellisuuspohjalle.
On täysin rationaalista, että kotitaloudet eivät kuluta holtittomasti tilanteessa, jossa rakenteita korjataan. Se ei ole kriisi, vaan terve reaktio. Kestävälle kasvulle ei ole oikotietä kulutusjuhlan kautta.
Toinen virheellinen oletus: että sosiaaliturvan uudistaminen olisi kulutuksen vihollinen. Päinvastoin. Nykyinen malli lukitsi ihmisiä passiivisuuteen ja epävarmuuteen, jossa pienikin askel työelämään saattoi romahduttaa kokonaisturvan. Rakenteiden korjaaminen lisää pitkällä aikavälillä työn vastaanottamista, tuottavuutta ja sitä kautta pysyvää ostovoimaa - ei tilapäistä kulutuspiikkiä.
Kolmanneksi: velkajarru esitetään jonkinlaisena kylmänä "emme auta enää" -signaalina. Todellisuudessa se on viesti vastuullisuudesta. Vahva talous ei synny siitä, että valtio yrittää korvata yksityisen sektorin toimintaa loputtomasti. Julkisen sektorin tehtävä on luoda ennustettava toimintaympäristö, ei kuluttaa kansan puolesta.
Juuri ennustettavuus - ei jatkuva elvytyksen odotus - on luottamuksen perusta.
Palkkavertailut muihin maihin jätetään tarkoituksella vajaiksi. Suomessa on harjoitettu palkkamalttia siksi, että vientivetoinen talous ei kestä kustannuskarkailua. Se on arvovalinta työn ja työpaikkojen puolesta. Nimellispalkkojen nopea nousu ilman tuottavuuden kasvua ei lisää kestävää kulutusta, vaan siirtää ongelman hintoihin ja työttömyyteen.
Entä hintataso? Suomi ei ole "Sveitsi ilman palkkoja" siksi, että hallitus niin päätti, vaan siksi, että olemme pieni, kallis ja vaativa toimintaympäristö. Juuri siksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia - kilpailua, investointeja ja työn kannattavuutta - ei paluuta velkarahalla ylläpidettyyn kulutukseen.
Lopuksi tämä ajatus, että "kulutus jarruttaa, koska tulevaisuus näyttää huonommalta": hallituksen näkökulmasta tämä ei ole ongelma vaan välivaihe. Me emme rakenna politiikkaa sen varaan, että ihmiset kuluttaisivat pelon unohtaakseen, vaan sen varaan, että he voivat tulevaisuudessa kuluttaa siksi, että talous on oikeasti kestävällä pohjalla.
Se on Kokoomuksen arvovalinta. Lyhyen aikavälin suosion sijaan pitkän aikavälin vauraus.
Ja kyllä - tiedän, ettei tämä ole kaikkien mielestä mukavaa luettavaa. Mutta talous ei parane sillä, että epämiellyttävät tosiasiat nimetään "luottamuskriisiksi".
Once you realize that trickle-down economics does not work, you will see the excessive tax cuts for the rich as what they are -- a simple upward redistribution of income, rather than a way to make all of us richer, as we were told.
Ha-Joon Chang, 23 Things They Don't Tell You About Capitalism
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, joka olisi karsinut kulutuksestaan. Nytkin on moni tuttu Lapissa lomalla. Itsellä paloin jouluun toista tonnia iloisesti. Eikä ole mikään taloudellinen ahdinko nytkään. Säästöihin ei tarvitse koskea.
Itse saan vain 595 e työttömyystukea kuukaudessa. Siitä pitää maksaa kerrostalokämpän vastike, vesi, sähkö, netti, puhelin, vakuutukset, ruoka, vaatteet, liikkuminen. Pelkkä vastike on jo 500 e kuukaudessa. Asumistukea en saa omistuskämppään. Toimeentulotukea ei tipu säästöjen takia.
Syön siis koko ajan säästöjäni, koko elämäni kertyneitä säästöjäni, kunnes olen kohta persaukinen. Yritän elää mahdollisimman kituliaasti, jotta rahat riittävät mahd pitkälle. Sitten on edessä kämpän myynti ja siitä saatujen rahojen syönti. Asumistukea ei tulisi tuolloinkaan, sillä vuokraan ei saa tukea, mikäli tilillä rahaa.
Töitä en saa, ikärasismi. Ikää 47 v.
Vierailija kirjoitti:
En yleensä kommentoi näitä, mutta nyt on pakko. Sain kaverilta viestin, jossa hän oli ollut kirjaimellisesti silmät pyöreänä tästä tekstistä ja vaati, että "et voi antaa tämän mennä ohi". Olen kansanedustaja hallituksesta (Kokoomus), ja valitettavasti tällainen analyysi on juuri sitä hölynpölyä, joka kuulostaa syvälliseltä mutta perustuu virheellisiin oletuksiin.
Ensimmäinen ja keskeisin harha: väite, että kulutus ei vedä siksi, että "usko tulevaisuuteen on murentunut hallituksen toimien vuoksi". Tämä kääntää syy-seuraussuhteen päälaelleen.
Totuus on päinvastainen. Kulutus ei kasva siksi, että Suomi eli liian pitkään velaksi rakennetussa keinotodellisuudessa. Julkinen sektori tasasi suhdanteita, mutta samalla se siirsi laskun tulevaisuuteen - ja nyt tuo tulevaisuus on tässä. Kuluttajat eivät ole tyhmiä. He ymmärtävät, että velalla ylläpidetty kulutus ei ole kestävää kulutusta vaan lykkättyä sopeutusta.
Hallitukse
Ymmärrättekö - ja jos ymmärrätte, miksi sitä ei sanota ääneen, että nykyinen talousjärjestelmä on rakenteellisesti velkatalous? Rahaa syntyy käytännössä vain velan kautta. Ilman uutta velkaa ei synny uutta rahaa, eikä olemassa olevaa velkaa voida maksaa pois, koska järjestelmässä on aina enemmän velkaa kuin maksamiseen käytettävää rahaa.
Tästä seuraa olennainen asia:
kotitalouksien kulutus ei ole riippuvainen valtion velan määrästä, vaan kotitalouksien omista tulevaisuusodotuksista. Kulutus ei jarru siksi, että ihmiset "ymmärtäisivät valtion velkaantumisen", vaan siksi, että he varautuvat heikkeneviin näkymiin omassa elämässään - työhön, tuloihin, turvaan ja riskeihin.
Jos näin on, kuten empiirinen käyttäytymistalous ja varautumissäästämistä koskeva tutkimus osoittaa, miten kulutus teidän mallissanne palautuu, jos:
- tulevaisuuden epävarmuus institutionalisoidaan pysyväksi
- riski siirretään systemaattisesti yksilölle
- ja viesti on, että "välivaihe" voi kestää vuosia?
Toisin sanoen:
jos tulevaisuudenusko ei palaudu - ja rehellisesti, miksi se tässä ympäristössä palautuisi - millä mekanismilla kysyntä palaa ilman, että velkatalouden peruslogiikkaa rikotaan?
Tämä ei ole retorinen kysymys, vaan talousmallin ydinkysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko talousviisaat oikeasti noin pihalla vai eikö meillä ole demokratiaa eikä oikeutta puhua asioista suoraan? Joka tapauksessa tämä tilanne on täysin nykyisen hallituksen aikaansaannosta. Juuri sen takia, että muissa Euroopan maissa ei ole tällaista tilannetta. Orpo-Purra tuhoaa hyvinvointivaltiota ja korvaa sen luokkayhteiskunnalla.
Muilla Euroopan mailla ei ole raja kiinni isoon naapurimaahan. Muut Euroopan maat eivät joudu ihan oikeasti laittamaan paljon rahaa puolustukseensa, eikä vaan että jäisi puheen asteelle.
Suomi ei koskaan tulekaan toipumaan, ennenkuin suhteet palaa normaaleiksi Venäjän kanssa. Tähän voi mennä vielä vuosia.Toivottavasti ei vuosikymmeniä.
Finland har normala relationer med grannarna Sverige, Norge, Danmark, Tyskland, Polen, Litauen, Lettland och Estland. Alla dessa grannar är normala länder.
Ryssland, Sovjet och Sovjet II är alla olika varianter av Finlands onormala granne i öster. Då grannen år onormal, kan relationen aldrig bli normal. Även i normala tider är förhållandet till Sovjet II perverst. Nu är det egentligen bättre. Bra blir det då grannen heter Karelens republik.
Luulen samoin.
Vaje johtuu rakentamisen vajeesta. Ylituotantoa sulatellaan laskevassa väestöpohjassa aika pitkään.