Lue keskustelun säännöt.
Kulutuksen jarru Suomessa - väärät selitykset ja todellinen syy
02.01.2026 |
Suomessa on viime vuosina nähty poikkeuksellisen voimakas yksityisen kulutuksen hiipuminen. Vallitseva ekonomistinen selitysmalli etsii syyllisiä milloin asuntomarkkinoiden arvonlaskusta, milloin korkotasosta, kuluttajien "epävarmuudesta" tai globaalista suhdannetilanteesta. Nämä tekijät mainitaan ikään kuin irrallisina shokkeina, joihin kuluttajat ylireagoivat. Tässä ajattelussa perusongelma jää kuitenkin systemaattisesti käsittelemättä.
Kulutuksen jarru ei ole yhden muuttujan seuraus. Se on moniulotteinen ilmiö, jossa yksittäiset tekijät vaihtelevat kotitalouksittain - mutta yksi yhdistävä tekijä koskee lähes kaikkia: usko tulevaisuuteen on vakavasti horjunut.
Kulutuskäyttäytyminen ei perustu vain tämänhetkisiin tuloihin vaan ennen kaikkea odotuksiin tulevasta. Suomessa nämä odotukset ovat heikentyneet nopeasti ja systemaattisesti.
Kun ansiosidonnaista työttömyysturvaa heikennetään, peruspäivärahaa leikataan, asumistukea kavennetaan - myös omistusasujilta - ja toimeentulotuen ehtoja kiristetään, kotitaloudet tekevät rationaalisen päätelmän: riski on siirretty yksilölle. Tässä tilanteessa säästäminen ei ole valinta, vaan pakko.
Kulutus supistuu ensimmäisenä kaikesta, mikä ei ole välttämätöntä. Ja seuraavaksi säästölinja ulottuu myös välttämättömyyksiin - ruokaan, liikkumiseen, terveyteen. Tämä ei ole psykologinen ilmiö, vaan puhdasta riskienhallintaa.
Olipa meneillään oleva vaihe taantuma tai lama, sillä ei ole kotitalouden näkökulmasta merkitystä. Oleellista on se, että tilanteen odotetaan kestävän pitkään. Kun hallituksen viesti on rakenteellinen sopeutus, velkajarru ja pysyvä menoleikkausten linja, kuluttaja ei odota nopeaa palautumista - eikä siis myöskään kuluta etupainotteisesti.
Eduskunnan hyväksymä velkajarru on talouspoliittinen signaali: julkinen sektori ei jatkossa tasaa suhdanteita samalla tavalla kuin ennen. Tämä viesti välittyy nopeasti kotitalouksille.
Kulutushalukkuutta heikentää myös tulevaisuuden institutionaalinen epävarmuus. Kun keskusteluun nousee lukukausimaksut jopa peruskoulutasolta eteenpäin, tukien alasajo ja ajatus siitä, että yksilö kantaa jatkossa suuremman vastuun omien vanhempiensa taloudellisesta ja ajallisesta hoivasta, syntyy uusi säästämisen motiivi: varautuminen rakenteelliseen epävarmuuteen.
Tämä on olennaista: kulutusta ei jarruta nykytilanne vaan tulevaisuuden odotettu heikkeneminen.
Virallinen inflaatio antaa kuvan maltillisesta hintakehityksestä. Tämä ei vastaa kotitalouksien kokemusta. Ruohonjuuritasolla hinnat jatkavat nousuaan - erityisesti perushyödykkeissä ja palveluissa, joista ei voi luopua.
Inflaatio on huono mittari kahdesta syystä:
1. Euroalueen keskiarvo peittää maiden väliset erot. EKP tekee päätöksiä koko alueen perusteella, vaikka hintapaineet ja palkkakehitys vaihtelevat voimakkaasti maittain.
2. Kuluttajan kokema inflaatio poikkeaa indeksistä. Painotukset eivät vastaa pienituloisen tai keskiluokkaisen arkea.
Samaan aikaan muualla Euroopassa nimellispalkat ovat nousseet keskimäärin noin 4-5 % vuodessa viime vuosina, Suomessa on eletty palkkamaltissa pienin korotuksin. Reaalinen ostovoima on heikko, ja monilla jopa heikentynyt.
Tämä ei ole pelkkä työmarkkinakysymys, vaan suora kulutuskysymys: ilman ostovoimaa ei ole kulutusta.
Yksi vaiettu tosiasia on hintatason ja tulotason epäsuhta. Suomessa kulutustavaroiden, palveluiden ja asumisen hinnat ovat monin osin lähellä Sveitsin tasoa, mutta tulotaso on siitä kaukana.
Sveitsissä korkea hintataso on kompensoitu korkeilla palkoilla. Suomessa ei. Tämä rakenteellinen ristiriita syö kulutusmahdollisuudet jo lähtökohtaisesti.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Mutta mistä johtuu, että Amerikassa väki kyllä kuluttaa, vaikka siellä ei ole juuri mitään sosiaaliturvaa. Samoin on monessa muussakin sellaisessa maassa, jossa ei minkäänlaista sosiaaliturvaa ole, ja jossa lisäksi myös perheen elättäminen on pelkästään miehen harteilla.
Siellä nyt on ihan sentin dynaamisemmat työmarkkinat, työpaikkoja oikeasti on ja niihin otetaan muitakin kuin sukulaisia. Palkkataso muös parempi ja ylivelkaantuneet voivat nousta nopeasti kun henkilökohtainen konkurssi on helppo ratkaisu ja esim asuntolainoista ei joudu ikuiseen vastuuseen jos kämppä homehtuu tai käy liian kalliiksi. Hyvä ilmasto mahdollistaa pienilläkin kuluilla selviytymisen isossa osassa maata, aivan toisin kuin täällä pohjoisessa helv etissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta mistä johtuu, että Amerikassa väki kyllä kuluttaa, vaikka siellä ei ole juuri mitään sosiaaliturvaa. Samoin on monessa muussakin sellaisessa maassa, jossa ei minkäänlaista sosiaaliturvaa ole, ja jossa lisäksi myös perheen elättäminen on pelkästään miehen harteilla.
Siellä nyt on ihan sentin dynaamisemmat työmarkkinat, työpaikkoja oikeasti on ja niihin otetaan muitakin kuin sukulaisia. Palkkataso muös parempi ja ylivelkaantuneet voivat nousta nopeasti kun henkilökohtainen konkurssi on helppo ratkaisu ja esim asuntolainoista ei joudu ikuiseen vastuuseen jos kämppä homehtuu tai käy liian kalliiksi. Hyvä ilmasto mahdollistaa pienilläkin kuluilla selviytymisen isossa osassa maata, aivan toisin kuin täällä pohjoisessa helv etissä.
Kyllä, ja siellä myös työtön tai yli 50v voidaan ihan hyvin ottaa töihin. Ei lyödä sitä leimaa joka suomessa isketään heti ja sen jälkeen työllistyminen vaikeutuukin sitten eksponentiaalisesti välittömästi. Sama kun täytät sen maagisen 50v niin leima lyödään suomessa heti ja kaikki työnteettäjät noudattavat sitä pilkuntarkasti kuin yhteisestä sopimuksesta. Työtöntä tai yli 50v karsastetaan viimeiseen asti mikä on ihan v***n outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsemme uuden alun. Koko maa pitäisi bootata takaisin 1950-luvulle. Sitten vähitellen katsottaisiin, mihin kaikkeen rahaa riittää ja mihin ei. Elintaso saataisiin oikeaan tasoonsa ja eliminoitua kaikki turhat rahaa syövät rakenteet, joita yhteiskuntaan vuosien varrella on kertynyt tårta på tårta.
1950-luvulla Suomessa oli noin 400 000 eläkeläistä. Nyt on 1,6 miljoonaa.
Vähän vaikea bootata. Elökekatto kahteen tonniin nyt olisi se ihan ensimmäinen boottaus.
Jos tuo tehdään, niin koko eläkejärjestelmä kaatuu. Korkoa korolle-ilmiö ei kasvata juurikaan pääomaa pieniä eläkevakuutusmaksuja maksaneilla, mutta isompia eläkemaksuja maksaneilla eläkevakuutusmaksut kasvavat korkoa enemmän, kuin he saavat eläkettä.
Ei eläkevakuutusmaksuissa ole mitään korkoa korolle ilmiötä.
Vierailija kirjoitti:
No, itseäni häiritsee tämä uutisointi. Joka päivä täysin älytöntä spekulaatiota asiasta joka olisi helposti tutkittavissa. Minusta tämä on lukijaa ja suomen kansaa aliarvioivaa.
Ja oma syyni kuluttamattomuuteen ja siihen että säästän 500 euroa enemmän kuukaudessa kuin aiemmin on täysin nykyhallituksen toimet.
Juurikin näin. Laitan mieluusti lapsilisät rahastoon ja säästän omasta palkasta säästötilille ennemmin kuin kulutan. Nykyhallitus saa mitä tilaa, jos kerran viesti on että ajat ovat tiukat ja kaikesta on säästettävä niin siinäpä sitten säästetään. Omia lapsia olen tosin kannustanut opiskelemaan kieliä ja hakeutumaan ulkomaille opintoihin ja töihin. Ei tänne kannata tällä nykymenolla jäädä
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuuden odotuksien ei pitäisi estää ainakaan eläkeläisten kuluttamista! Monella eläkeläisellä on aikaa sitten maksettu omistusasunto jossa on pienet asumiskulut ja rahaa on kertynyt myös pankkitileille, mutta ei edes sitä rahaa pistetä kiertoon mikä tulee kuukausittain tilille vaan siitäkin käytetään iso osa pankkitilin edelleen lihottamiseen; jotta omat rahat säästyisivät käydään vaikka jossain soppajonossa syömässä ilmaiseksi .
> Kiertoon ja kiertoon. Jos Aaro ja Beth pitävät itse rahansa, Aarolla ja Bethillä on rahaa. Jos Aaro ostaa Bethiltå jotain ja Beth Aarolta, he maksavat toisilleen, mutta molemmt joutuvat tekemään jotain ja ehkä syntyy roskaa ym, ja lopputulos voi olla että molemmilla on edelleen sama määrä rahaa. Ainoa mitä tässä varmaan halutaan on että molempien rahat siirtyvät jonnekin, mistä ne eivät yhtä paljon palaudu. Muuten kukaan ei jaksaisi lobata asian puolesta. Esim isoille firmoille jotka maksavat palkkaa vähän vähemmän kuin työntekijät tuottavat tuottoa, ja kasvattavat siten omistajien pääomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Se on monen asian suma. Korona aikana moni laittoi kotia kuntoon. Seuraava tarve tulee 3-5 vuoden päästä. Samalla oli aika kun pelkän kerrostalokämpän sähkölasku hyppäsi 40 eurosta 126 euroon. Omakotiasujat kuluttivat säästöjään. Kellä se sähkölämmitteinen tupa oli.
Näistä on lyhyt aika. Myös lama ajan lapset haluavat varautua, eikä kokea samaa.
Kaiken päälle kaikki nämä vuodet pankit ovat mainostaneet rahastosäästämistä ja sijoittamista.
Ja nyt. Määräaikaisia tekevänä en pääse toisinaan ansiosidonnaiselle, kuten ennen. Palkka on säästettävä. Jos tarpeeksi tulee työsopimuksia. Myös sijoitan. Ennen uskalsi kuluttaa ansaittua palkkaa, enää ei. Kun seuraava työsuhde ei ole koskaan varmana paperilla.
"Tärkein: olet tänä vuonna 63v eli voit jäädä 100% eläkkeelle milloin tahansa. Hittoako sä märiset ja kiukuttelet, senkus eläköidyt. Minä en pääse vielä pari vuotta nuorempana, jäisin kyllä jos olisi mahdollista. Eläkkeellä voit perustaa vaikka viisi firmaa ja pyörittää niitä ilmaisilla harjoittelijoilla mielin määrin. Eläkeläinen ei maksa myöskään YEL:iä. Mikset toimi jo?"
Vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta, joten 63-vuotiaan täytyy odottaa vielä 2 vuotta päästäkseen vanhuuseläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on oikeilla jäljillä. Itse en kuluta, koska en tule saamaan tyttöystävää. Miksi siis panostaa mihinkään muuhun kuin välttämättömään.
M44
Itärajan mielivaltainen sulkeminen on erittäin suuri syyllinen Suomen ahdinkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuuden odotuksien ei pitäisi estää ainakaan eläkeläisten kuluttamista! Monella eläkeläisellä on aikaa sitten maksettu omistusasunto jossa on pienet asumiskulut ja rahaa on kertynyt myös pankkitileille, mutta ei edes sitä rahaa pistetä kiertoon mikä tulee kuukausittain tilille vaan siitäkin käytetään iso osa pankkitilin edelleen lihottamiseen; jotta omat rahat säästyisivät käydään vaikka jossain soppajonossa syömässä ilmaiseksi .
Suomessa eläkkeet ovat pieniä. Vain 12% eläkeläisistä saa nettona 2277€/kk tai enemmän. Kaikki muut saavat vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on aloittaja osannut luetella ongelmat (jotka toki ovat tiedossa muutenkin), mutta yhtään ratkaisua ei tainnut häneltäkään löytyä
Minkähän h*lvetin takia vauvapalstan APlla pitäisi olla joku ratkaisu hänen äärimmäisen selkeästi ja täsmällisesti referoimaansa listaan Suomen talouden ja (yksityisen) kulutuksen ongelmista, kun meidän hallitus ja kovapalkkaiset ekonomit ja yritysjohtajat on kaikki sormisuussa katsomassa kun Suomi OY palaa silmien edessä?
Yksikään kovapalkkainen puhuva pää lehdissä tai tvssa ei ole pystynyt selittämään tämän hetkistä tilannetta yhtä tajuttavasti kun AP, kiitos hänelle tästä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on aloittaja osannut luetella ongelmat (jotka toki ovat tiedossa muutenkin), mutta yhtään ratkaisua ei tainnut häneltäkään löytyä
Minkähän h*lvetin takia vauvapalstan APlla pitäisi olla joku ratkaisu hänen äärimmäisen selkeästi ja täsmällisesti referoimaansa listaan Suomen talouden ja (yksityisen) kulutuksen ongelmista, kun meidän hallitus ja kovapalkkaiset ekonomit ja yritysjohtajat on kaikki sormisuussa katsomassa kun Suomi OY palaa silmien edessä?
Yksikään kovapalkkainen puhuva pää lehdissä tai tvssa ei ole pystynyt selittämään tämän hetkistä tilannetta yhtä tajuttavasti kun AP, kiitos hänelle tästä!
Juuri näin ! Meillä on valtava määrä poliitikkoja ja virkamiehiä, joille maksetaan palkkaa siitä, että he keksivät ratkaisuja.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on aloittaja osannut luetella ongelmat (jotka toki ovat tiedossa muutenkin), mutta yhtään ratkaisua ei tainnut häneltäkään löytyä
Minkähän h*lvetin takia vauvapalstan APlla pitäisi olla joku ratkaisu hänen äärimmäisen selkeästi ja täsmällisesti referoimaansa listaan Suomen talouden ja (yksityisen) kulutuksen ongelmista, kun meidän hallitus ja kovapalkkaiset ekonomit ja yritysjohtajat on kaikki sormisuussa katsomassa kun Suomi OY palaa silmien edessä?
Yksikään kovapalkkainen puhuva pää lehdissä tai tvssa ei ole pystynyt selittämään tämän hetkistä tilannetta yhtä tajuttavasti kun AP, kiitos hänelle tästä!
Juuri näin ! Meillä on valtava määrä poliitikkoja ja virkamiehiä, joille maksetaan palkkaa siitä, että he keksivät ratkaisuja.
Ni har en ofattbar mängd offentligt anställda obsoleta politiker och andra vrak. Orsaken är att ingen annan anställer dem, och speciellt inte för de lönerna. Att öppna eget är möjligt om massiva offentliga understöd betalas och offentliga kunder redan finns, typ kriskommunikation. Varför dagens politiker gör så, är för att de vet att de är morgondagens vrak.
Synd för politikerna att 1/5 av befolkningen inte kan bära hela befolkningen. Annars kunde Finlands enorma tomgång med diverse experter som närmast hindrar företagsamhet, eventuellt fungera en stund till.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on aloittaja osannut luetella ongelmat (jotka toki ovat tiedossa muutenkin), mutta yhtään ratkaisua ei tainnut häneltäkään löytyä
Minkähän h*lvetin takia vauvapalstan APlla pitäisi olla joku ratkaisu hänen äärimmäisen selkeästi ja täsmällisesti referoimaansa listaan Suomen talouden ja (yksityisen) kulutuksen ongelmista, kun meidän hallitus ja kovapalkkaiset ekonomit ja yritysjohtajat on kaikki sormisuussa katsomassa kun Suomi OY palaa silmien edessä?
Yksikään kovapalkkainen puhuva pää lehdissä tai tvssa ei ole pystynyt selittämään tämän hetkistä tilannetta yhtä tajuttavasti kun AP, kiitos hänelle tästä!
Tuo "missä on ne ratkaisut?!" kuulostaa samalta mitä hallitus tekee oppositiolle huutamalla kuorossa: "näyttäkää mistä te leikkaisitte!!"
Osaamattomuus tehdä oikeita päätöksiä paistaa kauas.
Nyt ehtii vielä kerätä puskureita jotta selviää seuraavat 4 vuotta kun SDP pääsee valtaan. Maksut ja verot nousevat roimasti. SDP jo vilautti uutta maakuntaveroakin. Kaikki joutuvat mukaan SDPn talkoisiin.
Suomen valtion talous joutuu säästökuurille EUn asettamien tavoitteiden ja valvonnan alaisena. Kaikkien käytössä oleva rahamäärä supistuu. Edessä on kovenevat ajat ihan jokaiselle.
Vierailija kirjoitti:
En yleensä kommentoi näitä, mutta nyt on pakko. Sain kaverilta viestin, jossa hän oli ollut kirjaimellisesti silmät pyöreänä tästä tekstistä ja vaati, että "et voi antaa tämän mennä ohi". Olen kansanedustaja hallituksesta (Kokoomus), ja valitettavasti tällainen analyysi on juuri sitä hölynpölyä, joka kuulostaa syvälliseltä mutta perustuu virheellisiin oletuksiin.
Itse olen ollut kirjaimellisesti silmät pyöreänä sinun vastauksestasi, joten puntit ovat varmaan tasoissa sen suhteen.
1) Kyllä, suomalaisten usko tulevaisuuteen on todellakin murentunut. Tästä aiheesta on tehty kyselytutkimuksia, kannattaa katsoa mm. kansalaispulssi. Bonuksena tähän aiheeseen kannattaa myös vilkaista kyselytutkimuksia, joissa selvitetään alhaisen syntyvyyden syitä. Neljän suurimman syyn joukossa löytyvät sekä taloudellisten resurssien puute sekä työelämän epävarmuus. Lasten hankinta jos mikä on erittäin pitkän aikavälin sitoumus, joten näiden tekijöiden nousua tässäkin kyselyssä kannattaisi seurata. Suurin osa suomalaisesta kulutuksesta ei ole koskaan tullut sosiaalitukien ostovoimasta, vaan nimenomaan palkansaajien kulutuksesta. Laaja pieni- ja keskituloisten ryhmä on pystynyt käyttämään verojen jälkeen käteen jäävää palkkaa pakollisten elinkustannusten lisäksi myös muuhun, sillä he ovat voineet luottaa siihen, että maksettuja veroja vastaan yhteiskunta olisi valmis tukemaan heitä haastavissa elintilanteissa. Suuri osa väestöstä ei näitä kaikkia turvaverkkoja tule ikinä tarvitsemaan, mutta niiden olemassaolo on nimenomaan ollut tärkeä psykologinen tekijä.
2) sosiaaliturva lukitsi ihmisiä passiivisuuteen. Kuulisin mieluusti, miten suojaosan poisto sosiaalietuuksista auttaa aktivoimaan ihmisiä? Pienten palkkatulojen vähentäessä suoraan tukia monille vailla kokoaikatyötä oleville pelkästään töihin menon kustannukset syövät palkkatulot, jolloin yksilön ei ole taloudellisesti kannattavaa tai edes mahdollista ottaa vastaan keikkatyötä. Viime vuosina yhteiskunnassa oli myös paljon puhetta "ikuisesta oppimisesta" ja tarpeesta uudelleenkouluttautua vanhojen ammattien poistuessa. Samaan aikaan kuitenkin aikuiskoulutustuki poistettiin ja toimeentulotuella opiskelun mahdollisuutta rajoitettiin. Eivätkö nämä toimet nimenomaan passivoi ihmisiä ja suorastaan vaikeuta kouluttautumista paremmin työllistävälle alalle? Löysin myös kehäpäätelmän lauseestasi "Rakenteiden korjaaminen lisää pitkällä aikavälillä työn vastaanottamista, tuottavuutta ja sitä kautta pysyvää ostovoimaa - ei tilapäistä kulutuspiikkiä". Tässä on selkeästi lähdetty liikkeelle siitä oletuksesta, että on olemassa työpaikkoja, joita ottaa vastaan. Itse voisin heittää toisen väitteen peliin: "Yhteiskunnan tukiverkot luovat turvaa yksilöille, jolloin he pystyvät kuluttamaan palkkarahojaan paikallisiin palveluihin, mikä luo työpaikkoja ja lisää ostovoimaa paitsi aikaisemmin työllistettyjen myös palvelusektorille työllistyneiden osalta."
3) säästötarvetta harvat haluavat kiistää, suurempi kysymys on säästötoimien kohde. Ansiotuloverotuksen kevennys yhdelle ryhmälle samalla kun monilta muilta leikataan? Rahan jakaminen yksityisille terveysjäteille (joissa rahoille ei olla muuten saatu mitään vastinetta, ks. mm. yksityislääkärien Kela-korvauksen nosto) samalla kun julkista terveydenhuoltoa ajetaan alas? Vastikkeettomien yritystukien jakaminen entiseen malliin samalla kun kyseiset firmat irtisanovat työntekijöitään? Ansiosidonnaisesta, työttömyyskorvauksesta ja asumistuesta leikkaaminen samalla kun toimeentulotukimenot kasvavat ihmisten pudotessa tälle viimesijaiselle - ja tunnetusti kaikista passivoivimmalle- tukimuodolle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta mistä johtuu, että Amerikassa väki kyllä kuluttaa, vaikka siellä ei ole juuri mitään sosiaaliturvaa. Samoin on monessa muussakin sellaisessa maassa, jossa ei minkäänlaista sosiaaliturvaa ole, ja jossa lisäksi myös perheen elättäminen on pelkästään miehen harteilla.
Siellä nyt on ihan sentin dynaamisemmat työmarkkinat, työpaikkoja oikeasti on ja niihin otetaan muitakin kuin sukulaisia. Palkkataso muös parempi ja ylivelkaantuneet voivat nousta nopeasti kun henkilökohtainen konkurssi on helppo ratkaisu ja esim asuntolainoista ei joudu ikuiseen vastuuseen jos kämppä homehtuu tai käy liian kalliiksi.
Höpö höpö. 'Foreclosure' on monen kohtalo Yhdysvalloissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yleensä kommentoi näitä, mutta nyt on pakko. Sain kaverilta viestin, jossa hän oli ollut kirjaimellisesti silmät pyöreänä tästä tekstistä ja vaati, että "et voi antaa tämän mennä ohi". Olen kansanedustaja hallituksesta (Kokoomus), ja valitettavasti tällainen analyysi on juuri sitä hölynpölyä, joka kuulostaa syvälliseltä mutta perustuu virheellisiin oletuksiin.
Itse olen ollut kirjaimellisesti silmät pyöreänä sinun vastauksestasi, joten puntit ovat varmaan tasoissa sen suhteen.
1) Kyllä, suomalaisten usko tulevaisuuteen on todellakin murentunut. Tästä aiheesta on tehty kyselytutkimuksia, kannattaa katsoa mm. kansalaispulssi. Bonuksena tähän aiheeseen kannattaa myös vilkaista kyselytutkimuksia, joissa selvitetään alhaisen syntyvyyden syitä. Neljän suurimman syyn joukossa löytyvät sekä taloudellisten resurssien puute sekä työelämän epävarmuus. La
Ymmärrän pointtisi, ja moni havainto on sinänsä oikea. Mutta tässä kohtaa mennään eri suuntiin siinä, mitä niistä seuraa.
1. On totta, että laaja palkansaajaryhmä on aiemmin kuluttanut siksi, että on luottanut järjestelmään. Mutta juuri tästä syystä hallitus katsoo, että turvaverkkojen uskottavuus ei synny niiden laajuudesta vaan niiden rahoitettavuudesta.
Jos järjestelmä lupaa enemmän kuin se kestää, psykologinen turva murenee väistämättä - ei tänään, vaan siinä vaiheessa kun korjaukset tehdään pakon edessä. Hallituksen tulkinta on, että tämä hetki on nyt, eikä myöhemmin.
Syntyvyyden lasku ja epävarmuus ovat todellisia ilmiöitä, mutta niihin ei vastata pelkästään tulonsiirroilla. Työmarkkinoiden jäykkyys, velkaantuminen ja hidas kasvu heikentävät tulevaisuudenuskoa aivan yhtä paljon kuin turvaverkkojen muutokset.
2. Suojaosan poistossa ei ole kyse siitä, etteikö keikkatyötä arvostettaisi, vaan siitä, että järjestelmä ei ohjaa pysyvään osa-aikaisuuteen ja tukien päälle rakentamiseen. Hallituksen logiikka on, että työmarkkinan pitää kannustaa siirtymään eteenpäin, ei jäämään välitilaan.
Aikuiskoulutustuen osalta kritiikki on osin perusteltua, mutta vastakysymys on tämä: kuinka pitkään voidaan rahoittaa tukimuotoja, joiden työllisyysvaikutukset ovat heikot ja kohdentuvat kapealle joukolle? Uudelleenkouluttautuminen on välttämätöntä, mutta sen rahoitusmuotoja on pakko muuttaa kestävämmiksi.
Ja kyllä - oletus työpaikkojen olemassaolosta on keskeinen. Hallituksen lähtökohta on, että työpaikat syntyvät ensisijaisesti yritysten toimintaedellytyksistä, eivät kulutuksesta, jota pidetään yllä tulonsiirroilla. Tässä olemme perustavanlaatuisesti eri koulukunnissa.
3. Veronalennukset eivät ole ideologinen lahja yhdelle ryhmälle, vaan keino tukea työnteon ja investointien kannattavuutta. Yksityisen terveydenhuollon roolia lisätään siksi, että julkinen ei yksin selviä - kyse ei ole julkisen alasajosta vaan kapasiteetin täydentämisestä.
Yritystuet ovat perustellusti kritiikin kohteena, mutta niiden leikkaaminen kerralla ilman korvaavia investointikannusteita johtaisi suoraan työpaikkojen katoamiseen. Tässäkin hallitus valitsee hallitun muutoksen äkkijarrutuksen sijaan.
Toimeentulotuen kasvu ei ole tavoite, vaan siirtymäilmiö, joka seuraa rakenteiden muutoksesta. Hallituksen näkemys on, että pitkässä juoksussa työn vastaanottamisen ja työllisyyden paraneminen vähentää myös tätä.
Julkisen sektorin työeläkkeellä ei eletä leveästi. Sillä tulee toimeen, kun ei paljoa ostele mitään. Ruokaa on pakko syödä, sitä halvinta mahdollista. Asuminen ja laskut täytyy maksaa. Silloin tällöin käväisee mielessä ajatus, että miten annoin petkuttaa itseäni niin pahasti ja mennä joka päivä työhön, kun seurauksena oli tämä.