Miksi yliopistoihin haetaan eniten juuri oikikseen, kauppikseen, lääkikseen ja
Mietin ihan muuten vaan, että miksi juuri nämä alat ovat ne, joihin hakee eniten porukkaa ja vaikka on vaikea päästä sisään, niin silti vuodesta toiseen näihin haetaa verisellä taistelulla? Miksi juuri nämä toistuu vuodesta toiseen ja näihin markkinoidaan tosi kalliita vaimennuksia? Miksi ei vaikka taide, kielet tai mikä tahansa muu?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon luokanopettaja eli kasvatustieteen maisteri ja tää on ainakin ihan hirveetä kuraa. Ois vaan pitäny tajuta heti kättelyssä hakea oikikseen. Nyt alanvaihto on kamalan hankalaa ensikertalaiskiintiön takia.
Jos olet tarpeeksi motivoitunut ja lahjakas, niin pääsykokeen kautta sisään vaan. Monesti ongelma kasvitieteen maistereilla on väärät opiskelutekniikat. On opittu lukemaan laajoja linjoja ja tenteissä vastaamaan sepostaen, kiertäen ja kaartaen. Oikeustieteen puolella se ei toimi.
Oikeustieteen pääsykoe on nykyään monivalintakoe.
Samaa olen itsekin ihmetellyt. Miksi noitatieteitä ja naistutkimusta opiskelevat niin harvat.
Suomen teknokraattinen yritysmaailma ei palkkaa generalisteja. Anglo-amerikkalaisessa maailmassa on vähän toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka ja työllisyys. Lisäksi ovat suht helppoja opiskelualoja.
Helppoja?! Luokiteltu haastavimmista päästä oleviksi, olikohan korkeammalla joku fysiikka tms, lääkiksessä on sitäkin tietty
Hankalinta on päästä sisään. Lääkis on noista haastavuudeltaan ehkä keskitasoa, oikis ja kauppis helpon puolella. Esimerkiksi aika lailla kaikki DI-alat paitsi tuta ovat vaikeampia.
Siinä taas varsinainen monilahjakkuus pätemässä :D :D
Vierailija kirjoitti:
Palkka ja työllisyys. Lisäksi ovat suht helppoja opiskelualoja.
Lisäksi paljon helpompi päästä sisään kuin vaikka näyttelijäkoulutukseen.
Yksi syy voi olla, jonka eräs ystäväni mainitsi olla se, että noilla aloilla on tällä hetkellä tarjolla eniten selkeitä esikuvia oikisesta valmistuneesta voi tulla niin huipppuasianjaja kuin vaikka syytäjä tai tuoamri. Lääkiksestä valmistuneesta laatikkoleukainen kirurgi tai kouvolatukkainen maalaislääkäri. Kauppatieteiden kuvitellaan tuovan mahdollsiiuden suuriin diileihin ja isoihin rahoihin., johtamaan päörssiyhtiötä tai Suomen pankkia...
Kun taas keiliä opiskelemalla, niin kiinnostaisiko opettajan ura? Ai ei vai Entäs kääntäjä? No eikös sen hoida tekoäly?
Tällä palstalla moni kirjoittaa paskaa monista humanistis- yhteiskunnallis-teologis -sista teidekunnissa harjoiettavasta opetuksesta ja tutkimuksesta ymmärtämättä lainkaan mitä niissä opetetaan saati, mitä kaikkea niissä tutkitaan.
Ja yhä useammalle ainoa, mikä merkitsee on se, mitä saa palkkaa, eikä sellaisille asioille kuin asioista perillä olo sivistys tai laaja-alainen ymmärrys ja ammattiylpeys ole lainkaan sellaisita asioita, jouita haluttasiiin koeka tai tuntea, ellei niistä voisi saada vähintään hyvää mieluummin kiitettävän erinomaista palkkaa. Ap:mn mainitsemilta aloilta löytyy ehkä eniten heitä, jotka yltävät vielä vähän parempiin liksoihin vaikka yleisesti Suomessa korkeakoulutus ja yliopisto opetus on haluttu inflatoida ja yhä useampi joutuu pettymään, jos kuvittelee ja haluaa uskoa, että pelkästään korkeampi koulutsu tai yliopistossa opiskelu mahdollsitaisivat paremman liksan.
Asiaan tuskin on tulossa pikaisa muutosta koska jo nyt huomattava suuri joukko korkeakouluista ja yliopistoista valmistuemita työllisty ehkä keskimäärin premmin kuin muodollsiesti vähemmän koulutetut mutta huoamttavan suuri joukko tekee jo nyt työtehtäviä, joihin riittäisi vähempikin koulutus ja osaaminen. - Yhtään nyt väheksymättä sitä osaamista ja ammattitaitoa mitä vaikka kaupassa työskentelevältä myyjältä vaaditaan tai mitä osaamista vaaditaan, joota voi toimia päiväkodissa varhaiskasvattajana vain muutaman esimerkin antaakseni.
Mutta ei ennen kaupankassalla työskennelleen tarvinnut olla kauppatiefen kandi tai tradenomi eikä lasten parissa olevan kasvatutustiedenkandidaatti. Postikin löysi perille ilman, että sitä jakoi logistiikka-alan diplomi-insinööri.
Mutta valtiovaltamme on jo vuosia nähnyt toisn ja jokaine hallitus vuorollaan huutaa kilpaa kuinka paljon pitää lisätä korkeakoulutettujej ja yliopistossa valmstuneiden määrää. Mutta yhä usewammin määrä vaikuttaa korvanneen laadun, jota vain kuvastaa julksivallan perverssi tapa jakaa oppilaitioksille sitä enemmän rahaa mitä enemmän he ottavat tutkinto-opiskjleijoita lisää ja mitä nopeammin he antavat tutknto-opisklupaikan saaneille tutkintopaperin kouraan. Jotta viimeistään 35 vuotias voi kertoa olevansa tohtori, jolla oman alansa työkokemusta vähintään 10 vuota ja lapet synnytettynä ja asuntolainamaksettuna, niin voi keskittyä pelaamaan pörssissä ja sijoittamaan ja kuluttamaan jos ei nyt muuta niin ostamalla joka toinen vuosi uuuden sähköauton tai harrastamalla kotimaan matkailua koska lentäminen seutulasta sodankylään on ekoteko ja Thaimaan matka on jo vain tapa torjua kaamosmasennusta.
Ja tenusta voi sittn tilata loput, jos joku imetteli miksi palkankin pitää olla iso tai suuri koska ei ns. henkisillä ja ei materisitisilla arvoilla ole merkitystä, jollei sitten ole joku uskoon tullut hi-huli,m jonka pitä ekologisuuden nimissä päästä matkaamaan ja tapaamaan äiti Ammaa tai kääntyä ordoksiksi ja antaa rahansa kissojen katastrofiyhdistykselle tai katukoirille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Idiootti.
Amis?
Se kalikka kalahtaa, mihin koira älähtää.
Vierailija kirjoitti:
Noissa on keskimääräistä suuremmat liksat. Taiteessa ja humanistisissa on keskimääräistä pienemmät liksat.
Itseasiassa taideaineisiin on kaikkein vaikein päästä sisään, joten ap on tässäkin täysin ulalla.
Kauppatieteelliseen taas on aika helppo, jos ei ole pakko juuri Aaltoon päästä.
Kaitpa ihmiset tajuaa, että hänen täytyy saada elantonsa siitä ammatista, mihin valmistuu. Monilla humanistisilla aloilla se on useinkin haihattelua.
Vierailija kirjoitti:
Taidealoille on vaikeampi päästä,kuin lääkikseen,oikikseen ja kauppikseen.
Hakijoita jotka kuvittelevat tai uskovat selviävänsä opinnoista ja ovat niistä kiinnostuneita, on enemmän. Johki fysiikkaan ei niin moni edes kuvittele.
Vierailija kirjoitti:
Palkka ja työllisyys. Lisäksi ovat suht helppoja opiskelualoja.
Helppoja? Lääkärin työssä ollaan vastuussa ihmisten terveydestä tai jopa hengestä.
Teatterikouluun vaikein päästä. Lääkis ja DI/tuotantotalous myös vaikeita. Minua kiinnosti kaupallinen ala eniten, joten sinne hain. Oikis on kuulemma maailman tylsin opiskeluala, mutta työelämässä tulee palkinto. Varsinkin yritysjuridiikka on haastavaa ja kiinnostavaa.
Noissa ammateissa voi päästä hyville liksolle. Muutenkin niiden arvostus on kohdallaan.
No mä halusin lääkäriksi. Siksi valinta oli aika selvä.
En usko, että nuo helppoja ovat, mutta ei niihin myöskään tarvita mitään älytöntä lahjakkuutta menestyäkseen, kuten tieteisiin esim . insinööriksi, kemistiksi tai matemaatikoksi.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että nuo helppoja ovat, mutta ei niihin myöskään tarvita mitään älytöntä lahjakkuutta menestyäkseen, kuten tieteisiin esim . insinööriksi, kemistiksi tai matemaatikoksi.
Tai ainanin todennäköisesti saa elätettyä itsensä kunhan valmistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka ja työllisyys. Lisäksi ovat suht helppoja opiskelualoja.
Helppoja? Lääkärin työssä ollaan vastuussa ihmisten terveydestä tai jopa hengestä.
Niin no tällä ajattelulla joku Onnibusin kuljettaja olisi vaikein tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa on keskimääräistä suuremmat liksat. Taiteessa ja humanistisissa on keskimääräistä pienemmät liksat.
Itseasiassa taideaineisiin on kaikkein vaikein päästä sisään, joten ap on tässäkin täysin ulalla.
Kauppatieteelliseen taas on aika helppo, jos ei ole pakko juuri Aaltoon päästä.
Olisko vähän erilaiset kykyprofiilit toivottavia eri aloille. Vaikka onhan ihmisillä monilahjakkuuttakin jota voi vapaa-aikanansa harjoittaa. Intohimoinen näyttelijä ja intohimoinen kauppatieteilijä, hmm.
Näiden vaikeustasoja opinnoissa oli tutkittu ja kauppis, lääkis sekä oikis kuuluivat haastavimpaan päähän. Ihan ylin taisi olla jokin tietty fysiikan ala ja muutama muu. En muista minkä vuoden tutkimus oli, mutta ei yli 10 v vanha edes.
luulen että tää väheksyntä tulee siitä, että kautta aikojen ekonomien, juristien ja lääkäreiden palkkatasot ja johtoasema yhteiskunnassa on kismittänyt lähäri-Jeminaa ja koneistaja-Callea.
On myös paljon aloja joilla muutama paikka päästä, jonne prosentuaalisesti vaikeampi päästä, mutta en laittaisi samalle viivalle ikinä. Ja en siis itse lue mitään näistä aineista, olen tuikitylsä amk-insinööri tylsässä keskipalkkaisessa työssä. :D
Lukioille otetaan kutakuinkin kaikki vierailijat vastaan. Voi olla ettei kukaan kieltenopiskelijahiirulainen ole uskaltanut lukiolle esittelemään.