Miten teidän perheessä näkyy nuorten aikuisten jatkuvasti kasvava ahdistus?
Ja onko vuosikausia jatkunut terapia tuonut apua.
Itse alan olla taipuvainen ajattelemaan, että tämä ahdistus alkaa olla jo uusi kansantauti. Nuorisomme ei pysty eikä halua esimerkiksi elättää itse itseään.
Kommentit (64)
Aina on ehdottomasti hyvä idea pilkata ja vähätellä lastaan kokemistaan ongelmista! Ihania sukujoulua tiedossa ja läheiset siteet mahdollisiin lapsenlapsiin, tai sitten ei...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelimet ne ahdistusta aiheuttaa. Elämä on tarkoitettu koettavaksi, ei ruudulta katsottavaksi. Ei tuollaisia ongelmia ollut 15-20v sitten.
Ja kyllä silloinkin puhuttiin ilmastonmuutoksesta. Valmistuttiin työttömäksi. Ponnisteltiin, muutettiin ja säästettiin. Ihmeelliseksi on maailma mennyt, kun väärät arvot ohjaa elämässä.
Kyllä ahdistuneita oli silloinkin, olin itsekin. Nyt siitä on vain lupa puhua ääneen, vaikka kaltaisesi vähättelijät yrittävät edelleen häpeällä vaientaa meidät.
Ei siinä mistään häpeästä ole kyse vaan asenteesta. Kannattaa ottaa pää pois pyllystä ja keskittää energia johonkin hyödylliseen. Ihan tässä on samojen yhteiskunnallisten asioiden ja henkilökohtaisten haasteiden keskellä eteenpäin menty ja ihan hyvältä elä
Lue kommenttisi uudelleen. Täällähän on nimenomaan osa kertonut miten lapsi hädissään pyrkii lähes täydellisyyteen kelkasta putoamisen pelossa. Kyse on harvalla mistään "peiton alle itkemään jäämisestä". Tuokin kommentti pyrki nolaamaan lukijansa, vaikka muuta väititkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään, emme ole siivellä eläjä/vassari perhe.
Päivän fakta julkaisu.
Alkuperäisessä aloituksessa ei ollut pilkkaa. Tämä taitaa olla se ongelma, asiallinen kysymyskin ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäisessä aloituksessa ei ollut pilkkaa. Tämä taitaa olla se ongelma, asiallinen kysymyskin ahdistaa.
Aloitus onkin asiallinen, mutta monet tänne kirjoitetut kommentit ovat ivallisia.
Mielenkiintoinen näkökulma aloituksessa. Kuin olisi itsestäänselvyys, että nuoret aikuiset ovat ahdistuneita.
Kuten muutama muukin on sanonut, niin meillä sama: Ahdistus ei näy mitenkään. Opiskelevat, käyvät töissä, pitävät hauskaa ja suunnittelevat tulevaisuuttaan. Aivan normaalia nuoren elämää.
Toki me vanhemmat olemme tukena, asioista jutellaan ja tuodaan esiin näkökulmia ja vaihtoehtoja, jotta nuorella on hyvä pohja kaikkiin valintoihinsa. Nuorempi opiskelija oli epävarma alastaan, ja siihenkin juteltiin ratkaisu, että kokeilee toista, ja jos ei tykkää, niin alanvaihto on hänen tapauksessaan helppoa, eikä niitä hukattuja vuosia kannata surra, sillä eivät ne todellisuudessa mihinkään hukkaan ole menneet.
Nuorin on teini. Hänen kohdallaan puhutaan paljon siitä, että netistä ei kannata katsoa ahdistavia asioita, vaan kivoja videoita, joista tulee hyvälle tuulelle ja joista tulee hyvä mieli. Katsookin paljon askarteluvideoita ja virkkausvideoita, ja sitten toteuttaa niitä. Sama musiikin saralla. Ja sitten seuraa vakiotubettajiaan ja katsoo hyväksi tiedettyjä sarjoja.
Ei luojankiitos mitenkään. Meidän teini ja nuori sikuinen joka muuttaa pian omaan kotiin on ihan täysjärkisiä.
He ovat saaneet terveen kasvstuksen, he ulkoilevst ja liikkuvst paljon, meillä on koira jonka kanssa he harrastavat ja kissa jota he hoitavat, elinoppivat empatiaa ja kodin mikrobisto on erilsinen kuin ulihygienisessa kodissa. Sitten, se tärkein asia. Meillä syödään aina kunnon terveellinen aamiainen, meillä ruoka tehdään itse aina kun ollaan kotosalla, siis päivällinen ja viikonloppuisin. Vältämme ultraprosessoituja elintarvikkeita, syömme kaikki lihaa, paljon kalaa, kananmunia ja rasvaisia maitotuotteita, juureksis, hedelmiä ja paljon marjoja. Emme käytä kevytlevitteitä emmekä kuumennettuja siemenöljyjä. Lapset olivat pienenä kaikki kesät maaseudulla joten ovat saaneet terveen pohjan.
Toki nuoret ivat paljon (liikaa) mobiililaitteilla mutta koska heillä on liikunnalliset- ja osittain ulkoilmaharrastukset he eivät tuijota kokoaikaa jotain laitetta. Molemmat ovat ihan oma-aloitteisesti vähentäneet sosiaalisen median käyttöä, jopa pitävät lakkoja välillä.
Sitten on se tärkein asia, meillä mennään nukkumaan arkena koko sakki ennen kymmentä. Kaikilla on pilkkopimeat makuuhuoneet ja nuorille on tullut hyvä/ terve unirytmi jo lapsesta saakka. Toinen nuorista, joka urheilee, ottaa myös ainakin viikonloppuna päikkärit, eli nukkuu noin tunnin lounaan jälkeen kun on kotosalla.
Meillä pidetään elämän ja fyysisen jaksamisen perusasioista huolta, silloin toimii myös aivot ja henkinen kapasiteetti on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä se näkyy siten että tytär elätti kyllä itsensä mutta sairastui masennukseen ja teki itsemurhan 26-vuotiaana.
Otan osaa.
Mulla lähti poika 29 vuotiaana. On nyt paremmassa paikassa kun pääsi maan päältä.
Minulta lähti lähisukulainen. Mutta totta on, mitä joku sanoi, että kyseessä on sairaus. Vaikka tuo järkyttävä kokemus surettaa vieläkin valtavasti, niin en yleistä ahdistusta koskemaan koko nuorten aikuisten joukkoa. Terveillä menee keskimäärin ihan hyvin.
Työkaverini lapsi on elokapinan toiminnassa mukana.
Kuulemma niin ilmastoahdistunut että vienyt asiat äärimmilleen ja pakottaa vanhemmilleen vegaani ruokavaliota.
Onhan se surullista että ei voida nauttia nuoruudesta eikä edes kerran vuodessa matkustaa lentokoneella.
Ja sadekehä kiiltää kun niin hyviä äitejä täällä!
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siten että ei muusta puhutakkaan kuin ongelmista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Ja kun haluaa nauttia elämästä, siitä hetkestä sohvalla, tai lukea Aku Ankkaa, pidetään tätä ajattelua itsekkäänä.
Nuoret on kasvatettu siihen, että hyvä ihminen on ahdistunut esim ilmastosta. Ahdistuneisuus kertoo korkeasta moraalista ja olet myös muiden silmissä hieno ihminen.
Olen aivan samaa mieltä, että esim. koululaitos on istuttanut nuoriin tuon ahdistuksen tuputtamalla noita ideologisia ismejä nuorille valtavalla paineella. Toki tietoa pitää jakaa, mutta sillä varjolla kouluilla vierailee myös hyvin ideologisia ääritoimijoita pelottelemassa nuoria asioilla, joille he eivät siinä iässä vielä edes voi mitään. Eli osittain unohtuu mitä on ikätasoon sopiva tiedottaminen.
Myös oppikirjoissa ahdistetaan oppilaita syyllistämällä heidän perheidensä laillisia ja tarpeellisia elinkeinoja. Ja sitten lapset tulevat koulusta kotiin itkien, että me olemme syyllisiä. Kyllä on kotona useamman kerran käyty läpi mikä on kirjantekijän tai luennoitsijan motiivi ja missä kohdassa ja mistä syystä opetus meni nyt tänään pieleen. Ja on kerrottu miksi koulussa kerrottu ei pidä paikkansa. Yleensä kyse on vanhentuneesta tiedosta ja puhutaan muista kuin Suomen olosuhteista, mutta silti syyllistetään myös suomalaisia.
Jos korkeasta moraalista puhutaan, niin peräänkuuluttaisin opetuksenjärjestäjiltä korkeampaa moraalia, ei aiheetonta syyllistämistä eikä nuorten ahdistamista.
Näyttäisi olevan suurin osa ketjusta nuorten dissaamista ja syyllistämistä. Ahdistushan kumpuaa siitä, ettei oikein ole tulevaisuuden näkymiä. Töitä ei ole oikein millään alalla, ja tekoäly taitaa viedä pian loputkin. Omista opiskelevista lapsista toinen asuu vielä kotona, eikä harjoittelupaikkaakaan löydy. Ei ihme, jos tilanne alkaa ahdistaa. Itseäkin uutisten seuraaminen ahdistaa, vaikka omat asiat toistaiseksi hyvin.
Kaffebulla kirjoitti:
Voihan se huoli olla aitoa, mutta jos se aiheuttaa sen, että ihminen lamaantuu täysin, on joku pielessä. Maailman tilanteeseen ei yksikään yksittäinen ihminen voi vaikuttaa. Maailma ei ole täydellinen. Jos mitään pettymyksiä ei siedä yhtään, elämä muuttuu tosi hankalaksi. Se ei auta ketään, että jää kotiin makaamaan.
Näin juuri. Ja se 13-vuotias koululainen ei varsinkaan pysty tekemään merkittäviä valintoja esim. ruokavalion tai perheen kulutuksen suhteen, kun hänellä ei ole niihin suurta päätäntävaltaa. Jos vanhemmat ostavat dieselauton, niin mitä 13-vuotias sille voi. Tai jos koulussa ei ole tarjolla kasvisruokaa, niin vähäiset ovat 13-vuotiaan mahdollisuudet päättää alkaa kasvissyöjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäisessä aloituksessa ei ollut pilkkaa. Tämä taitaa olla se ongelma, asiallinen kysymyskin ahdistaa.
Aloitus oli asiallinen, kommentit ei. Nuoria pilkkaavia kommentoijia taitaa myös jokin ahdistaa.
Katherine.Rosemary kirjoitti:
Työkaverini lapsi on elokapinan toiminnassa mukana.
Kuulemma niin ilmastoahdistunut että vienyt asiat äärimmilleen ja pakottaa vanhemmilleen vegaani ruokavaliota.
Onhan se surullista että ei voida nauttia nuoruudesta eikä edes kerran vuodessa matkustaa lentokoneella.
Kerran vuodessa on aika paljon. 😅😅 Kyllähän lentäminen saastuttaa järkyttävän paljon. Syön itse lihaa varmaan enemmän kuin olisi terveellistä, mutta ei ne vanhemmatkaan kuole pariin vegaaniannokseen viikossa.
Höpsistä rallaa. Nuorissa on tulevaisuus, nuorilla on resilienssiä. Arvot erilaiset kuin omilla vanhemmillaan. Minä uskon ja luotan nuoriin. Pois alta boomerit, nuoret tulee.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi parikymppistä poikaa. Ei masennusta, ei ahdistusta. Iloisia, aktiivisia, tekeviä ihmisiä, vaikka nykymenon kilpailuineen ja rahan valtoineen kyseenalaistavatkin. Olen viettänyt paljon aikaa heidän kanssaan, tukenut harrastuksissa, kertonut joka päivä rakastavani, avannut kodin ovet myös heidän kavereilleen ja kumppaneilleen, yrittänyt itse olla positiivinen esimerkki siitä, että elämässä ja maailmassa on hirveän paljon hyvää ja mielenkiintoista. Me vanhemmat kasvatamme lapsemme ja olemme luoneet heille tämän yhteiskunnan. Peili on se, mihin kannattaa katsella.
Me olemme hyvin erityyppinen perhe. Mutta meilläkin kaksi parikymppistä poikaa ja jotain samaa on asenteessa. Tuomme lapsille ilon sitä kautta, että meillä on aina ratkottu ongelmat, ja luotu lapsille usko siihen, että ongelmat ovat aina ratkaistavissa. Emme mässäile maailman murheilla, ja sen sijaan. luomme omaan elämäämme sellaisen positiivisen kuplan, jossa on hyvä elää. Nuoret aikuiset irrottautuvat vähitellen siitä oman perheemme kuplasta, ja luovat itselleen oman kuplan esim. valitsemalla ystävät hyvin ja palaamalla välillä perhekuplaan imemään hyvää. Toki tuemme nuoren oman kuplan muotoutumista juttelemalla edellen kuulumisista, tukemalla ja ideoimalla yhdessä vaikkapa harjoittelupaikkojen löytämistä. Näissä käytetään surutta hyväksi meidän aikuisten verkostoja ja elämänkokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Ja sadekehä kiiltää kun niin hyviä äitejä täällä!
Huonojakin äitejä on olemassa. Ja myös hyviä.
Tosiasiasta on turha katkeroitua.
Vierailija kirjoitti:
Näyttäisi olevan suurin osa ketjusta nuorten dissaamista ja syyllistämistä. Ahdistushan kumpuaa siitä, ettei oikein ole tulevaisuuden näkymiä. Töitä ei ole oikein millään alalla, ja tekoäly taitaa viedä pian loputkin. Omista opiskelevista lapsista toinen asuu vielä kotona, eikä harjoittelupaikkaakaan löydy. Ei ihme, jos tilanne alkaa ahdistaa. Itseäkin uutisten seuraaminen ahdistaa, vaikka omat asiat toistaiseksi hyvin.
Töitä on monella alalla. Ja työvoimapulaa on monella alalla. Jos sinä tuudittaudut siihen, että töitä ei ole millään alalla, niin se on sinun valintasi. Mutta se ei ole totta.
Päivän typerin kommentti.