Millaiseksi teidän mielestänne Mr.Darcyn ja Elizabet Bennettin avioliitto kehittyi? Ylpeys ja ennakkoluulo siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Charlotten isä oli ylennetty aatelistoon, Charlotte oli kaunis ja järkevä. Pappi oli vain pappi pienessä seurakunnassa ja lipevä kuin mikä. 

Mikä juttu tää oli, että charlotte halusi alempiarvoiseen liittoon? 

 

Charlottehan alkoi olla jo "vanhapiika", enkä tiedä millaiset myötäjäiset hänelle oli tulossa. Ja kuten hän Lizzielle mainitsee, ei hän ole romantikko. Collins oli rasittava, mutta kuitenkin kiltti ja hyväluontoinen. Charlotte todennäköisesti myös tiesi miten Collinsia piti käsitellä ja mistä naruista vedellä, niin varmaan sai aika kivan elämän itselleen. Collins on tuohon aikaan ollut varmaan oikeasti ihan hyvä naimakauppa, säännölliset tulot kirkonmiehenä ja myöhemmin vielä perintö tiedossa. Plus oli paikallisen aatelisen suosiossa

Juuri näin. Siinä vaiheessa kun Collins olisi perinyt Bennetien sääntötilan, olisi hänkin ollut maa-aatelia, eli Charlotte olisi ollut ihan vertaisessaan liitossa. Tuossa vaiheessa myöskään kukaan Bennetin tytöistä ei tainnut olla menestynyt avioliittorintamalla, joten ehkä Charlotte ajatteli, että olisi pystynyt pelastamaan ystävänsä tarvittaessa. Herra Collins on varmasti oikealla käsittelyllä muuttunut siedettävämmäksi, ja Charlottella jos jollain on ollut taito siihen. 

Toki rouva Bennet mollaa mielellään Charlottea, mutta kyllä myös Austenin kaikkitietävä kertoja sanoo ihan suoraan, että Charlotte ei ollut koskaan ollut handsome. 

Mutta viisas hän on, ja kirjan kannalta hänen keskustelunsa Elizabethin kanssa ovat tärkeitä, koska ne tuovat ilmi Elizabethista puolen, joka ei näppärissä salonkikeskusteluissa tule esiin. 

Charlotten rinnalla Lizzie on hieman lapsekas ja ahdaskatseinen, mikä on tarpeellinen lisä hänen henkilöhahmoonsa ja myös motivoi, miksi hän erehtyy sekä Darcyn että Wickhamin suhteen, vaikka on tavattoman hyvä keskustelija.

Tv-sarjan perusteella Mr. Collins ja Mary Bennet ovat hengenheimolaisia. Mary vaikuttaa peräti ihastuneelta Collinsiin. Vaan edes Collins ei halua mennä naimisiin peilikuvansa kanssa. Uskon myös, että Charlotte ja Collins olivat sopivampi pari. Vaikea nähdä, millainen mies sitten sopisi Marylle. Ehkä joku jäykkä ja järkevä mies, jolla olisi kuitenkin enemmän sosiaalisia taitoja ja käytännöllisyyttä kuin Marylla.

Muistaako kukaan, mitä kirjassa kerrotaan Mr. Hurstista, joka on naimisissa Bingleyn siskon Louisan kanssa? Tv-sarjassa hänestä on tehty juoppo, joka sammahtelee ja heräilee miten sattuu jossakin taustalla. Kunnon virtahepo olohuoneessa, kun kaikki vaikuttavat tottuneen siihen, että yksi nyt vain on räkäkännissä koko ajan. Mrs. Hurstin ylimielisyys on myös mielestäni erikoista, kun hän itse on päätynyt naimisiin tuollaisen turjakkeen kanssa. Ehkä miehellä on jotain muita avuja, joiden takia hänen kanssaan kannatti mennä yksiin? Luulisi silti, että ulospäin näkyvä rapajuoppous olisi ollut häpeän aihe jo Austeninkin aikana.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä vieläkään, miksi Elizabeth Bennett olisi muka huonompi tai ns. huonommasta suvusta kuin Darcy. Selittäkää tälle tyhmälle. Hänen isänsähän on herrasmies eli maa-aatelistoa.Elizabeth sanookin Lady Catherinelle, että Mr Darcy on herrasmies ja minä olen herrasmiehen tytär. Hehän olisivat samalla viivalla. Esim. Caroline Bingley, joka halveksuu kaikkea ja varsinkin Elizabethia on alempana arvoasteikossa. Mistä sitten moinen halveksunta?

Darcy on lähempää sukua kuninkaalle ja rikkaampi.

Surullista kyllä, mutta Suomessa edelleen puolisotkin valitaan rahan perusteella ja sitten käydään salasuhteissa hakemass lämpöä ja rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Tv-sarjan perusteella Mr. Collins ja Mary Bennet ovat hengenheimolaisia. Mary vaikuttaa peräti ihastuneelta Collinsiin. Vaan edes Collins ei halua mennä naimisiin peilikuvansa kanssa. Uskon myös, että Charlotte ja Collins olivat sopivampi pari. Vaikea nähdä, millainen mies sitten sopisi Marylle. Ehkä joku jäykkä ja järkevä mies, jolla olisi kuitenkin enemmän sosiaalisia taitoja ja käytännöllisyyttä kuin Marylla.

Herra Collins ja Mary olisivat molemmat ruokkineet toistensa pahimpia puolia, eikä Mary ollut missään nimessä valmis avioliittoon. Charlotte taas on järkevä ja kypsä nainen, joka pystyy ohjaamaan Collinsia sosiaalisesti taitavammaksi.

Mary, kuten Kittykin, on kirjan lopussa vielä hyvin nuori, ja haluaisin ajatella, että heille kummallekin on eduksi, kun hallitsevammat siskot ovat muuttaneet pois kotoa. Kittyn kohdalta Austen vihjaiseekin jotain tällaista, että hänen persoonansa paranee merkittävästi hänen päästyään Lydian vaikutuspiiristä. Kitty vaikuttaa sellaiselta persoonalta, joka on helposti johdateltavissa sekä hyvään että pahaan, ja jotenkin hän rinnastuu Janeen, joka myös jää eloisamman pikkusiskonsa varjoon.

Mitä Maryyn tulee, haluaisin ajatella että hänestä tulee isänsä lemmikki ja he yhdessä lueskelevat ja analysoivat kirjoja. Mary jos joku sen ansaitsisi, hän on koko ajan yrittänyt niin kovasti.

Olisin halunnut että tähän olisi kirjottaja kirjoittanut jatkoa. Olisi ollut ihana nähdä Elizabethin ja Mr.Darcyn on onnea ja sitä miten  jotkut olisivat olleet kateellisia heidän onnestaan.

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan, mitä kirjassa kerrotaan Mr. Hurstista, joka on naimisissa Bingleyn siskon Louisan kanssa? Tv-sarjassa hänestä on tehty juoppo, joka sammahtelee ja heräilee miten sattuu jossakin taustalla. Kunnon virtahepo olohuoneessa, kun kaikki vaikuttavat tottuneen siihen, että yksi nyt vain on räkäkännissä koko ajan. Mrs. Hurstin ylimielisyys on myös mielestäni erikoista, kun hän itse on päätynyt naimisiin tuollaisen turjakkeen kanssa. Ehkä miehellä on jotain muita avuja, joiden takia hänen kanssaan kannatti mennä yksiin? Luulisi silti, että ulospäin näkyvä rapajuoppous olisi ollut häpeän aihe jo Austeninkin aikana.

Minulle jäi kirjasta mielikuva, että hän oli vain tylsä ja tylsistynyt, torkkui koko ajan jossain nurkassa ja mietti, mitä seuraavaksi syötäisiin. Olin ajatellut, että sen tarkoitus oli kertoa, etteivät suinkaan kaikki olleet Elizabethin kaltaisia keskustelijoita tai arvostaneet väittelytaitoa naisessa. Mutta ehkä se oli Austenin ajan hienovarainen tapa kertoa, että herrasmiehellä oli alkoholiongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä vieläkään, miksi Elizabeth Bennett olisi muka huonompi tai ns. huonommasta suvusta kuin Darcy. Selittäkää tälle tyhmälle. Hänen isänsähän on herrasmies eli maa-aatelistoa.Elizabeth sanookin Lady Catherinelle, että Mr Darcy on herrasmies ja minä olen herrasmiehen tytär. Hehän olisivat samalla viivalla. Esim. Caroline Bingley, joka halveksuu kaikkea ja varsinkin Elizabethia on alempana arvoasteikossa. Mistä sitten moinen halveksunta?

 

 

Darcy on lähempää sukua kuninkaalle ja rikkaampi.

 

Surullista kyllä, mutta Suomessa edelleen puolisotkin valitaan rahan perusteella ja sitten käydään salasuhteissa hakemass lämpöä ja rakkautta.

En kyllä yhtään tunnista tuota ilmiötä, että Suomessa puolisot valittaisiin rahan perusteella. Täällähän valtaosa ihmisistä on palkansaajia, ja eipä sitä nuorena voi tietää, millaisen työuran kumppani luo. Samoin naiset ovat tasavertaisia tienaajia miesten kanssa. Kun taas tuohon aikaan Austenin kuvaamissa piireissä jokaisella oli valmiina ja ilmeisesti suorastaan koko kylän tiedossa se summa, joka tuli vuosituloina tai myötäjäisinä.

Kyllä ns. ylemmässä, taloudellisesti tai kulttuurisesti, luokassa Suomessa valitaan aseman ja rahan mukaan, naisilla ulkonäön myös. Jos ammattiala on rahvaanomainen, on mies sitten johtotehtävissä tai todella hyvillä tuloilla. Jos nainen tienaa merkittävästi vähemmän ja on kotona lasten kanssa, hänellä on silloin vastaavasti korkeakoulutus ja asemaa ylläpitäviä pieniä töitä. 

Toki joskus käy niin, että toisen potentiaali ei opiskeluaikojen jälkeen lunastukaan ja tulee avioliiton jälkeen tätä aseman huonontumista suhteessa toiseen. Siitä yleensä seuraakin kriisejä. Joskus tulee yllättäviä menestyksiä alalla ja kumppani jää, kun alkaa tuntua, että vain muut yhtä menestyneet ymmärtävät. Yksi pari tulee mieleen, jossa mies oli paljon naista huonommin koulutettu, mutta hänpä olikin kuulemma suhteen alkaessa valehdellut asiasta naiselle.

Austenin Emma on aivan sietämätön, katsoin sen elokuvan, jossa on Gwyneth Paltrow Emmana joskus ja rouva Bennett on musiikkia korville verrattuna Emmaan.

Olen nähnyt ko. sarjan monet kerrat. Ajattelen aina katsoessani, että kyllä Englannin luokkayhteiskunta on ollut naurettavan järjetön kaikessa karmeudessaan. Sitähän siellä on vieläkin täysin ansiottomasti perittyjen jättiomaisuuksien ja tiluksien muodoissa. Sekä typerien arvonimien käyttämisenä vielä nykypäivänäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa Cheapside ei tuohon aikaan ollut ollenkaan huonoa aluetta, vaan keskeisintä liikekeskustaa, joka tunnetaan nykyisin nimellä City. Cheap tarkoittaa toria. Ja tosiaan eno Gardiner oli lakimies, joka ei ollut ollenkaan halveksuttava ammatti, vaan sopiva aatelistenkin lapsille.

Bingleyn siskojen naureskeleminen tuolle siis vaan osoittaa heidän snobiuttaan ja tietämättömyyttään eli on Austenin huumoria. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tv-sarjan perusteella Mr. Collins ja Mary Bennet ovat hengenheimolaisia. Mary vaikuttaa peräti ihastuneelta Collinsiin. Vaan edes Collins ei halua mennä naimisiin peilikuvansa kanssa. Uskon myös, että Charlotte ja Collins olivat sopivampi pari. Vaikea nähdä, millainen mies sitten sopisi Marylle. Ehkä joku jäykkä ja järkevä mies, jolla olisi kuitenkin enemmän sosiaalisia taitoja ja käytännöllisyyttä kuin Marylla.

Herra Collins ja Mary olisivat molemmat ruokkineet toistensa pahimpia puolia, eikä Mary ollut missään nimessä valmis avioliittoon. Charlotte taas on järkevä ja kypsä nainen, joka pystyy ohjaamaan Collinsia sosiaalisesti taitavammaksi.

Mary, kuten Kittykin, on kirjan lopussa vielä hyvin nuori, ja haluaisin ajatella, että heille kummallekin on eduksi, kun hallitsevammat siskot ovat muuttaneet pois kotoa. Kittyn kohdalta Austen vihjaiseekin jotain tällaista, että hä

 

Marysta on tehty kirja: The Other Bennet Sister ja siiitä tulee piakkoin BBC:n tekemänä saman niminen TV-sarja.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ns. ylemmässä, taloudellisesti tai kulttuurisesti, luokassa Suomessa valitaan aseman ja rahan mukaan, naisilla ulkonäön myös. 

 

o

Mikä on Suomessa tämä kulttuurinen yläluokka? Lähipiiriin kuuluu useita perheitä, joissa toinen vanhemmista on professori. Yhdessäkään lapset eivät ole valinneet puolisoitaan aseman tai rahan mukaan.

Hienoa, että Mary on saanut oman tarinansa. Hän ja Kitty ovat molemmat todella kehityskelpoisia hahmoja, sairaan perhedynamiikan suurimpia uhreja.

Joku jollain englanninkielisellä palstalla huomautti, että Lizzy ja Lydia muistuttavat hyvin paljon toisiaan, kumpainenkin on eloisa, nokkela, epäsovinnainen, uppiniskainen ja impulsiivinen päätöksissään. Tietenkin Lizzyllä on järki päässä, mutta ehkä Lydiallakin olisi, jos hän olisi saanut syntyä perheen esikoiseksi ja saada isän ehdottoman rakkauden.
Kittyn ja Maryn näkökulmasta nuo kaksi ovat ehkä eniten vahingoittaneet perhettä, repimällä vanhempiensa rakkauden ja huomion yksipuolisesti itselleen, Lizzy sulkemalla nuoremmat tytöt toveruutensa ulkopuolelle, Lydia ottamalla Kittyn hallintaansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on 1995 versio on mielestäni kaikin puolin täydellinen. Näyttelijät, puvustus, miljöö, dialogi, kohtaukset, kaikki. 👌 En kestä sitä Keira Knightley leffaversiota ollenkaan. 

 

Niin on! Taas eilen oikein ihailin varsinkin Janen näyttelijän ulkonäköä, että miten onkin löydetyy ulkoisesti niin aikakuteen sopiva näyttelijätär, hän oli mielestäni kuin suoraan sen ajan maalauksesta.

 

Tuohon säätyasiaan. Mrs Bennetin veli, mr Gardinerhan oli myös juristi ja eikös kaikenlainen työnteko, vaikka olisi ollut kuinka arvostettu ammatti, ollut vähän nyrpistelyn aihe paremmissa piireissä? Pappeus taisi olla ainoa hyväksytty ammatti aattelisillekin.

Pappi oli köyhien ja lahjakkaiden miesten ammatti. En muista yhtään aatelista pappia noista kirjoista.

 

Ylpeydessä ja ennakkoluulossa ei ole aatelista pappia, mutta Kasvattitytön tarinan Edmund Bertram tähtää papin uralle, koska perintö menee hänen vanhemmalle veljelleen. Järki ja tunteet kirjassa Edward Ferrars ryhtyy ilomielin papipksi, kun hänen äitinsä tekee hänet perinnöttömäksi kuultuaan kihlauksesta Lucy Steelin kanssa.

Nämä Austinin teokset voisi nähdä niinkin, että ne on tarkoitettu oppikirjoiksi sen ajan nuorille naisille. Niissä kaikissa kuvataan sitä, miten nuori nainen kypsyessään luopuu ennakkoluuloistaan ja hupsuudestaan (jopa tuo aiemmin parjattu Emma😀). Kovasti ihannoidaan tyyntä ja diplomaattista suhtautumista ja ollaan hyvin moraalisia. Joka näistä ihanteita luopuu, joutuu siitä kärsimään. Mutta toki kirjoissa on paljon ironiaa ja kuvataan myös niitä ahtaita rajoja, joiden sisällä varsinkin naiset elivät.

Olen näitä kirjoja lukenut vuosien varrella muutamaan kertaan ja kuunnellut viime aikoina. Nyt on kuuntelussa Järki ja tunteet. Osa kirjoista on omassa kirjahyllyssä. Suosittelen, näissä kirjoissa on paljon eri ulottuvuuksia.

En halua olla näsäviisas, mutta Edward Ferrars ei tainnut olla aatelinen laisinkaan. Edmund taas oli baronetin nuorempi poika, joten titteliä tai tuloja ei ollut hänelläkään tiedossa, ja ammattiura oli vähän kuin välttämättömyys.

Vierailija kirjoitti:

Nämä Austinin teokset voisi nähdä niinkin, että ne on tarkoitettu oppikirjoiksi sen ajan nuorille naisille. Niissä kaikissa kuvataan sitä, miten nuori nainen kypsyessään luopuu ennakkoluuloistaan ja hupsuudestaan (jopa tuo aiemmin parjattu Emma😀). Kovasti ihannoidaan tyyntä ja diplomaattista suhtautumista ja ollaan hyvin moraalisia. Joka näistä ihanteita luopuu, joutuu siitä kärsimään. Mutta toki kirjoissa on paljon ironiaa ja kuvataan myös niitä ahtaita rajoja, joiden sisällä varsinkin naiset elivät.

Olen näitä kirjoja lukenut vuosien varrella muutamaan kertaan ja kuunnellut viime aikoina. Nyt on kuuntelussa Järki ja tunteet. Osa kirjoista on omassa kirjahyllyssä. Suosittelen, näissä kirjoissa on paljon eri ulottuvuuksia.

Minun mielestäni Jane Austenin viehätys on siinä, että hän näkee asiat jotenkin niin monivivahteisesti ja humoristisesti, ikään kuin oman aikansa ulkopuolelta, ettei yksikään hänen kirjansa typisty pelkäksi oppikirjaksi.

Jane Bennet edustaa kaikkia kuvailemiasi nuorten naisten ihanteita, ja hän kaikista romaanin henkilöistä kärsii kirjan aikana ehkä kaikkein eniten.  Hyvin läheltä pitää, etteivät Darcy ja Caroline Bingley onnistu lopullisesti estämään hänen avioliittoaan. Jos hänessä olisi hiven enemmän äitiään tai Lydia-siskoa, ei hänen elämänsä onni olisi täysin sattuman ja muiden ihmisten varassa.

Vierailija kirjoitti:

En halua olla näsäviisas, mutta Edward Ferrars ei tainnut olla aatelinen laisinkaan. Edmund taas oli baronetin nuorempi poika, joten titteliä tai tuloja ei ollut hänelläkään tiedossa, ja ammattiura oli vähän kuin välttämättömyys.

Olen siinä käsityksessä, että näitä papinvirkoja ostettiin nuoremmille pojille, jotta voitiin turvata heidän toimeentulonsa. Pappeus ei näytä olleen mikään kutsumusammatti.