Millaiseksi teidän mielestänne Mr.Darcyn ja Elizabet Bennettin avioliitto kehittyi? Ylpeys ja ennakkoluulo siis.

Katsoin kaikki jaksot putkeen Areenalta nyt jouluna. Toki olen aikaisemminkin sarjan katsonut. Vaikka sarja on ihana ja hyvin tehty, niin yksi asia minua vieläkin jaksaa hämmästyttää. Miksi kukaan ei puutu Lydian ja Kittyn käytökseen? Bennetithan ovat yläluokkaa, maa-aatelistoa. Sinä aikakautena olisi ollut todella noloa, jos perheen nuorimmat tyttäret olisivat käyttäytyneet tällä tavalla ja joku olisi kyllä ojentanut heitä. Ei isä, äiti eivätkä vanhemmat siskot sanoneet mitään, vaikka Kitty ja Lydia eivät tehneet muuta kuin kikattivat ja juoksivat upseereiden perässä. Myöskin äiti Bennetin huonoja tapoja oli liioiteltu. Vaikka hän olikin alemmasta yhteiskuntaluokasta kuin miehensä eli keskiluokasta, niin olisi voinut kuvitella hänellä kuitenkin olevan tietoja tapakulttuurista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä Austinin teokset voisi nähdä niinkin, että ne on tarkoitettu oppikirjoiksi sen ajan nuorille naisille. Niissä kaikissa kuvataan sitä, miten nuori nainen kypsyessään luopuu ennakkoluuloistaan ja hupsuudestaan (jopa tuo aiemmin parjattu Emma😀). Kovasti ihannoidaan tyyntä ja diplomaattista suhtautumista ja ollaan hyvin moraalisia. Joka näistä ihanteita luopuu, joutuu siitä kärsimään. Mutta toki kirjoissa on paljon ironiaa ja kuvataan myös niitä ahtaita rajoja, joiden sisällä varsinkin naiset elivät.

Olen näitä kirjoja lukenut vuosien varrella muutamaan kertaan ja kuunnellut viime aikoina. Nyt on kuuntelussa Järki ja tunteet. Osa kirjoista on omassa kirjahyllyssä. Suosittelen, näissä kirjoissa on paljon eri ulottuvuuksia.

Minun mielestäni Jane Austenin viehätys on siinä, että hän näkee asiat jotenkin niin monivivahteisesti ja humoristisesti, ikään kuin oman ai

Totta, mutta Jane sai onnensa lopuksi, Lydia ei sitä saanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Charlotten isä oli ylennetty aatelistoon, Charlotte oli kaunis ja järkevä. Pappi oli vain pappi pienessä seurakunnassa ja lipevä kuin mikä. 

Mikä juttu tää oli, että charlotte halusi alempiarvoiseen liittoon? 

Vanha kyllä. Mutta hänen rumuudestaan meillä on itse asiassa vain rouva Bennetin melko puolueellinen ja tarkoitushakuinen arvio - sekin tilanteessa, joss mrs B haluaa sanoa, että Jane on erityisen kaunis. Kukaan muu kirjan henkilö ei missään vaiheessa yhdy rva B:n arvioon Charlotten ulkonäöstä eikä myöskään toista sitä itsenäisesti. Lausunto kertoo siis enemmän rouva Bennetistä kuin Charlottesta. 

 

 

 

Googlettamalla löytyi tämä: She is introduced as: "a sensible, intelligent young woman, about twenty-seven." eli meillä ei ole pelkästään rouva Bennetin mielipide asiaan. 

Lizzy oli alle 21, joten aika iso ikäero kuitenkin Charlotten kanssa. Minusta he vaikuttavat niin erilaisilta, että hieman ihme, että olivat ystäviä, mutta Austen tietysti tarvitsi tarinaan Charlotten kaltaisen ihmisen, jonka avioliittoa Lizzy voisi kauhistella. Eihän hän varmaan olisi kauhistunut, jos kyseessä ei olisi ollut ystävä. 

Mr. Darcy olisi kyllä voinut mennä naimisiin serkkunsa kanssa, jos olisi ollut oikein kunnianhimoinen mies. Sairaalloinen Anne olisi pian poistunut maailmasta ja jättänyt leskimiehelleen ison perinnön. 

Minusta hauskoja kohtauksia sarjassa on kun Lizzy juoksee luonnossa. Hän aina katsoo ensin ympärilleen, ilmeisesti varmistuakseen, ettei kukaan näe, ja sitten lähtee kirmailemaan. :) 

Tuli mieleen aatelistosta ja rahasta, vaikka ei ihan suoraan liitykään ketjun aiheeseen. Oli erittäin tavallista 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, että köyhtyneiden brittiaristokraattiperheiden pojat avioituivat upporikkaiden amerikkalaisten perijättärien kanssa. Esim. Downton Abbey sarjassa Robert Crawley eli Lord Grantham meni naimisiin Coran kanssa pelkästään rahan takia, mutta rakastui häneen onneksi myöhemmin. Coran isä oli multimiljonääri Isidore Levinson. Myös tosielämässä oli vastaavia tapauksia todella paljon. Tulee mieleen Consuelo Vanderbilt, joka oli hyvin rikkaan amerikkalaisen rautatiemiljonäärin tytär ja jonka äiti enemmän tai vähemmän pakotti tyttärensä naimisiin Malboroughin herttuan kanssa. Vuoden äiti teeskenteli jopa sydänkohtausta, jotta olisi saanut tyttärensä naimisiin brittiaristokraatin kanssa. Ja onnistui siinä, mutta Consuelon avioliitosta tuli huomattavan onneton, vaikka hänen rahansa oli pelastanut herttuan suvun perikadolta ja köyhyydeltä. Ironista ja surullista olikin se, että vaikka näiden naisten rahat pelastivat useita sukuja, niin harva oli heille kiitollinen. Enemmän heihin suhtauduttiin alentuvasti kuin oltiin kiitollisia.

Lizzy kyllä yrittää kertoa isälleen, että Kitty ja Lydia tuhoavat koko perheen maineen, jos heitä ei pysäytetä. Mutta isällä lienee aina jokin kirja kesken.

Tosiasiassahan Lydian etsiskely on kirjan draamallisia huippukohtia ja merkittävä osa Lizzyn ja Darcyn välien lämpenemistä. 

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen aatelistosta ja rahasta, vaikka ei ihan suoraan liitykään ketjun aiheeseen. Oli erittäin tavallista 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, että köyhtyneiden brittiaristokraattiperheiden pojat avioituivat upporikkaiden amerikkalaisten perijättärien kanssa. Esim. Downton Abbey sarjassa Robert Crawley eli Lord Grantham meni naimisiin Coran kanssa pelkästään rahan takia, mutta rakastui häneen onneksi myöhemmin. Coran isä oli multimiljonääri Isidore Levinson. Myös tosielämässä oli vastaavia tapauksia todella paljon. Tulee mieleen Consuelo Vanderbilt, joka oli hyvin rikkaan amerikkalaisen rautatiemiljonäärin tytär ja jonka äiti enemmän tai vähemmän pakotti tyttärensä naimisiin Malboroughin herttuan kanssa. Vuoden äiti teeskenteli jopa sydänkohtausta, jotta olisi saanut tyttärensä naimisiin brittiaristokraatin kanssa. Ja onnistui siinä, mutta Consuelon avioliitosta tuli huomattavan onneton, vaikka hänen rahansa oli pelastanut herttuan suvun

Samalla tavalla Kellyn miljonääriperheen tytär myytiin jättimyötäjäisillä Monacoon, vaikka hänellä oli omakin ura.

"Mikä on Suomessa tämä kulttuurinen yläluokka? Lähipiiriin kuuluu useita perheitä, joissa toinen vanhemmista on professori. Yhdessäkään lapset eivät ole valinneet puolisoitaan aseman tai rahan mukaan."

Tarkoitatko siis että pariskunnasta toinen on professori, vai että vanhemmista toinen on professori, mutta lapsi ei mennyt naimisiin akateemisen kanssa? Hieman vaikea saada selvää tuosta. Myös hieman erikoista, jos yhden ihmisen tuttavapiirissä ihan vain luonnostaan on lukuisia professoreja. Ajattelisi että olisi lehtoria ja dosenttia myös jos liikutaan akateemisissa piireissä. Kiinnostaa jo hiukan mikä ala on kyseessä!

Vaikeahan sitä on ulkopuolelta sanoa miksi on naimisiin menty, kunhan nyt sydämeen rakastuttiin ja vain sattumalta ollaan samaa sosiaaliluokkaa :) Mutta eipä siinä voi todistustaakkaa olla toiseenkaan suuntaan, että vain ihan eri yhteiskuntaluokista toisensa löytäneet kelpaisivat esimerkeiksi. Suurin osa meistä kuitenkin valikoi puolisonsa suunnilleen samasta yhteiskuntaluokasta ja tulotasosta ja sivistyksestä. 

Vierailija kirjoitti:

Katsoin kaikki jaksot putkeen Areenalta nyt jouluna. Toki olen aikaisemminkin sarjan katsonut. Vaikka sarja on ihana ja hyvin tehty, niin yksi asia minua vieläkin jaksaa hämmästyttää. Miksi kukaan ei puutu Lydian ja Kittyn käytökseen? Bennetithan ovat yläluokkaa, maa-aatelistoa. Sinä aikakautena olisi ollut todella noloa, jos perheen nuorimmat tyttäret olisivat käyttäytyneet tällä tavalla ja joku olisi kyllä ojentanut heitä. Ei isä, äiti eivätkä vanhemmat siskot sanoneet mitään, vaikka Kitty ja Lydia eivät tehneet muuta kuin kikattivat ja juoksivat upseereiden perässä. Myöskin äiti Bennetin huonoja tapoja oli liioiteltu. Vaikka hän olikin alemmasta yhteiskuntaluokasta kuin miehensä eli keskiluokasta, niin olisi voinut kuvitella hänellä kuitenkin olevan tietoja tapakulttuurista.

Rouva Bennetiltä ei puutu käytöstapoja hänen luokkataustansa takia, vaikka sen taustan tavat olisivatkin vähän erilaisia. Rouva Bennetin käytöstapojen puute johtuu siitä, että hän oli tyhmä, tuetämätön eikä edes kiinnostunut mistään uudesta, sanoo Jane Austenin kertoja kirjassa aivan suoraan.  

Ja se, että kukaan ei komenna Lydiaa, Kittyä ja Maryä kunnolla johtuu siitä, että isä ei viitsi ja äiti ei osaa. Jane ja Elisabeth välillä yrittävät, mutta lapset eivät kiinnitä siihen mitään huomiota, koska isosiskoilla ei ole heihin mitään valtaa.

Meillä on ollut suvussa tapana että nainen on kouluttautunut ja mies on ammattikoulupohjalta työelämässä. Perinne on alkanut jostain aiemmasta polvesta. En ihan ymmärrä tätä ja se on vaikeuttanut aika paljon parisuhde-elämää, kun ei osaa muodostaa tasa-arvoista suhdetta kun on tuollainen kohtaamattomuuden perinne, jossa mies kyykyttää kotona naista, koska perheen ulkopuolella nainen on yhteiskunnassa arvostetumpi. Kyllä nämä edelleen periytyvät nämä naimatavat!

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut suvussa tapana että nainen on kouluttautunut ja mies on ammattikoulupohjalta työelämässä. Perinne on alkanut jostain aiemmasta polvesta. En ihan ymmärrä tätä ja se on vaikeuttanut aika paljon parisuhde-elämää, kun ei osaa muodostaa tasa-arvoista suhdetta kun on tuollainen kohtaamattomuuden perinne, jossa mies kyykyttää kotona naista, koska perheen ulkopuolella nainen on yhteiskunnassa arvostetumpi. Kyllä nämä edelleen periytyvät nämä naimatavat!

 

 

 

 

 

Teilläpä on outo suku ja tavat!

Oliko Mrs. Bennetillä siis sisko ja veli? Aika sympaattisilta vaikutti kumpikin, varsinkin se veli. Kumma, että Mrs Bennet oli sellainen huonokäytöksinen hermoraunio.

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen aatelistosta ja rahasta, vaikka ei ihan suoraan liitykään ketjun aiheeseen. Oli erittäin tavallista 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, että köyhtyneiden brittiaristokraattiperheiden pojat avioituivat upporikkaiden amerikkalaisten perijättärien kanssa. Esim. Downton Abbey sarjassa Robert Crawley eli Lord Grantham meni naimisiin Coran kanssa pelkästään rahan takia, mutta rakastui häneen onneksi myöhemmin. Coran isä oli multimiljonääri Isidore Levinson. Myös tosielämässä oli vastaavia tapauksia todella paljon. Tulee mieleen Consuelo Vanderbilt, joka oli hyvin rikkaan amerikkalaisen rautatiemiljonäärin tytär ja jonka äiti enemmän tai vähemmän pakotti tyttärensä naimisiin Malboroughin herttuan kanssa. Vuoden äiti teeskenteli jopa sydänkohtausta, jotta olisi saanut tyttärensä naimisiin brittiaristokraatin kanssa. Ja onnistui siinä, mutta Consuelon avioliitosta tuli huomattavan onneton, vaikka hänen rahansa oli pelastanut herttuan suvun

Tästä tuli ammoin sarja The Buccaneers. Näkemäni sarja on vuodelta 1995, mutta siitä on näemmä myös pari vuotta vanha Netflix-sarja. 

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Buccaneers

Vierailija kirjoitti:

Oliko Mrs. Bennetillä siis sisko ja veli? Aika sympaattisilta vaikutti kumpikin, varsinkin se veli. Kumma, että Mrs Bennet oli sellainen huonokäytöksinen hermoraunio.

Ainakin yksi sisko (Mrs. Phillips ja ainakin yksi veli, Mr. Gardiner). Rouva Phillipshän on jokseenkin yhtä kauhea kuin rouva Bennetikin, häntä vain katsellaan sen verran kauempaa, ettei ne näy niin selvästi.  Veli sen sijaan on tietysti saanut siskojaan paremman koulutuksen, todennäköisesti isältään, ja nähnyt paljon enemmän maailmaa ja sen mukana erilaisia näköaloja, joten on myös viisastunut enemmän.. 

Vierailija kirjoitti:

"Mikä on Suomessa tämä kulttuurinen yläluokka? Lähipiiriin kuuluu useita perheitä, joissa toinen vanhemmista on professori. Yhdessäkään lapset eivät ole valinneet puolisoitaan aseman tai rahan mukaan."

 

Tarkoitatko siis että pariskunnasta toinen on professori, vai että vanhemmista toinen on professori, mutta lapsi ei mennyt naimisiin akateemisen kanssa? Hieman vaikea saada selvää tuosta. Myös hieman erikoista, jos yhden ihmisen tuttavapiirissä ihan vain luonnostaan on lukuisia professoreja. Ajattelisi että olisi lehtoria ja dosenttia myös jos liikutaan akateemisissa piireissa

Tarkoitan, että perheen vanhemmista toinen on professori, mutta lapsi ei ole valinnut puolisoaan aseman tai rahan perusteella. Toki lapsen puoliso voi silti olla akateeminen, mutta syynä valintaan ovat yhteiset kiinnostuksen kohteet eikä puolison asema tai raha.

On aika luonnollista, että kun olen töissä yliopistossa, niin tuttavapiiriin kuuluu aika monta professoria. Kuuluu siihen toki myös mm. yliopistonlehtoreita ja dosentteja, mutta kun kommentoimani kirjoittaja puhui kulttuurisesta yläluokasta, niin otin sitten esimerkiksi korkeimman tittelin tuttavapiiristäni.

Googlettamalla löytyi tämä: She is introduced as: "a sensible, intelligent young woman, about twenty-seven." eli meillä ei ole pelkästään rouva Bennetin mielipide asiaan. 

Lizzy oli alle 21, joten aika iso ikäero kuitenkin Charlotten kanssa. Minusta he vaikuttavat niin erilaisilta, että hieman ihme, että olivat ystäviä, mutta Austen tietysti tarvitsi tarinaan Charlotten kaltaisen ihmisen, jonka avioliittoa Lizzy voisi kauhistella. Eihän hän varmaan olisi kauhistunut, jos kyseessä ei olisi ollut ystävä

jos luet tarkemmin vastauksen, jota kommentoit, siinä sanotaan, että Charlotte oli kyllä vanha, mutta että hänen RUMIUDESTAAN ei ole muuta kuin rouva Bennetin epäluotettava sana. Eikä mikään yllä lainaamassasi kyllä mitään muutakaan todista, googlekin puhuu vain iästä ja älystä. Vai onko sun mielestä älykäs aina ruma?

"Teilläpä on outo suku ja tavat!"

Olen samaa mieltä! Olen siitä koittanut joskus kysellä, mutta näin se vain menee. Siskoilla ja veljillä myös. Ihmettelen kun paljon on niitä kuvauksia, joissa nainen on liki kouluttamaton sihteeri ja mies liikemies tai merkittävä pappi tai vastaava ja ihan hyvin heillä aina tarinoissa sujuu. Ei vain toimi toisin päin. 

Austenilta en muista tällaisia räikeitä luokkaeroja, mutta Brontën Kotiopettajattaren romaanissahan oli Jane Eyre, orpo kotiopettaja vaatimattomista oloista ja herra Rochester, ja ohdakkeistahan se oli... Eikä sitä helpottanut se, että Rochesterilla oli se entinen vaimo teljettynä ullakolla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Mrs. Bennetillä siis sisko ja veli? Aika sympaattisilta vaikutti kumpikin, varsinkin se veli. Kumma, että Mrs Bennet oli sellainen huonokäytöksinen hermoraunio.

Ainakin yksi sisko (Mrs. Phillips ja ainakin yksi veli, Mr. Gardiner). Rouva Phillipshän on jokseenkin yhtä kauhea kuin rouva Bennetikin, häntä vain katsellaan sen verran kauempaa, ettei ne näy niin selvästi.  Veli sen sijaan on tietysti saanut siskojaan paremman koulutuksen, todennäköisesti isältään, ja nähnyt paljon enemmän maailmaa ja sen mukana erilaisia näköaloja, joten on myös viisastunut enemmän.. 

Ja Mrs. Gardinehan vaikuttaa järkevältä ja vakaalta persoonalta, aivan päinvastainen kuin kälynsä. 

Onko kirjassa kuvattu Mr. Collinsin suhdetta Lady Catherineen tarkemmin kuin sarjassa? Collinsin mielestä hän on arvoisan rouvan suosiossa, mutta ei häntä kohdella yhtään sen ystävällisemmin kuin muitakaan ja Lady C näyttää aina nyrpeältä kun Collins höpöttää jotain. Minusta vaikuttaa, että Lady sietää kyseistä miestä ainoastaan koska tämä on oman seurakuntansa pappi.