Mies pilaa Joulun jälleen
Kertokaa mulle, että tämä on unta. Onko kellään tällaista samaa?
Yli 20v. yhdessä ja aina vain pahenee. Mies ei osallistu Joulun järjestämiseen lainkaan. Ruoat, lahjat, ihan kaikki on minun järjestettävä. Hän ei kysy mitä voisi tehdä tai auttaa järjestelyissä.
Kyllähän minä näistä selviän, mutta on vain niin uskomatonta tämä.
Kaiken kukkuraksi myös kustannukset lankeaa minulle. Joudun anelemaan häneltä omaa osuuttaan lahjoista ja ruuista. Saan ehkä rahaa, ehkä en.
Mies on vihainen ja ärtynyt. Tai kännissä. Kävelee valmiseen pöytään likaisena ja haisevana. Murahtaa kiitoksen ja häipyy tv:n ääreen. Aikuiset lapset eivät halua tulla meille jouluksi, ymmärrän hyvin.
Ehkä ensi Joulun vietän pojan kanssa hotellissa kotimaassa tai todella kaukana. Eihän tässä ole järjen hiventäkään.
Mies joko vihaa Joulua tai on jotain traumoja lapsuudesta, mutta yrittäisi edes. Mutta en enää jaksa ymmärtää, en pysty.
Ja tämä ei todellakaan ole trolli, vaikka toivoisin niin.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa. Olen täysijärkinen, korkeakoulutettu, 50v. nainen. En hössötä, enkä vaadi ylettömiä. Olen yrittänyt jaksaa lasten takia. Että meillä olisi kiva joulu, mutta ei sitä ole tullut.
Olen varmasti ollut liian pitkämielinen. Ja ensi jouluna tämä asia muuttuu. En jaksa enää tätä paskaa.
Jos lapset ei enää ole pieniä, tavat voi muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
EI KAIKKI TYKKÄÄ JOULUSTA JA PISTE. Se laittakoon juolunsa kuka haluaa ja on sit hiljaa muille.
Ei silti tarvitse käyttäytyä rumasti läheisiään kohtaan
Osta hänelle vanukkaita jääkaappiin, kyllä se possu osallistuu sitten yhteisin asioihin,kun on ensin saanut lutkuttaa lasten herkut.
Vai olisko niin päin, että SINÄ pilaat miehes joulun ootko edes kysyny haluaako koko joulua jne.
Vierailija kirjoitti:
Annat sille huulihölkkää ja peppupanon
Mies sen peppupanon ansaitsee. Mielellään mahdollisimman isolla dildolla.
On hyvä miettiä antaako joulu enää samanlaista motivaatiota kuin lastesi aikana antoi. Vaihtoehtoja on! Lapsenne eivät tule sinne, koska niin miehesi kuin varmasti sinä ette ole ehkä parasta jouluseuraa heille. Sinusta varmasti huokuu ahdistus/ärtymys miestäsi kohtaan ja on ehkä huokunut jo lastesi jouluissakin aikoinaan.
Olen nyt toisessa parisuhteessa. Edellinen mieheni oli täysverinen jouluihminen ja rakasti valmistella joulua. Nykyinen ei innostu yhtään, joten päätin etten raahaa aikamiestä perässäni ja vaadi joulua. Niinpä meillä ei vietetä joulua ja mieskaveri saa kaipaamaansa lepoa kirjojensa ääressä. Ymmärtääkseni nykyisen mieheni äiti on ollut hyvin vaativa joulusuorittaja ja asiat on pitänyt tehdä äidin ehdoilla. Minä taas olen ns onnellisen kodin demokraattisesta joulusta, jossa kaikki osallistuivat valmisteluun. Nykyisen miehen ja minun joulukokemuksia on vaikea yhdistää ja rakentaa joulua. Niinpä itseni vuoksi laittelin jouluisen liinan ruokapöytään ja maljakkoon katajia. Ne ovat minulle ihan riittävästi.
VUoden päästä matkustan toiseen maahan viettämään omaa jouluani. Nykyinen mieskaveri on ehkä hyvä juuri siinä, että hän saa minut hakemaan erilaisia jouluja. Maailma on niitä pullollaan.
Jos miehen kanssa arki joulua lukuunottamatta on kelvollista niin miksi et viettäisi joulujasi jatkossa muualla? Antaa miehen murjottaa.
Anna miehelle piparia niin Joulu maistuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annat sille huulihölkkää ja peppupanon
Mies sen peppupanon ansaitsee. Mielellään mahdollisimman isolla dildolla.
Jaha, hyvin alkaa jouluaattona kello 7:04
Huomaa millainen elämä teillä naarailla on
Vierailija kirjoitti:
Onko se mukautumista jos haisee ja vittuilee läpi joulun? Eikö voisi edes jotain käytöstapoja vaalia.
No kun sä rakennat sirkusta siihen ympärille, niin se on pakkomukautumista.
Traumaattisten lapsijoulujen jälkeen sitä suattaapi ottaa nuppiin jouluvaahtoaminen.
Sun taas pitää pakkotoistaa jotain joulun ideaalia, joka on iskostunut sinuun, vaikka ei nyky-ympäristössä toimi.
Vierailija kirjoitti:
Sinähän sitä joulua haluat ja mies ei niin turha valittaa että joudut itse tekemään sitä mitä vain sinä haluat. Teillä naisilla on joku sairas tapa aina miettiä että kyllä miehen on tehtävä mitä minä haluan ja maksaa mitä minä haluan vaikka minä en suostu olemaan edes ystävällinen ja mukava miehelle
Tuollaisiako sinun lapsuusjoulut oli? Tykkäsitkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä erosin samanlaisesta miehestä viisi ja puoli vuotta sitten. Mekin olimme pitkään yhdessä ja etenkin lapsen syntymän jälkeen tilanne vain paheni vuosi vuodelta. Joulun lisäksi viikonloput ja loma-ajat olivat yhtä h*lvettiä, kun eksä joi ja raivosi sen minkä ehti.
Nyt nautin siitä, että saan elää kodissa, jossa kukaan ei huuda, karju ja uhkaile, kodissa jossa minun ei tarvitse enää pelätä, kodissa jossa voin hengittää vapaasti.
Ja sinähän et tietenkään koskaan nalkuttanut ja valittanut miehelle kun mies ei tehnyt niin kuin sinä halusit kun sinä olit vain kaikella tapaa täydellinen ja niin äärimmäisen ystävällinen ja mukava miestä kohtaan niin se ei ainakaan voinut vaikuttaa siihen että mies ei kestänyt sinua selvinpäin?
Mies siis mieluummin alkoholisoituu kuin ottaa eron ja elää terveenä. On ne kummia otuksia.
Luojan kiitos. En missään nimessä tulisikaan.