Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Joulu hirvittää

Vierailija
14.12.2025 |

Olen yksinäinen ja arkena sen asian kanssa ihan sujut. Mutta kun alkaa tämä muiden jouluihanuus niin se ahdistaa. Töissä en kehtaa sanoa edes, että olen vain yksin kotona. Kun muut miettivät mihin asentoon tortun sakarat laitetaan tänä vuonna.

Viime vuonna oli vielä koira, mutta nyt ei ole enää💔

Kommentit (88)

Vierailija
81/88 |
16.12.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entinen työkaverini aikoinaan kertoi maalaavansa joulupyhien aikaan milloin mitäkin, muun muassa keittiön pöydän ja tuolit tai muita huonekaluja tai seiniä. Itsekin olen viettänyt monta joulua yksin ja siinä on ollut se hyvä puoli, että jouluista on saanut rakentaa ihan oman mielen mukaisen. Nauti pitkästä vapaasta. Herkuttele. Lepäile. Tee just sellaisia asioita jotka sinusta tuntuvat hyvältä ja jätä jouluhössötys muiden ongelmaksi.

Moni perheellinen tai sukulaisjouluja viettävä rääkkää itseään kaikenlaisella ylimääräisellä häsläämisellä vaikka mielessään toivoisi, että saisi joskus viettää rauhallista joulua itsekkäästi vain itseään hemmotellen.

Vierailija
82/88 |
20.12.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyviä neuvoja täällä MUTTA  se yksinäisyys ei sydämestä (päästä) poistu vaikka ramppaisin lenkillä, salilla, uimassa, avannossa, maalaisin, tiskaisin, pesisin pyykkiä, siivoaisin kämpän katosta lattiaan, katsoisin telkkaria, neuloisin (tosin en osaa), värittäisin värityskirjaa, pelaisin jotain jne heräämisestä nukahtamiseen.  Pointti on siinä että jouluna yksinäisyys kulminoituu potensiin 100.  

Ei edes se että käyn ystävän kanssa ulkoilemassa kerran 1h pitkien pyhien aikana, toisen kanssa pizzalla ja kolmannen kanssa viestitellään, poista sitä hiton syvääluotaavaa tunnetta että mulla ei ole ketää omaa kumppania omaa rakasta saati perhettä. Ja huom. Kaiken seuran etsin itse! Kukaan ei pyydä minua yleensä mihinkään, muutamaa poikkeusta/ vuosi mihinkään. 

 

Voitteko kuvitella että parhaillaankin laittelen viestiä ihmisen kanssa jonka seura ei oikeesti kiinnosta minua, hän on ollut minulle aikoinaan erikoisen ilkeä ja vahingoniloinen ja muutenkin on hiton itsekeskeinen, niin minä vaan kyselen onko hän maisemissa jos menen sinne käymään. Tähänkö on tullut mun elämä, keräilen siis rippeitä. Voi apua. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/88 |
20.12.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyviä neuvoja täällä MUTTA  se yksinäisyys ei sydämestä (päästä) poistu vaikka ramppaisin lenkillä, salilla, uimassa, avannossa, maalaisin, tiskaisin, pesisin pyykkiä, siivoaisin kämpän katosta lattiaan, katsoisin telkkaria, neuloisin (tosin en osaa), värittäisin värityskirjaa, pelaisin jotain jne heräämisestä nukahtamiseen.  Pointti on siinä että jouluna yksinäisyys kulminoituu potensiin 100.  

Ei edes se että käyn ystävän kanssa ulkoilemassa kerran 1h pitkien pyhien aikana, toisen kanssa pizzalla ja kolmannen kanssa viestitellään, poista sitä hiton syvääluotaavaa tunnetta että mulla ei ole ketää omaa kumppania omaa rakasta saati perhettä. Ja huom. Kaiken seuran etsin itse! Kukaan ei pyydä minua yleensä mihinkään, muutamaa poikkeusta/ vuosi mihinkään. 

 

Voitteko kuvitella että parhaillaankin laittelen viestiä ihmisen kanssa jonka seura ei oikeesti kiinnosta minua, hän on ollut minulle aikoinaan

 

Entä ne ihmiset joilla ei ole edes sitä yhtä ystävää?

Vierailija
84/88 |
05.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nopeasti alkaa kyllästyttää joulu

Vierailija
85/88 |
06.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minua myös joulu hirvittää. Pitäisi hankkia jouluruoat ja lahjoja lapsille ja sukulaisten lapsille. Mutta pidemmän aikaa ollut jo työttömänä enkä saa töitä. Rahat loppu ja masentaa kaikki. 

Sinulla on lapsia ja lapsenlapsia, mutta et ole tervetullut heidän luokseen jouluksi? Kauheaa! Mikä teidän perheessänne on mennyt päin prinkkalaa?

Minut on kasvatettu kodissa, johon jouluksi (ja muiksi pyhiksi ja perhejuhliin) kutsuttiin myös ukkini naimaton lapseton sisko ja mummini naimaton lapseton serkku. Varmaan sen takia minusta on luonnollista, että suvun yksinäisetkin AINA KUTSUTAAN MUKAAN. 

Vierailija
86/88 |
06.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä jaksanko enää , joulusta puhumattakaan . Ennen iloitsin joulun odotuksesta ja muustakin elämästä , enää en mistään , olen antanut periksi .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/88 |
06.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä taisi olla elämäni surkuhupaisin joulu. Poikaystäväni ja hänen vanhempansa oli kutsuttu meille jouluksi, ja ajattelin että luvassa olisi ihan normaali rauhallinen joulu hyvän ruoan, lahjojen ja saunomisen merkeissä. No, ainakin suunnitelma oli hyvä.
Heti iltapäivällä miehet päättivät mennä saunaan. Ajattelin että käykööt siinä ennen ruokaa, mutta jotenkin kaksi tuntia vierähti. Sitten saunan ovi aukesi ja sieltä tuli kolme miestä aivan hirveässä humalassa. Ilmeisesti saunomiseen oli kuulunut enemmän juomista kuin löylyjä. Poikaystäväni oli vielä onnistunut hukkaamaan housunsa jonnekin matkan varrelle ja marssi olohuoneeseen pelkissä alushousuissa kuin mitään outoa ei olisi tapahtunut.
Minä seisoin siinä joulupöydän vieressä ja mietin, että voiko tämän tilanteen vielä jotenkin pelastaa. Ei voinut. Appiukko istui pöytään, otti pari haarukallista ruokaa ja alkoi yhtäkkiä voida pahoin. Hän nousi kiireesti pöydästä ja juoksi vessaan oksentamaan. Tunnelma oli siinä vaiheessa jo aika erikoinen.
Anoppi alkoi itkeä. En vieläkään tiedä itkikö hän joulun takia, miehensä takia vai ihan vain siksi että kaikki oli mennyt niin täydellisesti pieleen. Poikaystäväni puolestaan istui pöydässä alushousuissaan ja yritti vakuuttaa, että housut kyllä löytyvät vielä. Lopulta ne löytyivät saunan vierestä pyykkikorista. Kukaan ei oikein tiennyt miksi.
Jouluruoka jäähtyi pöydässä, koira vei yhden kinkkusiivun ja joku kaatoi glögit pöytäliinalle. Joululaulut soivat taustalla aivan kuin pilkaten koko tilannetta.
Myöhemmin poikaystäväni nukahti sohvalle kesken lahjojen avaamisen. Appiukko makasi vierashuoneessa ja äiti pyyhki silmiään keittiössä.
Seuraavana aamuna kaikki olivat hiljaisia ja käyttäytyivät kuin mitään ei olisi tapahtunut. Minä vain join kahvia ja mietin, että ensi jouluna lähden vaikka yksin metsään. Se olisi varmasti rauhallisempi vaihtoehto.

Vierailija
88/88 |
06.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asun yksin ja onneksi saan viettää myös joulua yksin. Se on parasta rauhoittumisen ja rentouden aikaa. Lähisukulaisia asuu aivan lähellä ja heistäkin osa haluaa olla yksin jouluna. Vanhempieni eläessä vietimme ns. perhejouluja ja niistä on kyllä ihan hyvät muistot mutta nyt hyvä erilainen joulu. Iltakävelyllä kauniissa puistossa saatan kyllä käydä jonkun sisaruksen/ystävän kanssa aivan kuin muinakin iltoina. Ns. tyypillisiä, suomalaisia jouluruokia en syö, koska en pidä erityisemmin niistä vaan syön jotain kevyttä ja raikasta. Ulkoilen, lepään ja luen paljon. Tammikuun alkaessa minulla onkin aina hyvä ja pirteä olo.