Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Joulu hirvittää

Vierailija
14.12.2025 |

Olen yksinäinen ja arkena sen asian kanssa ihan sujut. Mutta kun alkaa tämä muiden jouluihanuus niin se ahdistaa. Töissä en kehtaa sanoa edes, että olen vain yksin kotona. Kun muut miettivät mihin asentoon tortun sakarat laitetaan tänä vuonna.

Viime vuonna oli vielä koira, mutta nyt ei ole enää💔

Kommentit (83)

Vierailija
81/83 |
16.12.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entinen työkaverini aikoinaan kertoi maalaavansa joulupyhien aikaan milloin mitäkin, muun muassa keittiön pöydän ja tuolit tai muita huonekaluja tai seiniä. Itsekin olen viettänyt monta joulua yksin ja siinä on ollut se hyvä puoli, että jouluista on saanut rakentaa ihan oman mielen mukaisen. Nauti pitkästä vapaasta. Herkuttele. Lepäile. Tee just sellaisia asioita jotka sinusta tuntuvat hyvältä ja jätä jouluhössötys muiden ongelmaksi.

Moni perheellinen tai sukulaisjouluja viettävä rääkkää itseään kaikenlaisella ylimääräisellä häsläämisellä vaikka mielessään toivoisi, että saisi joskus viettää rauhallista joulua itsekkäästi vain itseään hemmotellen.

Vierailija
82/83 |
20.12.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyviä neuvoja täällä MUTTA  se yksinäisyys ei sydämestä (päästä) poistu vaikka ramppaisin lenkillä, salilla, uimassa, avannossa, maalaisin, tiskaisin, pesisin pyykkiä, siivoaisin kämpän katosta lattiaan, katsoisin telkkaria, neuloisin (tosin en osaa), värittäisin värityskirjaa, pelaisin jotain jne heräämisestä nukahtamiseen.  Pointti on siinä että jouluna yksinäisyys kulminoituu potensiin 100.  

Ei edes se että käyn ystävän kanssa ulkoilemassa kerran 1h pitkien pyhien aikana, toisen kanssa pizzalla ja kolmannen kanssa viestitellään, poista sitä hiton syvääluotaavaa tunnetta että mulla ei ole ketää omaa kumppania omaa rakasta saati perhettä. Ja huom. Kaiken seuran etsin itse! Kukaan ei pyydä minua yleensä mihinkään, muutamaa poikkeusta/ vuosi mihinkään. 

 

Voitteko kuvitella että parhaillaankin laittelen viestiä ihmisen kanssa jonka seura ei oikeesti kiinnosta minua, hän on ollut minulle aikoinaan erikoisen ilkeä ja vahingoniloinen ja muutenkin on hiton itsekeskeinen, niin minä vaan kyselen onko hän maisemissa jos menen sinne käymään. Tähänkö on tullut mun elämä, keräilen siis rippeitä. Voi apua. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/83 |
20.12.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyviä neuvoja täällä MUTTA  se yksinäisyys ei sydämestä (päästä) poistu vaikka ramppaisin lenkillä, salilla, uimassa, avannossa, maalaisin, tiskaisin, pesisin pyykkiä, siivoaisin kämpän katosta lattiaan, katsoisin telkkaria, neuloisin (tosin en osaa), värittäisin värityskirjaa, pelaisin jotain jne heräämisestä nukahtamiseen.  Pointti on siinä että jouluna yksinäisyys kulminoituu potensiin 100.  

Ei edes se että käyn ystävän kanssa ulkoilemassa kerran 1h pitkien pyhien aikana, toisen kanssa pizzalla ja kolmannen kanssa viestitellään, poista sitä hiton syvääluotaavaa tunnetta että mulla ei ole ketää omaa kumppania omaa rakasta saati perhettä. Ja huom. Kaiken seuran etsin itse! Kukaan ei pyydä minua yleensä mihinkään, muutamaa poikkeusta/ vuosi mihinkään. 

 

Voitteko kuvitella että parhaillaankin laittelen viestiä ihmisen kanssa jonka seura ei oikeesti kiinnosta minua, hän on ollut minulle aikoinaan

 

Entä ne ihmiset joilla ei ole edes sitä yhtä ystävää?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kahdeksan kuusi