'Koulutus ei korreloi älykkyyden kanssa', miksi niin moni ajattelee noin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovat itse amiksia ja haluavat kuvitella olevansa fiksuja. T

Tyhmän tragedia on että hän on niin tyhmä, että ei ymmärrä olevansa tyhmä.

 

Sitä kutsutaan DI:n tragediaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen mensalainen on naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on diplomi-insinööri. Miesten aatelia. Hän ansaitsee hyvin 😎, on oikeiston kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.



https://www.mensa.fi/profilointiaineisto/

Joo, mutta tämä kertoo vain Mensaan liittyneistä ihmisistä. Kaikki huippuälykkäät eivät hakeudu edes testeihin eivätkä kaikki pääsyrajan ylittävät liity kerhoon. Profilointiaineisto kertoo, että kirkkoon kuuluvat konservatiivit tykkäävät muustakin järjestötoiminnasta. Ymmärrät tämän jos olet tarpeeksi älykäs. 

Aika harva hakeutuu Mensan testeihin. Kun tietää olevansa älykäs, ei ole tarvetta hakea sille "todistusta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh, mä olen aina ajatellut että oikeasti älykkäiden ei ole mitään tarvetta kertoa ja korostaa muille olevansa älykkäitä, se kyllä tulee selväksi ilmankin. Eli pidän suoraan sanottuna idiootteina kaikkia jotka hokevat olevansa älykkäitä, antaa sen verran tyhmän kuvan ihmisestä. 😂

No jos sanotaan että Halla-aho on älykäs, kun on sentään tohtori, niin tällä hänestä annetaan tyhmä kuva?

"No jos sanotaan että Halla-aho on älykäs, kun on sentään tohtori, niin tällä hänestä annetaan tyhmä kuva?"

Uskoisin, että on älykäs. Älykkäällä saa olla/voi olla mielipiteitä, josta ei pidä/pitää. Hän hahmotti tapahtumia kokonaisuutena jo vuosia sitten siitä, mihin kaikki "avoimet ovet" johtaa. Hänellä on aito ja koulutuksen kautta itseansaittu oppiarvo. Katainen, Marin, Stubb jne. "Tohtoreita". Rahalla ja/tai fanituksella saatuja. Ei oppiarvoja. "Kunniatohtoreita" Suomesta tai USA:sta. Vastaavalla suurinarvoiset ansioristien kantajatkin saa helynsä useimmiten. Kymmeniksi vuosiksi/pysyvästikin maan talouden/terveydenhoidon sotkeneet/pilanneetkin "sattumaministerit".

Vierailija kirjoitti:

Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala

Varmasti korreloi älykkyyden kanssa, mutta tuo pitkän matematiikan korostaminen valintaprosessissa on kyllä ihan poliittinen valinta. Muistan, kun aikoinaan oli huolta matematiikan osaajien vähenemisestä ja Suomen kilpailukyvystä, ja sitten pitkän matematiikan merkitystä todistusvalinnassa vahvistettiin.

Sinällään ei myöskään voi vetää yhtäläisyysviivaa jollakin alalla ja pitkässä matematiikassa pärjäämisen kanssa. Joillakin alalla kielelliset taidot ja toisella sosiaaliset taidot ovat aivan olennaisia, eivätkä ne ole automaattisesti vahvoja matemaattisesti lahjakkaalla. Moni lienee tavannut robottimaisen lääkärin. Usein toki älykkäät ovat lahjakkaita monessa, mutta eivät tietystikään aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen mensalainen on naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on diplomi-insinööri. Miesten aatelia. Hän ansaitsee hyvin 😎, on oikeiston kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.



https://www.mensa.fi/profilointiaineisto/

Mensa-tasolle on tyypillistä hakeutuminen joko teknilliselle, luonnontieteelliselle tai lääketieteelliselle alalle. Päee takuulla myös niihin, joita ei ole virallisesti testattu.

"Takuulla." Todella epä-älyllistä argumentointia.

Me amikset olemme viisaampia kuin akateemiset ja korkeasti koulutetut. Shakkia on hyvä todiste siitä. M29

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykästä ei välttämättä kiinnosta kouluttautua. Ei ole tarvetta päteä koulutuksella ja ammatilla. Ei vaan kiinnosta. Kun voi tehdä mitä haluaa. Minut on testeissä todettu älykkääksi, Mensan tasoa. Olen käynyt amiksen. Koska halusin tehdä työtä minkä voi opiskella amiksessa. Eihän se älyä vaadi, mutta on muuten luonteelleni sopivaa. En ole muutenkaan mistään akateemisesta perheestä enkä oikein viihdy sellaisten seurassa. Sisarukseni ovat myös älykkäitä ja heidän kanssaan jutellaan aivan kaikesta, duunarien työjutuista sijoittamiseen ja fysiikkaan. 

Oikeasti älykäs kouluttautuu usein juuri kiinnostuksensa tai vain helposti aukenevien opintojen myötä pitkälle. Harvemmin niinkään pätemisen vuoksi. Oikeasti älykäs kokee useimmiten korkean koulutuksen kiinnostavammaksi vaihtoehdoksi itselleen kuin suorittavan portaan hommat. 

Saatat olla diblomi-insnööri, MUTTA MITÄ SANOT TÄSTÄ?

         👹

/( .               . )\

 (|       )(          |)

   /               \

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se (varmasti) korreloi, en tosin ole perehtynyt asiaan. Mutta ihmiset ei ymmärrä mitä tarkoittaa korrelaatio. Asiaan tarkemmin perehtymättä epäilen, että korkeasti koulutetut ovat usein älykkyystasoltaan 105-125 luokkaa ja harvemmin alle 100. Eli korkeasti koulutetuista löytyy varsin keskinkertaisiakin ihmisiä, mutta ei juuri tyhmiä eikä varsinkaan heikkolahjaisia. Sen sijaan huippuälykkäitä löytyy kaikista koulutusasteista junankuljettajasta alkaen. Moni huippuälykäs näkee elämän tarkoituksen toisin kuin statusta ja menestystä tavoittelevat keskinkertaiset ja sitä jonkin verran älykkäämmät. 

Epäilen samoin. Varsin keskinkertaisesti älykäskin pystyy varmasti opiskelemaan tutkintoon asti *useimmilla* aloilla yliopistossa.

Ja vaikka huippuälykäs ei pitäisikään statusta ja menestystä turhina eikä niitä tarkoituksella karttelisi, niin voi olla moni

Huippuälykäs plus oppimisvaikeudet? 🤔

       😉   

💪🏻{.  @  .}

      {[][][]}

      🦵🏻 ( )

             🦶🏻

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala

 

Varmasti korreloi älykkyyden kanssa, mutta tuo pitkän matematiikan korostaminen valintaprosessissa on kyllä ihan poliittinen valinta. Muistan, kun aikoinaan oli huolta matematiikan osaajien vähenemisestä ja Suomen kilpailukyvystä, ja sitten pitkän matematiikan merkitystä todistusvalinnassa vahvistettiin.

Sinällään ei myöskään voi vetää yhtäläisyysviivaa jollakin alalla ja pitkässä matematiikassa pärjäämisen kanssa. Joillakin alalla kielelliset taidot ja toisella sosiaaliset taidot ovat aivan olennaisia, eivätkä ne ole automaattisesti vahvoja matemaattisesti lahjakkaalla. Moni lienee tavannut robottimaisen lääkärin. Usein toki älykkäät ovat lahjakkaita monessa, mutta eivät tietystik

Yliopistossa tietyissä aineissa heikot kirjoittajat alisuorittavat ja saavat heikompia arvosanoja kuin heidän tietotasonsa edellyttäisi. Matematiikalla on oma vahva asemansa tietyissä opintosuunnissa.

Netissä on valitettavasti kaiken maailman yliopistotutkintoja lukeneita joilla ei sitten kuitenkaan ole tarpeeksi järkeä päässä, ainakaan mielipiteet ja se mitä kirjoittaa ei anna hyvää kuvaa. En tiedä sitten mistä johtuu.

Tietysti on lukeneita ketkä on fiksuja. Mutta mielestäni se ei ole 100% tae siitä.

Keskusteluasiapalstan ilkikurisuus kielii korkeasta älyisyydestä 🧐🍷

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen mensalainen on naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on diplomi-insinööri. Miesten aatelia. Hän ansaitsee hyvin 😎, on oikeiston kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.



https://www.mensa.fi/profilointiaineisto/

Mensa-tasolle on tyypillistä hakeutuminen joko teknilliselle, luonnontieteelliselle tai lääketieteelliselle alalle. Päee takuulla myös niihin, joita ei ole virallisesti testattu.

"Takuulla." Todella epä-älyllistä argumentointia.

 

Mensalaisia on maailmanlaajuisesti sen verran laaja otos pitkällä aikajänteellä, että moisen johtopäätöksen tekeminen on täysin perusteltua ja kaikkea muuta kuin epätieteellistä. Epätieteellistä olisi väittää, että älykkyyden pystyy päättelemään nenästä.

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykästä ei välttämättä kiinnosta kouluttautua. Ei ole tarvetta päteä koulutuksella ja ammatilla. Ei vaan kiinnosta. Kun voi tehdä mitä haluaa. Minut on testeissä todettu älykkääksi, Mensan tasoa. Olen käynyt amiksen. Koska halusin tehdä työtä minkä voi opiskella amiksessa. Eihän se älyä vaadi, mutta on muuten luonteelleni sopivaa. En ole muutenkaan mistään akateemisesta perheestä enkä oikein viihdy sellaisten seurassa. Sisarukseni ovat myös älykkäitä ja heidän kanssaan jutellaan aivan kaikesta, duunarien työjutuista sijoittamiseen ja fysiikkaan. 

Olet hyvin onnekas. Monilla ei sisaruksia ole. Eikä ketään muutakaan, jonka kanssa voi keskustella älyllisesti "laidasta laitaan".

Älykkyys on synnynnäinen aivojen toiminnan ominaisuus, eikä sillä ole kirjaviisauden kanssa mitään tekemistä. Planeetan älykkäin ihminen voi olla savimajassa rassaamassa saviruukkua täysin tietämättömänä ällistään, eikä siis välttämättä professorina yliopistossa tai vastaavaa. Keskinkertainen älykkyys riittää tohtoriksi asti, jos on riittävän ahkera opiskelemaan. Älykäs suoriutuu opinnoista nopeammin ja tod näk paremmin arvosanoin, mutta valmistuttuaan sama titteli molemmilla.

Tottakai ne korreloi. Todella paljon. Yksittäisissä tapauksissa toki voi olla heittoa, mutta isossa massassa ero on iso.

Tällaiset älykkyysketjut ovat aina täynnä oman hännän nostamista. Tiedoksesi, voit olla älykäs, mutta se ei tee sinusta parempaa tai edes erityisen valovoimaista ihmistä. Se on vain yksi piirre muiden joukossa.

Oma mieheni on huippuälykäs, mutta ei todellakaan mikään helppo persoona. Tiedän myös erittäin älykkäitä ihmisiä, jotka eivät ole sopeutuneet vallitsevaan yhteiskuntaan ja tavalla tai toisella tippuneet sen ulkopuolelle.

Menestyneet ihmiset, vaikkapa liike-elämässä tai politiikassa, eivät välttämättä ole kuin keskivertoälykkäitä tai hieman päälle, mutta sen sijaan heillä on hyvät suhteet, hyvä ulkonäkö, ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ovat supliikkeja tai taustalla on jokin muu suoraan älykkyyteen liittymätön tekijä.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on synnynnäinen aivojen toiminnan ominaisuus, eikä sillä ole kirjaviisauden kanssa mitään tekemistä. Planeetan älykkäin ihminen voi olla savimajassa rassaamassa saviruukkua täysin tietämättömänä ällistään, eikä siis välttämättä professorina yliopistossa tai vastaavaa. Keskinkertainen älykkyys riittää tohtoriksi asti, jos on riittävän ahkera opiskelemaan. Älykäs suoriutuu opinnoista nopeammin ja tod näk paremmin arvosanoin, mutta valmistuttuaan sama titteli molemmilla.

Älykäs osaa myös hyödyntää olemassa olevat resurssit, kun se ns. "tavis" vielä haaveilee kahvipöydässä. Eli esimerkiksi nyt älykäs todennäköisesti hyödyntää esim. tekoälyä huomattavasti aiemmin ja laajemmin kuin kollegansa. Mutta ei muitakaan ominaisuuksia voi väheksyä. Sosiaalisesti lahjakas ihminen kykenee hyödyntämään toisten ihmisten älykkyyttä omien tavoitteiden edistämiseksi.