'Koulutus ei korreloi älykkyyden kanssa', miksi niin moni ajattelee noin?

Tällä palstalla moni on tyhmä kuin vasemman jalan saapas.

Vierailija kirjoitti:

Korrelaatio on toisin päin. Älykkyys korreloi koulutuksen kanssa. Akateemisissa aloissa on isoja eroja. Ydinfyysikot ovat älykkäimpiä ja opettajaopiskelijat heikoiten lahjakkaita.

Ei korrelaatiolla ole suuntaa. Tarkoitat nyt varmaan kausaliteettia?

t. heikoiten lahjakas ex-opeopiskelija, nyk. mafy-lehtori lukiossa

Vierailija kirjoitti:

Kouluttautuminen vaatii kärsivällisyyttä, mitä älykkäillä usein on enemmän, ja vähintään keskinkertaisia älynlahjoja mutta myös sen että yksilö valitsee pyrkiä koulutukseen ja valitsee pysyä siellä. Jotkut valitsee toisin. Itseasiassa tosi monet.

En ole lainkaan varma, että älykkäillä olisi enemmän varsinaisesti kärsivällisyyttä niin kuin sanan itse ymmärrän. Se on kumminkin totta, että kouluttautuminen vaati jonkinlaista sitkeyttä; sitä, että jaksaa puurtaa tylsiäkin juttuja. Minua on aina ajanut vahva velvollisuudentunne (luonteenpiirre?). Väitöskirjaprosessissa se oli ehkä se keskeisin, jonka avulla puskin eteenpäin. Mikään erityisen älykäs en ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen mensalainen on naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on diplomi-insinööri. Miesten aatelia. Hän ansaitsee hyvin 😎, on oikeiston kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.



https://www.mensa.fi/profilointiaineisto/

Mensa-tasolle on tyypillistä hakeutuminen joko teknilliselle, luonnontieteelliselle tai lääketieteelliselle alalle. Päee takuulla myös niihin, joita ei ole virallisesti testattu.

"Takuulla." Todella epä-älyllistä argumentointia.

 

Mensalaisia on maailmanlaajuisesti sen verran laaja otos pitkällä aikajänteellä, että mo

Huippuälykkäällä on tarpeettoman omahyväinen ja negatiivinen kaiku. Emme ole mitään eri lajia olevia mutantteja. En edes pidä Mensa rajan läpäisevää mitenkään poikkeuksellisena, koska vietän niin paljon aikaa omassa kuplassani, missä keskiälykkyys on todennäköisesti sataa korkeampi. Siihen miten ihminen kykenee hyödyntämään lahjojaan vaikuttaa moni muukin tekijä kuin pelkkä hahmotus- ja ongelmanratkaisukyky.

Ei kyllä minun kokemuksen mukaan yliopistoissa ole mitenkään poikkeuksellisen älykästä porukkaa, tai ainakaan ne ei älyään näytä, paljon laumasieluisuutta ja mennään kulloistenkin trendien mukaan. Ei siellä mitään debattia käydä eikä epäsuosittuja mielipiteitä esitetä. En tiedä, onko se älyn vai rohkeuden puutetta.

Kyllä kai koulutus ja älykkyys korreloivat joillain mittareilla, mutta älykkyyttä on monenlaista.

Onko ap käynyt yliopistoa tai keskustellut pidempiä aikoja vaikkapa lääkärien tai juristien kanssa? Voin luvata että molemmista ammattikunnista löytyy yllättävän paljon myös vähemmän älykästä porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä minun kokemuksen mukaan yliopistoissa ole mitenkään poikkeuksellisen älykästä porukkaa, tai ainakaan ne ei älyään näytä, paljon laumasieluisuutta ja mennään kulloistenkin trendien mukaan. Ei siellä mitään debattia käydä eikä epäsuosittuja mielipiteitä esitetä. En tiedä, onko se älyn vai rohkeuden puutetta.

Tarkoitatko perustutkinto-opiskelijoita, jatko-opiskelijoita, opetushenkilökuntaa, tutkimusprojektien vetäjiä, avustavaa henkilökuntaa vai hallinnon ihmisiä? 

Ihmislapset kehittyvät eri tahtiin ja varhaisen kehitysvaiheen tyypit ovat yhteiskunnassa etulyöntiasemassa.

Kun kehitysvaihe on pitkä, immeisestä tulee lopulta viisas, mutta valitettavasti silloin on jo jäänyt junan kyydistä.

Juuri poliitikoissa on paljon näitä entisiä lapsiaikuisia, joista ei ikinä kehittynyt tolkin ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Ovat itse amiksia ja haluavat kuvitella olevansa fiksuja. Tai vähintäänkin heillä on sitä tunneälyä ja sydämen sivistystä.

Mieluummin näitä kahta jälkimmäistä. Tosin nuo kulkee käsi kädessä fiksuuden kanssa, ei älykkyyden.

Vierailija kirjoitti:

Kouluttautuminen vaatii kärsivällisyyttä, mitä älykkäillä usein on enemmän, ja vähintään keskinkertaisia älynlahjoja mutta myös sen että yksilö valitsee pyrkiä koulutukseen ja valitsee pysyä siellä. Jotkut valitsee toisin. Itseasiassa tosi monet.

Opettajatuttavani mainitsi oppilaasta, jonka älyssä ei ole mitään vikaa. Oppilas oppii vaikeat asiat hyvin nopeasti ja kiitettäviä ropisee. Oppilas ei kuitenkaan kykene pitkäjänteiseen toimintaan ja keskeyttänyt lukion jo kahteen kertaan. 

Molemmilla lapsillani ja itsellänikin äö yli 135. Tytär on yrittäjä, poika pitkäaikaistyötön ja itselläni teknikon paperit. Niin monet asiat vaikuttavat, miten elämä suuntautuu. Sattuma ja varallisuus ehkä vaikuttavat eniten. Kunnianhimo voi johtaa suureen varallisuuteen tai rikollisuuteen, mutta silloinkin yleensä rikollisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Ihmislapset kehittyvät eri tahtiin ja varhaisen kehitysvaiheen tyypit ovat yhteiskunnassa etulyöntiasemassa.

Kun kehitysvaihe on pitkä, immeisestä tulee lopulta viisas, mutta valitettavasti silloin on jo jäänyt junan kyydistä.

Juuri poliitikoissa on paljon näitä entisiä lapsiaikuisia, joista ei ikinä kehittynyt tolkin ihmistä.

Politiikkaan ajautuvat ovat melko usein aktiiveja jo opiskeluaikana killoissa ja ylioppilaskunnan toimissa. Kai sitä verkostoitumista sillä ajalla, minkä määrätietoisemmat käyttävät opintojen edistämiseen.

Marko Mäkelällä on Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä (185). Hän on ammatiltaan kultaseppä. 

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä ja kouluja käymätön haluaa uskoa niin. Kyllä älykäs voi muukin kuin koulutettu olla, mutta tietyt taidot täytyy löytyä.

Älykkyyttä on monenlaista. Se että muistat mitä kirjoissa lukee ei tee sinusta vielä älykästä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä ja kouluja käymätön haluaa uskoa niin. Kyllä älykäs voi muukin kuin koulutettu olla, mutta tietyt taidot täytyy löytyä.

Älykkyyttä on monenlaista. Se että muistat mitä kirjoissa lukee ei tee sinusta vielä älykästä

Viisaus on lopulta älykkyyttä tärkeämpää. Viisaus on riittävän syvällistä ja laajaa ymmärrystä maailmasta, riittävän kokonaiskuvan saamista asioista ja ilmiöistä, ihmisistä ja omasta itsestään. Ei ole näyttöä siitä, että korkea älykkyysosamäärä johtaa viisauteen muutoin kuin poikkeustapauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä ja kouluja käymätön haluaa uskoa niin. Kyllä älykäs voi muukin kuin koulutettu olla, mutta tietyt taidot täytyy löytyä.

Älykkyyttä on monenlaista. Se että muistat mitä kirjoissa lukee ei tee sinusta vielä älykästä

Viisaus on lopulta älykkyyttä tärkeämpää. Viisaus on riittävän syvällistä ja laajaa ymmärrystä maailmasta, riittävän kokonaiskuvan saamista asioista ja ilmiöistä, ihmisistä ja omasta itsestään. Ei ole näyttöä siitä, että korkea älykkyysosamäärä johtaa viisauteen muutoin kuin poikkeustapauksissa.

Taitavat juu olla aika irrallaan toisistaan, jopa niin että enemmän sääntö kuin poikkeus.

Vierailija kirjoitti:

Bill Gates ja Mark Zuckerberg ovat jättäneet yliopiston kesken. Moni pitänee heitä älykkäämpinä kuin toisia, jotka ovat suorittaneet tutkinnon loppuun. 

Molemmat jättivät kesken Harvardin Yliopiston, johon valikoituu melko tiukalla seulalla älykkäitä ihmisiä.

Kertoo ehkä enemmän siitä, että herroilla oli rohkeutta tehdä iso ratkaisu ja riskinsietokykyä sekä siitä että molemmat ovat älykkäitä.

No. Onhan suomessakin ihmisiä jotka ovat vaurastuneet ilman korkeakoulu tutkintoa esim Lillbacka.

Tämä ei tarkoita sitä etteikö Lillbacka oli älykäs. Ihminen voi olla älykäs jollain kapealla osa-alueella esim. näkemään miten jotain asiaa kehitetään tai kasvatetaan. Tai orgaanisoimaan. Jotkut ihmiset ovat myös luonnostaan "suuria johtajia" - ehkä kyseessä ei ole älykkkyyy mutta jonkinlainen lahjakkuus.

Gatesin & Zuckenbergin tapauksessa tuotteet ovat kyllä äärimmäisen teknisiä eri ei älykkyydestä ainakaan haittaa ole.

Ei jokaisesta dropoutista miljardööriä tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korrelaatio on toisin päin. Älykkyys korreloi koulutuksen kanssa. Akateemisissa aloissa on isoja eroja. Ydinfyysikot ovat älykkäimpiä ja opettajaopiskelijat heikoiten lahjakkaita.

Ja amiksista veikkaisin, että älykkäimpiä ovat sähkärit ja vähiten älykkäitä ehkä lastenohjaajat.

Todella älykästä keskustelua ketjussa taas. "Miesten aloilta" löytyy luultavasti enemmän sekä huippuälykkäitä että vähälahjaisia, koska miehissä on näitä ääripäitä enemmän kuin naisissa. Mutta yksilön kohdalla koulutuksesta pystyy päättelemään vain sen, että jos on suorittanut loppuun jonkun toisen asteen tutkinnon, ei luultavasti ole vähälahjainen (äo 70 tai vähän päälle) tai ainakaan kehitysvammainen ja jos on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, ÄO on luultavasti yli 100.  

Huippuälykkäät eivät myöskään todellakaan aina menesty: https://www.city.fi/yhteiskunta/erityisen+lahjakas/44466k6

Yhdenkään yksilön älykkyyden perustelu koulutuksen perusteella on siis varsin heikolla pohjalla. 

https://www.city.fi/yhteiskunta/erityisen+lahjakas/4446

Tulisiko linkki nyt oikein

Kyllä nykyään vähälahjainen tai lievästi kehitysvammainenkin pystyy suorittamaan toisen asteen tutkinnon. Onhan nimittäin olemassa erityisammattikouluja.