Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
'Koulutus ei korreloi älykkyyden kanssa', miksi niin moni ajattelee noin?
12.12.2025 |
Oikeestiko kuka vaan voi/pystyy väitellä tohtoriksi? Halla-ajo ketjussa väitettiin, ettei tohtorius ole tae älykkyydestä. Kyllä amis-lukio jakokin menee niin että älykkäämpi puolisko ikäluokasta pääsee/hakeutuu lukioon. Yksittäsiä poikkeuksia suuntaan ja toiseen aina on, mutta pääpiirteissään noin.
Kommentit (204)
Haluaisin korkeakoulutuksen mutta opintolaina ahdistaa mielettömästi. En tiedä johtuuko lapsuudentraumoista vai mistä mokoma ahdistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset älykkyysketjut ovat aina täynnä oman hännän nostamista. Tiedoksesi, voit olla älykäs, mutta se ei tee sinusta parempaa tai edes erityisen valovoimaista ihmistä. Se on vain yksi piirre muiden joukossa.
Oma mieheni on huippuälykäs, mutta ei todellakaan mikään helppo persoona. Tiedän myös erittäin älykkäitä ihmisiä, jotka eivät ole sopeutuneet vallitsevaan yhteiskuntaan ja tavalla tai toisella tippuneet sen ulkopuolelle.
Menestyneet ihmiset, vaikkapa liike-elämässä tai politiikassa, eivät välttämättä ole kuin keskivertoälykkäitä tai hieman päälle, mutta sen sijaan heillä on hyvät suhteet, hyvä ulkonäkö, ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ovat supliikkeja tai taustalla on jokin muu suoraan älykkyyteen liittymätön tekijä.
Entä sitten taas esim. F1-kuskit tai MM-tason ralliautoilijat? Harvemmin heillä on akateemista koulutusta, mutta pakko heillä on ainakin teknistä osaamista ja strategiakykyä olla. Nuottien ymmärtäminen vaatii kai myös jonkinlaista älyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen mensalainen on naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on diplomi-insinööri. Miesten aatelia. Hän ansaitsee hyvin 😎, on oikeiston kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
https://www.mensa.fi/profilointiaineisto/Mensa-tasolle on tyypillistä hakeutuminen joko teknilliselle, luonnontieteelliselle tai lääketieteelliselle alalle. Päee takuulla myös niihin, joita ei ole virallisesti testattu.
"Takuulla." Todella epä-älyllistä argumentointia.
Mensalaisia on maailmanlaajuisesti sen verran laaja otos pitkällä aikajänteellä, että moisen johtopäätöksen tekeminen on täysin perusteltua ja kaikkea muuta kuin epätieteellistä. Epätieteellistä olisi väittää, että älykkyyden pysty
Niin, mensalaisia. En voi uskoa että älykkäänä itseään pitävä argumentoi näin. Mensalainen on huippuälykäs mutta huippuälykäs ei välttämättä ole mensalainen. Mensalaiset ovat tietynlainen, valikoitunut joukko huippuälykkäitä, joita voivat yhdistää muutkin asiat kuin huppuälykkyys. Pitääkö vääntää rautalangasta kun et vissiin ole kovin älykäs? No, väännän. Väitän, että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia. Moisen johtopäätöksen tekeminen on täysin perusteltua ja kaikkea muuta kuin epätieteellistä. Havaintoja on maailmanlaajuisesti sen verran laaja otis pitkällä aikajänteellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala
Mä luin pitkän matikan ja valmistuin matematiikan maisteriksi mutta en ole fiksu. Ei se aina korreloi.
Jos olet FM matematiikasta, olet heittämällä ikäluokan top 5%.
ohis
Pääsee opettamaan matematiikkaa kehitysmaalaisille peruskouluun.
Tuolla tutkinnolla ei pääse opettamaan. Opettamista varten pitää olla opettajan pätevyys.
Vierailija kirjoitti:
Me amikset olemme viisaampia kuin akateemiset ja korkeasti koulutetut. Shakkia on hyvä todiste siitä. M29
Mikä on shakkia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala
Ei matematiikantaitoihin todellakaan kannata nojata joka alalla. Matikkaan tarvitsee tietynlaista ajattelukykyä (tai oikeastaan riippuen aihealueesta sekin vaihtelee) ja se ei automaattisesti siirry muille aihealueille. Tiedän yliopistossa matematiikan pääaineekseen valinneen jolta puuttuu uteliasuutta, yleistietoa ja ihan vain järkeä tehdä elämässä valintoja jotka eivät johda lähinnä katuojaan. Tuollainen ihminen olisi monella alalla lähinnä katastrofi jonka jälkiä pitäisi aina olla korjaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen mensalainen on naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on diplomi-insinööri. Miesten aatelia. Hän ansaitsee hyvin 😎, on oikeiston kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
https://www.mensa.fi/profilointiaineisto/Mensa-tasolle on tyypillistä hakeutuminen joko teknilliselle, luonnontieteelliselle tai lääketieteelliselle alalle. Päee takuulla myös niihin, joita ei ole virallisesti testattu.
"Takuulla." Todella epä-älyllistä argumentointia.
Mensalaisia on maailmanlaajuisesti sen verran laaja otos pitkällä aikajänteellä, että moisen johtopäätöksen tekeminen on täysin perusteltua ja kaikkea muuta kuin epätieteellistä. Epätie
Mikä on huippuälykkään määritelmä? Mensalainen on tilastollisesti mitattuna keskivertoa älykkäämpi kyseisessä testissä. Aika moni todellakin ajattelee, ettei jäsenyydestä ole mitään hyötyä. Kuten itsekin. Älykäs ihminen kuitenkin usein on utelias ja hakee haasteita. Toinen mensatestistä, toinen jostain muualta. Seiskalehden lukeminen on harvoin vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen mensalainen on naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on diplomi-insinööri. Miesten aatelia. Hän ansaitsee hyvin 😎, on oikeiston kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
https://www.mensa.fi/profilointiaineisto/
No, minun mieheni on osittain tuollainen. Paitsi ettei kuulu enää kirkkoon, eikä mensaan. Minä (vaimo), en ole suorittanut mitään akateemista tutkintoa. En kuulu minäkään noihin, joihin ei miehenikään. Äly ei korrloi opintostatuksen perusteella. Minä olen niissä testeissä mieheni harmiksi (hyvin kilpailullinen) pärjännyt poikkeuksetta hieman paremmin. Minä en siis ole "mitään", enkä "ketään". Yksi defenssi sekin. Mies tekee osin etätöitä. On tuotekehityksessä yksi "keksijöistä". Kysyy toisinaan katsomaan kehittelemäänsä, ja kysyy kommenttia, mutta ottaa huomioon myös kritiikin ja korjausehdotuksen. Ja tietää kyllä, että termistö ei itselle ole niin tuttua. Mutta mekaniikkakuva kun on näytöllä, niin sillä ei ole niin suurta merkitystä, koska virheet/parannuskohteet voi osoittaa. Hän on matemaattisesti kyvykäs. Niin olen minäkin. Mutta kun pitää soveltaa jotain "kuvansa ulkopuolista", niin arvaa kumpi sen ratkaisee toimivalla tavalla ja tarvittaessa jo olevilla resursseilla...Ja kuten varmaan arvasitkin, niin tiedät kumpi hoitaa kaiken logistiikan, suunnittelun jne. sen "työläppärin" näytön ulkopuolella. On täysin kädetön sille hän. Hänen lisäkseen nykyään kukaan tuskin tietää älyllisistä resursseistani mitään. Ja hyvä niin. Itsestä riippumattomista syistä joskus voi olla näinkin.
Vierailija kirjoitti:
Bill Gates ja Mark Zuckerberg ovat jättäneet yliopiston kesken. Moni pitänee heitä älykkäämpinä kuin toisia, jotka ovat suorittaneet tutkinnon loppuun.
Ovat kuitenkin päässeet yliopistoon, ei sinne noin vain kävellä. Älykkäitä voi olla yliopiston ulkopuolellakin, mutta yliopistossa ei kovin heikkoälyisiä voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bill Gates ja Mark Zuckerberg ovat jättäneet yliopiston kesken. Moni pitänee heitä älykkäämpinä kuin toisia, jotka ovat suorittaneet tutkinnon loppuun.
Ovat kuitenkin päässeet yliopistoon, ei sinne noin vain kävellä. Älykkäitä voi olla yliopiston ulkopuolellakin, mutta yliopistossa ei kovin heikkoälyisiä voi olla.
Aika moni dropout työskenteli kuumina vuosina Nokiallakin, kun oli oikea pula osaajista, eikä vain poliitikkojen harhaisissa kuvitelmissa. Tutkinto sinällään on siis toissijainen. Ei työelämään siirtyminen ketään tyhmennä.
Ai että lyhyen matikan pohjalla susta todennäköisyyslaskenta oli sulle helppo? Se on tyyliin vaikein matematiikan kurssi yliopistossa.
T: matematiikan FM
Taas joku vääristeli. Kerroin, että selvitin lyhyen matematiikan pohjalta monta opintojaksoa yliopistossa. Oliko se helppoa, on asia erikseen. Toisaalta pitkää matematiikkaa lukiossa opiskellut eksä oli täysi tampio useissa asioissa. Mitattu äo:ni on jotain 130, mutta sillä on tietty turha viisastella huippuälykkään FM:n kanssa. Olen yhdestä aineesta väitellyt, mutta antaa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihminen voi puhua kuutta kieltä, vaikka sillä ei ole mitään järkevää sanottavaa. On siis lukenut, mutta ei älykäs.
On siinä jotain pääkoppaan kertynyt joka tapauksessa. Koulutusta vailla ei voi älylläkään tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin korkeakoulutuksen mutta opintolaina ahdistaa mielettömästi. En tiedä johtuuko lapsuudentraumoista vai mistä mokoma ahdistus.
Olet viisas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitkällä matikalla muuten on sellainen maine kuin on? Väitän, että kuka tahansa matikasta kiinnostunut tai innostunut jolla on motivaatiota pystyy suorittamaan lukion pitkän matikan ihan hyvin tai tyydyttävin arvosanoin, ei tarvitse olla älykäs.
Kuinka monta matematiikasta kiinnostunutta ja innostunutta matalaälyistä tyyppiä tunnet? Niinpä.
Korrelaatio on toisin päin. Älykkyys korreloi koulutuksen kanssa. Akateemisissa aloissa on isoja eroja. Ydinfyysikot ovat älykkäimpiä ja opettajaopiskelijat heikoiten lahjakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Korrelaatio on toisin päin. Älykkyys korreloi koulutuksen kanssa. Akateemisissa aloissa on isoja eroja. Ydinfyysikot ovat älykkäimpiä ja opettajaopiskelijat heikoiten lahjakkaita.
Ja amiksista veikkaisin, että älykkäimpiä ovat sähkärit ja vähiten älykkäitä ehkä lastenohjaajat.
Vierailija kirjoitti:
Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala
nää on just niitä jotka menevät sitten ihmishoitoalalle, nihkeitä ja tietämättömiä persoonia jotka eivät ymmärrä mitään ihmisestä eivätkä osaa auttaa. Mut joo kunhan yhtälöt osaa.
Vierailija kirjoitti:
Korrelaatio on toisin päin. Älykkyys korreloi koulutuksen kanssa. Akateemisissa aloissa on isoja eroja. Ydinfyysikot ovat älykkäimpiä ja opettajaopiskelijat heikoiten lahjakkaita.
AI on seuraava vedenjakaja, kuten teknologiset harppaukset yleensäkin. Jo nyt on nähtävissä selkeä ero suhtautumisessa. Tavis antaa AI:n tehdä tehtävän puolestaan ja hukkaa vapautuvan ajan turhanpäiväiseen. Ei ihme, että häntä huolettaa ettei häntä enää tulevaisuudessa tarvita. Älykäs ihminen miettii, kuinka paljon enemmän pystyy tekemään asioita ja uhraamaan aikaa vaativimmille ja luovuutta vaativille prosesseille, kun sitä ei tarvitse tuhlata rutiineihin. Kyse on tällä hetkellä siitä, että koneälyn tehokkuutta ja luotettavuutta pitää pystyä vielä oleellisesti parantamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen mensalainen on naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on diplomi-insinööri. Miesten aatelia. Hän ansaitsee hyvin 😎, on oikeiston kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
https://www.mensa.fi/profilointiaineisto/Mensa-tasolle on tyypillistä hakeutuminen joko teknilliselle, luonnontieteelliselle tai lääketieteelliselle alalle. Päee takuulla myös niihin, joita ei ole virallisesti testattu.
"Takuulla." Todella epä-älyllistä argumentointia.
Mensalaisia on maailmanlaajuisesti sen verran laaja otos pitkällä aikajänteellä, että moisen johtopäätöksen tekeminen on täysin perustel
...
Mikä on huippuälykkään määritelmä? Mensalainen on tilastollisesti mitattuna keskivertoa älykkäämpi kyseisessä testissä. Aika moni todellakin ajattelee, ettei jäsenyydestä ole mitään hyötyä. Kuten itsekin. Älykäs ihminen kuitenkin usein on utelias ja hakee haasteita. Toinen mensatestistä, toinen jostain muualta. Seiskalehden lukeminen on harvoin vaihtoehto.
Älykkyystestit mittaavat logiikkaa, eli huippuälykäs on huippulooginen ajattelussaan. Mitä älykkäämpi, sitä vähemmän logiikkavirheitä. Huippuälykäs pystyy itsenäisesti hahmottamaan myös monimutkaisia asioiden välisiä yhteyksiä eikä tarkastele vain yhtä muuttujaa joka hänelle on opetettu ja sitäkin pahimmillaan mekaanisesti, ymmärtämättä yhteyden luonnetta. Huippuälykkyys käy ilmi älykkystestillä. Silloin ihminen pärjää logiikkaa mittaavissa testeissä paremmin kuin valtaosa ihmisistä. Mensa on määritellyt tälle oman rajansa, joka on sinänsä sovinnonvarainen asia. Huippuälykkyys näkyy ihmisessä niin, että hän hoksaa asiat nopeasti ja pystyy arvioimaan asioita laaja-alaisesti. Aina se ei näy ulospäin, joten varmin tapa on osoittaa se pöytätason testillä. Esimerkiksi koulutuksella ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla voi antaa itsestään älykkäämmän kuvan kuin onkaan.
Alue: Aihe vapaa
Melkein 20 vuotta vanha kysely...