Lue keskustelun säännöt.
Pihi ja varoissaan oleva mies vie ilon elämästä
10.12.2025 |
Mieheni pitää raha-asiansa omana tietonaan. Elää kuin rahat loppuisivat hetkellä millä hyvänsä ja mitään ei voi tehdä kun kaikki on niin kallista (ja turhaa). Oikeasti laittaa ne osakkeisiin ja salkku taitaa olla jo aika mahtava. Olen tullut siihen tulokseen, että haluaa kuolla yllätysvarakkaana.
Minua on alkanut ärsyttämään tämä. Elämä tuntuu kuoleman odottamiselta. Minusta varojaan voisi käyttää eläessään, kun sen jälkeen se on vähän myöhäistä. Jos minä maksan, hänelle minun varojen käyttäminen ei ole ongelma. Hän ei juuri koskaan tarjoa mitään. Minä pienempituloisena pystyn tarjoamaan hyvin harvoin, mutta kun pystyn teen sen. Haluan että elämässä on hauskaakin ja hassuja juttuja. En tarkoita, että mitään törsäämään tarvitsee alkaa, mutta jotenkin tuntuu ettei hän välitä minun hyvinvoinnista tai onnesta, kun kotona vaan katsotaan telkkaria tai käydään lenkillä, eikä mihinkään eli minuun kannata "sijoittaa". Tilanne on ollut sama yli 10 vuotta, mutta nyt huomaan alkaneeni miettimään eroakin.
Jos joku saa tästä kiinni ja on hyviä neuvoja, olen kiitollinen! Nämä eroajatukset pelottaa..
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap haluaa nautiskella miehen varoista, ei yllätä.
Ap voisi ponnistella ja kartuttaa omaa omaisuuttaan, mutta sen sijaan havittelee miehen varoja ja uhriutuu kun mies ei anna niitä vapaaseen käyttöön.
Hyvätuloinen mieshän syö pienituloisen ap:n yksin maksamia ostoksia. Ihan outo ja sairas kuvio.
Todella outoa, että ap on roikkunut tuossa suhteessa 10 vuotta! Eikö vähemmästä jo ymmärrä häipyä suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkään ei ole ap vastannut, että kuka maksaa ja hoitaa pariskunnan isot menot?
Asumisen, autot, remontit, vakuutukset, ruoan?
Näissä maksu menee todella tarkkaan laskettuna (mies laskee sentilleen) puoliksi. Jos kaupasta haluaa ns. Extraa esim. Aura-juustoa, niin minä maksan, koska mies ei raaski. Toki hänelle kotona piparkakut ja juusto maistuivat.
ap
Mikä hänellä jää ymmärtämättä, kun sanot että jos maksa et myöskään syö. Pieniruloisempi maksaa varakkaamman kulutuksen on lähinnä taloudellista pahoinpitelyä.
Pakottaako se varakas ostamaan niitä tuotteita?
Miksi hän syö niitä, kun ei niistä maksakaan? Ihan sairas kuvio.
Ihan sairas kuvio antaa käyttää itseään hyväksi vuosikausia ja jatkaa vaan niiden tuotteiden ostamista.
Lopetat vain tuon hyväksikäytön. Piilota maksamasi "herkut" mieheltä.
Itse laitan spessunamut ja vierasvarat vihanneslaatikkoon. 😆
Vierailija kirjoitti:
MInäkin kauhistelin pihiä puolisoa, mutta koska rahankäyttönsä ei minua haitannut, niin mitä siitä valittamaan.
Sitten mies sairastui syöpään ja pääsi hoitoihin samantien, koska oli varaa maksaa! Julkisella puolella olisi joutunut jonottamaan monta kuukautta, koska sairaanhoitaja portinvartinaja ei päästänyt lääkäriin.
Mieson yhä elossa, kiitos säästäväisen elämäntavan.
Säästikö hän sinun elättäessä perheen? Olisiko hän maksanut sinun sairastuessasi hoidot yksityisellä?
Minua kiinnostaa ap että sijoittaako mies rahaa kuitenkin itseensä esim. uuden auton tai vaatteiden nimissä? Vai kulkeeko näissäkin romuissa?
Se kertoo paljon että onko ihan kaikessa saita vai pelkästään niissä asioissa jotka koskevat sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on paljolti ap:n kaltainen tilanne. Asumme erillään yhä noin vuosikymmenen kestäneen parisuhteenkin jälkeen ja se on varmaan viisainta.
Moni asia miehessä on hyvää ja häntä sydämestäni rakastan. En kuitenkaan oikein usko, että kestäisimme yhteenmuuttoa, vaikka osa minusta haluaisikin.
Rahasta riitelyä eikä muutakaan riitelyä ole nyt kun meidän elämät ovat yhä näin eriytyneet. Mutta rahasta tulisi riitaa, varmasti. Näemme nykyään niin harvoin että se on ihan vain olemista.
Syömään, teatteriin, matkoille, konserttiin, elokuviin on häntä vaikea saada ellei syöminen ole grilli tai pizzeria/kebabbila. Mutta ei tietenkään tarjoa minulle edes tuollaista.
Ja kodin yhteinen siisteystaso saati yhteinen ruokatalous olisi vaikeaa. Minä en suostu elämään kaatopaikalla ja syömään halvinta, jolla hengissä pysyy.
Lisäksi käytän tietoisesti rahaa ravinteikkaaseen ja terveelliseen ruokaan, vaikka se onkin kallista. Mies syö luonani salaattia, lohta, pähkinöitä ja satunnaisia leipomon herkkuja mielellään - mutta ei ikinä itse maksaisi niitä.
Jos en rakastaisi häntä, pyrkisin varmaan häntä muuttamaan. Mutta en voi sitä tehdä. Pyrin elämään omaa elämääni, jonka osa hän on, enkä edes odota, että meistä tulisi perhe/aviopari.
Ihan varmasti ei kosi minua ikinä ja epäilen, että iso syy on lakisääteinen elatusvelvoite ja moraalinen huolenpidon velvoite. En koe itseäni syvästi rakastetuksi mutta en syytä häntä.
Tajuan että ei hänellä ole kykyä tämän syvemmin rakastaa. Tajuan, että minun rakkauteni on minun vastuullani. Samoin haaveeni ja unelmani. Niillä en voi häntä kuormittaa.
Hän elää omaa elämäänsä eikä hän ole minulle mitään velkaa. Jos olisin nuori ja perhettä perustamassa, tämän miehen kanssa ei olisi järkevää.
Nytkin voisi olla osin helpompi elämä, kun en rakastaisi, ja voisin etsiä suurempaa turvaa ja kumppanuutta vanhuuden varalle, mutta se ketä rakastan ei ole omassa vallassani.
Kuulen jo kommenttinne. En ole läheisriippuva, en pelkää yksin olemista. Olen ollut yksin, siis ilman parisuhdetta, myös pitkään. Nytkin olen pitkästä suhteesta huolimatta melko yksin.
Se ei siis ole sinänsä ongelma. Rakkaus, se tavallaan on. Ja ei ole. Mutta en minä kenellekään suosittele pihiä miestä, jos sen voi jotenkin välttää. Tämä on minun kohtaloni. Ikävä kyllä tiedän, että olen vain hyvien päivien kumppani toiselle.
Pihiys nimenomaan on myös tunnepihiyttä. Ei välttämättä tahallista, itse valittua tai edes toivottua. Mutta ehdottomasti se on sitäkin. Ja se on koko jutun kipein puoli.
Ai jaa. Meillä on niin päin, että mies tarjoaa aina, jos johonkin mennään. Olen pienituloinen ja en voisi lähteä mihinkään mukaan, jos mies ei kustantaisi. Mies on silti äärimmäisen pihi, mutta ei mitä tulee minuun. Hän haluaa kuitenkin käydä välillä jossakin yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eroa.
Muistan kun kävimme vierailulla tuttavapariskunnan luona. Siellä oli tosi niukat tarjoilut. Selvisi, että perheen mies oli sijoittanut perheen kaikki rahat osakkeisiin. Syötiin suurinpiirtein kaurapuuroa.
Tota rataa se meno oli koko ajan. Kaikesta piti tinkiä, että on varaa ostaa osakkeita ja rahastoja.
Kun ero tuli, mies tietenkin piti ostamansa osakkeet.
Ei kai tämä tarina ole tosi?? Voi luoja.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Erottiin asian takia, mutta nyt taas yhdessä. Oli enää vielä kauheampaa tarjolla, kun ikä +50. Ei viitsi olla yksinkään.
Voi nytten.
Itse oon 55 vee ja sinkunelämä on mielekästä.
Onko puolisosi anteliaampi tällä uudella kierroksella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dumppaa tuollainen ankeuttava tylsimys. Ja älä nyt herranjestas omia rahoja tuollaiseen tyyppiin ainakaan tuhlaa. Pihit ihmiset pihistelevät myös tunteissaan.
Vierailija kirjoitti:
Eroa.
Muistan kun kävimme vierailulla tuttavapariskunnan luona. Siellä oli tosi niukat tarjoilut. Selvisi, että perheen mies oli sijoittanut perheen kaikki rahat osakkeisiin. Syötiin suurinpiirtein kaurapuuroa.
Tota rataa se meno oli koko ajan. Kaikesta piti tinkiä, että on varaa ostaa osakkeita ja rahastoja.
Kun ero tuli, mies tietenkin piti ostamansa osakkeet.
Miksi nainen antoi sijoittaa hänen omat rahansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin itse sijoittaa. Salkkuni on suurempi kuin miehelläni. Voisin maksaa miehenikin matkan, jos hän oikeasti olisi varaton, mutta en sitä tee, koska hänellä on varaa maksaa omat kulunsa. Jos mies ei halua käyttää rahaa johonkin, johon minä haluan, menen ilman miestä, jos meno on minulle tärkeä. Olen ollut ulkomaan matkoilla ilman miestäni kun hän ei ole halunnut rahaa käyttää. Nykyään hän ei enää halua, että lähden ilman häntä ja kiltisti tulee mukaan maksaen oman osuutensa.
Yksi sinkkumatka Gambiaan niin mies lähtee aina mukaan!
147 jatkaa että tämäkin mies on tosi hyväpalkkainen. Ei näissä ole köyhyydestä kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MInäkin kauhistelin pihiä puolisoa, mutta koska rahankäyttönsä ei minua haitannut, niin mitä siitä valittamaan.
Sitten mies sairastui syöpään ja pääsi hoitoihin samantien, koska oli varaa maksaa! Julkisella puolella olisi joutunut jonottamaan monta kuukautta, koska sairaanhoitaja portinvartinaja ei päästänyt lääkäriin.
Mieson yhä elossa, kiitos säästäväisen elämäntavan.
Varmasti olisi maksanut rahoistaan sinunkin hoitosi jos sinä olisit sairastunut? Mitäpä luulet?
Kun olette elänneet yhdessä niin varmasti paljon on mennyt sun piikkiin? Olis niiku payback sulle.
Mitäpä luulet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa.
Muistan kun kävimme vierailulla tuttavapariskunnan luona. Siellä oli tosi niukat tarjoilut. Selvisi, että perheen mies oli sijoittanut perheen kaikki rahat osakkeisiin. Syötiin suurinpiirtein kaurapuuroa.
Tota rataa se meno oli koko ajan. Kaikesta piti tinkiä, että on varaa ostaa osakkeita ja rahastoja.
Kun ero tuli, mies tietenkin piti ostamansa osakkeet.Miksi nainen antoi sijoittaa hänen omat rahansa?
Yhteinen tili?
Vierailija kirjoitti:
Eroa.
Muistan kun kävimme vierailulla tuttavapariskunnan luona. Siellä oli tosi niukat tarjoilut. Selvisi, että perheen mies oli sijoittanut perheen kaikki rahat osakkeisiin. Syötiin suurinpiirtein kaurapuuroa.
Tota rataa se meno oli koko ajan. Kaikesta piti tinkiä, että on varaa ostaa osakkeita ja rahastoja.
Kun ero tuli, mies tietenkin piti ostamansa osakkeet.
Miksi nainen syysi kaikki omat rahansa hänelle? Olisi pitänyt tiukasti kiinni omista rahoistaan. Miksi ihmiset jäävät tuollaisiin suhteisiin?
Vierailija kirjoitti:
Ai jaa. Meillä on niin päin, että mies tarjoaa aina, jos johonkin mennään. Olen pienituloinen ja en voisi lähteä mihinkään mukaan, jos mies ei kustantaisi. Mies on silti äärimmäisen pihi, mutta ei mitä tulee minuun. Hän haluaa kuitenkin käydä välillä jossakin yhdessä.
Mies on silti äärimmäisen pihi, mutta ei mitä tulee minuun. >> Olet onnentyttö!
Ap mies nyt joulunalla?
Lahjat, ruuat? Joulusiivot?
Siinä on kyllä oikeassa että kaikki on kallista ja usea asia myös täysin turhaa.
MInäkin kauhistelin pihiä puolisoa, mutta koska rahankäyttönsä ei minua haitannut, niin mitä siitä valittamaan.
Sitten mies sairastui syöpään ja pääsi hoitoihin samantien, koska oli varaa maksaa! Julkisella puolella olisi joutunut jonottamaan monta kuukautta, koska sairaanhoitaja portinvartinaja ei päästänyt lääkäriin.
Mieson yhä elossa, kiitos säästäväisen elämäntavan.