Minä vuonna olet syntynyt? Piiskattiinko sinua lapsena?

Vierailija kirjoitti:

Täällä on niin monella  surullisia ja vaikeita kokemuksia jo pienestä pitäen.  Vanhemmat joiden kuuluisi antaa aikaa ja rakkautta.. tekevätkin aivan toisin.   Olen syvästi liikuttunut teidän kokemasta vääryydestä, Toivon, että te aikuisena katkaisette omalla kohdallanne  tuon vääryyden ketjun. Voimia ja jaksamista teille kaikkeen 

 

Ja monen vanhemmat on kasvattaneet sillä tiedolla/taidolla mikä sillä aikakaudella on ollut. 

90 luvulla piiskaaminen oli vähentynyt, mutta edelleen uhka oli ilmassa. Meilläkin, vaikka sillä ei varsinaisesti meidän perheessä uhkailtu. Naapureilla, kavereilla, sarjakuvissa telkkarissa. En pitänyt ollenkaan mahdottomana ettei sitä olisi jossain tilanteessa saanut. 

Jokinlainen keskitie olisi hyvä edelleen. Esim kevyt tukistus tai pieni takapuolelle läimäys. 

1984, eivätkä minun vanhempani pahoinpidelleet minua. Ei piiskaamalla, ei tukkapöllyllä, ei koivuniemen herralla eikä millään muullakaan. 

Ei lapsia tarvitse tukistaa tai läimäyttää. Lapsi tottelee ihan parhaiten rauhallisesti puhumalla. Aikuisen pitää asettaa  rajat. Olla tukena ja kuunnella lasta. Antaa kaikessa tuntea, että hän on arvokas ja rakastettu juuri sellaisena kun on

En ollut tuolla aiemmin  tarkoitus  syyllistää ketäään.. Jokainen vanhempi kasvattaa lastaan niilä  voimavaroilla joita hänellä on.  Kyllä varmasti eri aikakausikin vaikuttaa. Kaikki ei silloinkaan käyttäneet väkivaltaa. Usein pahoinpidelty jatkaa käytösmallia omiin lapsiinsa.On käytävä omat traumat läpi,että voi eheytyä. 

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt vuonna 1975. Ei koskaan. Vanhempani akateemisesti koulutettuja ja fiksuja ihmisiä.

 

Voi, voi, ihan kuin sun vanhempiesi koulutustausta ja akateemisuus on tae, ettei ennen vanhaan tai vielä nykyäänkin jossakin lapsiperheessä piiska tai jopa nahkavyö olisi ollut kurinpitovälineenä lapsille.  

Ihminen on yhtä julma eläin kuin karhuemo, joka jopa tappaa pentunsa, jos karhuemo näkee, että ei tuosta reppanasta mitään ole tulemaksi.

 

88- syntynyt ja kyllä tuli piiskaa ja tukkapöllyjä jos oli hölmöilyt

Vierailija kirjoitti:

 Tuttu vähän yli 40 v .Kertoi että sai sisarensa kanssa piiskaa isältä.. Sanoin että minusta tuo on aivan kauheaa. Hän piti sitä ihan normaalina. En tiedä onko silloin jo isältä suuttumus ohi ja jotenkin ajattelee tuon  kasvatuksensa Vai raivostuneenako tuo tehdään.  Tällä nuorella on nyt lapsi. Emme ole pitkään aikasn nähty.. Toivottavasti  ei omalle lapselleen  jatka tuota  vääränlaista  käytöstä.

Vaikea edes sanoa, kumpi lopulta on se kamalampi teoria näistä. Pikaistuksissaan raivostuneena kurittaa vai se, että kylmän viileän harkitusti antaa remmiä vähän myöhemmin.

Mummo-TV-sarjaa katsoin tässä joskus. Siinä ihan arkipäiväisesti isä sanoi sille tytölle (10 v?), että jos et nyt tottele, haetaanko remmi? Sen piti kertoa joku mummoon liittyvä asia, mitä ei halunnut sanoa.

Jotenkin tuo arkipäiväisyys tuntuu oudolta, tuollaistako se oikeasti oli? Ja jostain suhteellisen pienestä tottelemattomuudestako olisi oikeasti ruvetty vyöllä kurittamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1970

Ei ollut väkivaltaa. Mulla on fiksut vanhemmat.

Minä olen syntynyt -45 ja meillä kyllä hakattiin milloin remmillä ja piiskalla, revittiin tukasta. Kysyin äitini sairasvuoteella, miksi minua aina lyötiin, teinkö jotain pahaa? Et, sanoi äitini, mutta kun sinä huusit. No, miksi huusin, kun veljeni löi tai kiusasi. Omia 70-luvulla syntyneitä lapsiani en ole lyönyt kuin kerran, kun tyttö kiukutteli, niin koppasin käsivarteen vähän tiukemmin ja poika sai tukkapöllyä, kun puri mua pyllyyn, kun katsoin ikkunasta ulos. Oli onneksi vaatteet päällä. On poika siitä kyllä vielä aikuisena kuullutkin, nyt se lähinnä naurattaa, mutta ei silloin. Minun kodissani ajattelimme aina lasten parasta, lapsuudenkodissani olimme vain välttämätön paha, joita ei rakastettu.

 

Pojalla ollut pylly mie

On sinullakin mielikuvitusta. Poikani oli tuolloin vain kolme -vuotias, eikä pystynyt ajattelemaan aikuisen tavoin. On ollut jo vuosia naimisissa naisen kanssa ja on kaksi lastakin.

1967 ja ei koskaan. Puhuteltiin tai rajoitettiin esim. kavereille menemistä. 

Vierailija kirjoitti:

Oltiin varmaan tokalla luokalla kun kaveri sai isältään sellasella sinisellä hyppynarulla perseelleen. Olin vieressä ja kauhusta kankeana. Se oli jotain aivan kamalaa. Kauhea läiske ja parku. Se hyppynaru oli kuin sähköjohtoa ja sen täytyi sattua aivan kamalasti. Kaveri jäi makaamaan lattialle persus paljaana ja isä heitti hypoynarun huoneen nurkkaan ja lähti ovet paukkuen. Leikit ei jatkunu ja mä en osannu tehdä mitään ni lähin vaan himaan ja olin koko illan ihan shokissa. En halunnut mennä niille pitkään aikaaan sen jälkeen. Tää kaveri ei oo pystyny koskaan työelämään. Luulen et lapsuuden traumat osasyynä. Ollaan molemmat syntyny 1987. 

Mietin, että niinköhän 70-90-luvulla vanhemmat hakkasi ihan vain tyhmyyttään ja kykenemättömyyttään ylipäätään mihinkään vanhemmuuteen? He kai itse kärsi lapsena sodan jälkeen ilmapiirin ollessa ankea ja isien sairastuttua joukolla kaksisuuntaiseen ym traumojen laukaisemiin sairauksiin.. Mutta noin yleisesti 45-59-syntyneet on olleet itsekkäitä, lyhytpinnaisia, kogniitivisesti laiskoja vanhempia. 

Vierailija kirjoitti:

Jokinlainen keskitie olisi hyvä edelleen. Esim kevyt tukistus tai pieni takapuolelle läimäys. 

Ja mitä tarkalleen tämä tukistus tai läimäytys opettaisi lapselle? 

Ei koskaan ja 1970-luvulla olen syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Mummo-TV-sarjaa katsoin tässä joskus. Siinä ihan arkipäiväisesti isä sanoi sille tytölle (10 v?), että jos et nyt tottele, haetaanko remmi? Sen piti kertoa joku mummoon liittyvä asia, mitä ei halunnut sanoa.

Jotenkin tuo arkipäiväisyys tuntuu oudolta, tuollaistako se oikeasti oli? Ja jostain suhteellisen pienestä tottelemattomuudestako olisi oikeasti ruvetty vyöllä kurittamaan?

No ei ollut.

1986 vyötä annettiin. Yhden kerran vältin selkäsaunan vaikka oli jo käsketty vetää housut nilkkoihin ja pyllistää sängyn laidalle ja vyökin oli jo haettu. En tiedä mikä sai isän sillä kertaa heltymään vaikka yleensä antoi ankaria piiskauksia. 

Huutoa ja tukkapöllyä tai luunappia otsaan. 

1976. Kyllä. Useimmiten se oli äiti. Tukkapöllyä usean otteeaeen, vaikka se väitti jokunen vuosi sitten, et se oli vaan yksi kerta, kun olin mukamas varstanut jostakin lähikaupasta jotakin pientä. Et oli mukamas jo silloin 90- luvulla valvontakamerat kaupoissa. Oliko niitä silloin ? Siis nyt on kyse pikku kylästä, ei mistään isosta paikasta lähellä jotakin kaupunkia. Niissä nyt Tuskin oli mitään valvontakameroita silloin. Ikinä en ole varstanut mitään mistään kaupasta. En edes lapsena ! Vaikka meillä silloin oli pulaa kaikesta (mukamas.....) kyl isäkin oli, ainakin sanallisesti, muttei fyysisesti. Ja aina vaan mä, ei koskaan isosiskoni. En muista, et ne olis ikinä suuttuneet yms siskolleni. 

1984. Sain selkäni silloin kun se ansaitsin ja vain silloin kun sen ansaitsin. Ja todellakin ne selkäsaunan ansaitsin