Joulu narsistisen vanhemman kanssa
Miten vietätte vai vietättekö ollenkaan? Minulla tapahtui oman lapsen saamisen jälkeen herätys ja näin vasta sitten että millainen oma äitini on. En vaan ymmärrä että miten hän on voinut katsoa minua pientä lasta ja toimia kuten toimii. Se kertoo pahuudesta ja siitä ettei hän oikeasti ole välittänyt. Ongelma on kuitenkin siinä että sisaruksia hän kohteli hyvin (olin musta lammas) ja nyt lapsenlapsiaankin on kohdellut hyvin. Heille äitini on kiva mummi, mutta itse voin huonosti henkisesti aina kun käyn siellä. Olenkin jättänyt yhteydenpidon minimiin mutta lasten takia pitäisi olla joskus tekemisissä ja viettää myös joulua vähän yhdessä. Muita kenellä samoja ongelmia?
Kommentit (175)
Oikeastaan on väärin sanoa, että narsisti rakastaisi edes itseään. Hän on kykenemätön minkäänlaiseen rakkauteen, mutta hän välittää vain omasta hyvinvoinnistaan ja loput ovat työkaluja ja käyttöesineitä.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan on väärin sanoa, että narsisti rakastaisi edes itseään. Hän on kykenemätön minkäänlaiseen rakkauteen, mutta hän välittää vain omasta hyvinvoinnistaan ja loput ovat työkaluja ja käyttöesineitä.
Kuten nämä kirjoittajat täällä. Minä itte, äiti (isä, sisarukset) ei merkitse mitään kun kykenen vain siihen miltä minusta tuntuu. Koen kaikki loukkauksena itseäni kohtaan, kukaan ei osaa olla tarpeeksi kiinnostunut, kehuva, lämmin minulle, täyttämään vaatimustani. Itse en anna henkisesti mitään, vain vaadin, en tahdo äidin vointia kysyä, en hänen typeriä juttujaan kun MINÄ.
Älä vietä joulua tai muutakaan narsistin kanssa.
Kun henkinen kehitysaste ei vastaa biologista ikää, vanhempi voi projisoida hyvinkin julmalla tavalla omia pettymyksiä ja pelkoja lapseen. Tällöin silmätikuksi voi juurikin kohdentua yksi sisaruksista, kun loput ovat ihania.
Samaa illmiötä nähdään tälläkin palstalla päivittäin ja pahimmat tapaukset purkavat täysin pakkomielteisellä tavalla vihaa ihmisiä kohtaan, joita eivät tunne ja jotka eivät ole heille tehneet koskaan mitään väärää. Kaikki on puhdasta projisointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on normaali ja mukava. Katso peiliin.
Perustele.-ei ap
Jos kaikkia muita kohdellaan hyvin paitsi yhtä henkilöä niin kyllä sen yhden henkilön pitää katsoa peiliin.
Hyviä nämä palstan ns asiantuntijat, kaiken ne tietää ja osaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te mummot ette tunnista tätä sunnuntai-provoajaa?? Minkälainen ihminen kirjoittaa: Minulla tapahtui oman lapsen saamisen jälkeen?
Mitä muita lapsia voi saada kuin omia?
Et nyt ymmärrä. Narsisti pitää lapsensa aina lapsen asemassa. Siksi mustalle lampaalle on silmiä avaava kokemus saada oma lapsi, päästä äidiksi äidin rooliin. Siinä kohtaa huomaa, ettei itse äitinä ikinä toimisi siten kuin narsistivanhempi on toiminut. Esimerkiksi suutu, jos lapsi ei heti osaa tai uskalla, tai jätä lasta tahallaan nälkäiseksi, tai syytä taaperoikäistä esikoista siitä, jos vauva itkee. Teetä raskaita kotitöitä pikkulapsella tai hauku ilkeästi oman lapsen ulkonäköä. Kaikenlaista.
Tuommoinen narsistimummo tosin usein tekee parhaansa sabotoidakseen lapsensa äitiyttä. Meillä esimerkiksi tungettiin ihan pokkana vanhemman rooliin lapsenlapselle. Ilmoitet
Juuri tuo että on vihainen lapselle siitä että sillä on tunteet eikä ymmärrä että se on vielä pieni ihminen joka ei osaa hallita niitä. Kaikki negatiiviset fiilikseni torpattiin ja annettiin ymmärtää että ne on vääriä, olen huono lapsi kun kiukuttelen. Noh, mitä tulee lapsesta joka oppii että negatiiviset tunteet on väärin? Entistä vihaisempi ja sulkeutunut. Tästä tulikin kierre, teini-ikäisenä olin ahdistunut nuori joka ei koskaan ollut oppinut käsittelemään tunteitaan ja omaa tahtoa kun riitti niin tappelin äitini kanssa paljon! Varsinkin kun äitini ei koskaan ollut sellainen vakaa aikuinen vaan laskeutui itsekin kiukuttelevan lapsen tasolle. Huvittavinta tässä on se että hän muisti pienestä asti aina valittaa että miten epäreilusti häntä kohdeltiin kotona ja miten kamalia hänen vanhempansa olivat. Sitten toisti samaa kaavaa omiin lapsiinsa! Paitsi siihen suosikkilapseen. Ihmettelin kyllä sitä jo hyvin nuorena että miksi sitten toimii näin ja nuorena aikuisena olin varma että minusta tulee samanlainen omia lapsiani kohtaan enkä sen takia oikeastaan meinannut haluta edes tehdä lapsia. Kaikki muuttui kun tulin itse äidiksi ja silloin tajusin millainen oma äitini oli. Meillä jos lapsi itkee ja kiukuttelee niin näen hänessä sen saman pienen surullisen yksinäisen lapsen joka kaipasi vaan lohdutusta ja ymmärrystä eikä moittimista ja sitä hän saa! Aina halaamme ja juttelemme siitä mikä harmittaa ja todetaan että saa olla paha mieli ja purkaa sitä. Koskaan en tule antamaan lapselleni samoja traumoja mitä ite koin. Ikävintä tässä on se että siskoni toistaa samaa kaavaa oman tyttärensä kanssa. Lapsi on kuulemma vaan hankala ja aina huutaa sille ja ottavat yhteen. Äitini tätä kehtasi vielä ihmetellä että miksi hänen tyttärensä ei tule toimeen oman tyttönsä kanssa (haukkui siskoani siis minulle kuten aina), kun se on niin ihana tyttö. Nää narsistit ei tosiaan näe itsessään mitään vikaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te mummot ette tunnista tätä sunnuntai-provoajaa?? Minkälainen ihminen kirjoittaa: Minulla tapahtui oman lapsen saamisen jälkeen?
Mitä muita lapsia voi saada kuin omia?
Et nyt ymmärrä. Narsisti pitää lapsensa aina lapsen asemassa. Siksi mustalle lampaalle on silmiä avaava kokemus saada oma lapsi, päästä äidiksi äidin rooliin. Siinä kohtaa huomaa, ettei itse äitinä ikinä toimisi siten kuin narsistivanhempi on toiminut. Esimerkiksi suutu, jos lapsi ei heti osaa tai uskalla, tai jätä lasta tahallaan nälkäiseksi, tai syytä taaperoikäistä esikoista siitä, jos vauva itkee. Teetä raskaita kotitöitä pikkulapsella tai hauku ilkeästi oman lapsen ulkonäköä. Kaikenlaista.
Tuommoinen narsistimummo tosin usein tekee parhaansa sabotoidakseen lapsensa äitiyttä. Meillä esimerkiksi tungettiin iha
Ihanaa kun olet noin täydellinen ihminen ja äiti ja jaksat syyttää äitiäsi ja eritellä hänet. Älä koskaan kiellä lapseltasi mitään. Lakaise kaikki vastoinkäymiset.
45 vuoden päästä sitren kuulet lapsesi kokemuksen miten toisin hän kasvattaa lapsensa ja miten äitini ei osannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te mummot ette tunnista tätä sunnuntai-provoajaa?? Minkälainen ihminen kirjoittaa: Minulla tapahtui oman lapsen saamisen jälkeen?
Mitä muita lapsia voi saada kuin omia?
Et nyt ymmärrä. Narsisti pitää lapsensa aina lapsen asemassa. Siksi mustalle lampaalle on silmiä avaava kokemus saada oma lapsi, päästä äidiksi äidin rooliin. Siinä kohtaa huomaa, ettei itse äitinä ikinä toimisi siten kuin narsistivanhempi on toiminut. Esimerkiksi suutu, jos lapsi ei heti osaa tai uskalla, tai jätä lasta tahallaan nälkäiseksi, tai syytä taaperoikäistä esikoista siitä, jos vauva itkee. Teetä raskaita kotitöitä pikkulapsella tai hauku ilkeästi oman lapsen ulkonäköä. Kaikenlaista.
Tuommoinen narsistimummo tosin usein tekee parhaansa sabotoidakseen lapsensa äitiyttä. Meillä esimerkiksi tungettiin iha
Niin ja sinä hyvä ihminen haukut vajavaista äitiäsi ja siskoasi. Onko narsismia olla täydellinen?
Harva haluaa käydä läpi omaa lapsuuttaan narsistisen vanhempansa kanssa läpi uudelleen aikuisena. Se olisi lähinnä suolaa haavoihin kokemus.
Eikö tää ole juuri narsismia kun ei vanhemmat eikä sisarukset miellytä minua? Tahtoisin heitä muuttaa.
Täydellinen äiti. Heitä siis on.
Narsismi on itsekehua ja itsekeskeisyyttä, huomion vaatimista. Se toistuu tässäkin keskustelussa, äiti ei ole kehunut opiskelusuorituksiani, ei uraani, ei palkkaani. Odotan sitä aina häneltä kun tapaamme ja petyn. Jauhaa omiaan eikä huomioi erinomaisuuttani.
Vierailija kirjoitti:
Täydellinen äiti. Heitä siis on.
Se, että ei pidä lapsiaan kilpailijoinaan. Ei kadehdi heitä, vaan on onnellinen ja ylpeä heistä... on ihan normaalia vanhemmuutta. Narsisti ei siihen pysty.
Narsismi. Ylimielisyys ja paremmuuden tunne. (Äiti ei oo mittään. ) Empatian puute. Pyh, äidin sairaudet, ei kiinnosta koska ei kehu hienoa uraani ja tutkintoani.
Huono itsetunto. En saa tarpeeksi kehumista vanhemmiltani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täydellinen äiti. Heitä siis on.
Se, että ei pidä lapsiaan kilpailijoinaan. Ei kadehdi heitä, vaan on onnellinen ja ylpeä heistä... on ihan normaalia vanhemmuutta. Narsisti ei siihen pysty.
Olen 80
En ikinä ole nähnyt lapsiaan kadehtivaa äitiä. Kaikki ovat tyytyväisiä kun lapsilla paremmin kuin heillä, jo yhteiskunnalliset etuudet.
Täytyy olla tosi sairas jos kuvittelee äitien kadehtivan lapsiaan. Terapiaan mars!
Narsistivanhempi saa myös sisarukset ja koko suvun toistensa kimppuun. Manipuloi ja juoruaa ja nauttii toisten mustamaalaamisesta. Itsensä nostaa joko pyhimykseksi tai marttyyriksi. Hän ei ikinä muutu, joten luovuta ja elä omaa elämääsi ilman narsistia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä narsistinen äiti on oikeastaan sellainen uhriutuva marttyyri joka ei ole vaikuttanut olevan koskaan oikeasti kiinnostunut lapsenlapsistaan j(otka ovat minun syntipukin, sisaruksen lapset taas eri juttu). Arvosteli ja puuttui elämääni ja sitten suuttui kun otinkin etäisyyttä (ihan syystä koska koitti sabotoida mainettani läheisille keksityillä jutuilla). Ei koskaan ennen tätäkään kysynyt ikinä mitä lapsenlapselle kuuluu tai tullut kylään vaikka tilaisuuksia oli vaikka kuinka. Sen sijaan teki minusta pahiksen ja väittää muulle suvulle että minä en päästä häntä katsomaan lapsenlasta! Ei häntä oikeasti kiinnosta mutta on kivaa kun saa sympatiaa sitten kun levittää tarinaa missä ilkeä tytär ihan syyttä suotta häntä kohtelee huonosti, huoh!
Oma äiti samanlainen. Soittelee sukulaiset läpi ja paasaa, kuinka kamalia hänen lapset on. Kerjää sääliä niiltä, koska elää siitä, että saa olla uhrin roolissa. Todella tutulta kuulosti myös ketjun toisen kommentoijan kertomus, kuinka halutaan sekoittaa oman lasten välit. Mutsi soitteli myös meitä sisaruksia ringissä läpi ja valitti sekä puhui paskaa meistä lapsista vuoron perään. Sitten saikin taas uhriutua siitä, kuinka hänen lapset on kamalia ja riitaisia, eivätkä tule toimeen keskenään. Siis sen jälkeen, kun itse on toiminut riidankylväjänä ja sekoittanut meidän välit puhumalla jokaisesta paskaa selän takana.
Jostain kumman syystä ei olla väleissä ja minä olen kuulemma se, joka tarvitsee ammattiapua, kun ilmoitin, että en katsele tuota menoa enää sekuntikaan. Joopatijoo. Mutta joulut sujuu nykyään ilman draamaa. Elämä on ihanan rauhallista ilman sitä isointa draamailijaa ja riidankylväjää.
Vierailija kirjoitti:
Narsistivanhempi saa myös sisarukset ja koko suvun toistensa kimppuun. Manipuloi ja juoruaa ja nauttii toisten mustamaalaamisesta. Itsensä nostaa joko pyhimykseksi tai marttyyriksi. Hän ei ikinä muutu, joten luovuta ja elä omaa elämääsi ilman narsistia.
Teillä on vain yksi taikasana. Kaikki väkivalta ja sosiopatia ei ole peräisin narsismista. Päinvastoin yhden uhrin valikointi viittaa täysin johonkin muuhun patologiaan. Narsistille jokainen ihminen on loppujen lopuksi arvoton, eikä hänen ihailuntarvettaan kukaan inhimillinen ihminen pysty täyttämään. Ei edes hännystelijät ja alistujat, vaan myrkkyastia vuotaa ajoittain yli.
Onko vauvalla yhtään naista jonka äiti ja anoppi ja sisarukset ja työkaverit eivät ole pahoja ja huonoja ihmisiä?
Siis äitejään haukkuvat ihmiset ovat narsisteja? Kuvauksesi sopii kuin nyrkki silmään heihin.
Noihin lapsiksi jääneiksin kiukuttelijoiksi ja vaatijoiksi.