Keskiluokka omaksunut työväenluokan ihanteita

Pakko myöntää, että itsekin olen useammin törmännyt tähän "ylempien" luokkien edustajien tökeröön ajatusmaailmaan, missä esimerkiksi kaikki ammattikoulun käyneet tai jonkinlaisen perhetaustan omaavat pyritään niputtamaan tiettyyn luokkaan ja yritetään korostaa sitä omaa "ylempiluokkaista" taustaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En saa lainausta toimimaan, mutta tarkoitin, että TV ja urheilu ovat ihan hyviä puheenaiheita, mutta olisipa kiva, jos kirjallisuudestakin voitaisiin puhua enemmän. Kirjallisuus on jokin marginaalihörhöjen juttu, josta saavat mennä keskustelemaan kopperoihinsa, sehän se asenne usein on.

Mistä haluaisit keskustella kirjallisuudesta? Kirjallisuushan on laaja käsite ja kaikki aihepiirit ei tosiaan kiinnosta kaikkia. Esimerkiksi nykyinen tusinakirjallisuus ei omasta mielestäni ole kovin mielenkiintoista.

Kaipaisin nimenomaan ihan arkista rentoa keskustelua hyvinkin erilaisista kirjoista, myös huonoista. Useinhan ihmiset puhuvat miten uusi TV-sarja olikin pettymys tai jännä, että sekin näyttelijä on tässä mukana ja tulee mieleen sekin sarja, jossa... Porukassa on myös sarjaa katsomattomia, mikä sinänsä ei haittaa, koska kyseessä ei ole puolen tunnin esitelmä vaan rönsyävä keskustelu. Kirjallisuudesta tällaista ei oikein enää synny paitsi ehkä Satu Rämöstä, josta riittää mielipiteitä. Oikein syvälliset keskustelut lienee syytäkin jättää lukupiiriin tms. Mutta siis tulee vaikutelma, että TV on helposti lähestyttävää, mutta viihteellisempikin kirjallisuus on mystisen sisäpiirin hommaa, josta ei parane sanoa mitään ellei ole syvällisesti perehtynyt. Jos tällaista keskustelua olisi enemmän, ehkä uskaltauduttaisiin sanomaan jotain ns. syvällisemmästäkin kirjallisuudesta. (Ja lukemaan sitä!) Voi sanoa, että olisipa ihanaa, jos kirjallisuudesta tulisi ihan tavanomainen rento ja kiinnostava keskustelunaihe monenlaisissa kohtaamisissa.

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että itsekin olen useammin törmännyt tähän "ylempien" luokkien edustajien tökeröön ajatusmaailmaan, missä esimerkiksi kaikki ammattikoulun käyneet tai jonkinlaisen perhetaustan omaavat pyritään niputtamaan tiettyyn luokkaan ja yritetään korostaa sitä omaa "ylempiluokkaista" taustaa.

Tästä syntyy lähinnä myötähäpeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En saa lainausta toimimaan, mutta tarkoitin, että TV ja urheilu ovat ihan hyviä puheenaiheita, mutta olisipa kiva, jos kirjallisuudestakin voitaisiin puhua enemmän. Kirjallisuus on jokin marginaalihörhöjen juttu, josta saavat mennä keskustelemaan kopperoihinsa, sehän se asenne usein on.

Mistä haluaisit keskustella kirjallisuudesta? Kirjallisuushan on laaja käsite ja kaikki aihepiirit ei tosiaan kiinnosta kaikkia. Esimerkiksi nykyinen tusinakirjallisuus ei omasta mielestäni ole kovin mielenkiintoista.

Kaipaisin nimenomaan ihan arkista rentoa keskustelua hyvinkin erilaisista kirjoista, myös huonoista. Useinhan ihmiset puhuvat miten uusi TV-sarja olikin pettymys tai jännä, että sekin näyttelijä on tässä mukana ja tulee mieleen sekin sarja, jossa... Porukassa on myös sarjaa katsomattomia, mikä sinänsä ei haittaa,

Kannattaa yrittää ymmärtää, että kirjallisuutta on olemassa paljon enemmän kuin esimerkiksi niitä tv-ohjelmia. Esimerkiksi  ohjelmaformaateista voi keskustella vaikka ei olisikaan nähnyt tiettyä ohjelmaa, mutta kirjallisuuden kohdalla se voi olla vaikeampaa, koska vaikka genre olisi sama voi sisältö olla erilaista.

Itse en ole koskaan lukenut yhtään Satu Rämön kirjaa, joten vaikeahan niistä olisi keskustella.

"Sekö sana, hienostelija, sitten niin hiertää?"'

Tiedostan, että tällä palstalla minua varmasti pidetään hienostelijana, mikä kuvastaa ehkä jonkinlaista luokkavihaa uudenlaisessa muodossa. Emmehän me samanlaisessa yhteiskunnassa elä kuin se missä Marx ajattelunsa kehitti.

Se että joku on jonkunlainen ja jostain muualta kotoisin, herättää usein vihaa juuti siinä mielessä, että hänen hienostelunsa tai muu oletettu parempana itsensä pitämisensä halutaan nuijia maanrakoon heittelemällä näitä alemmuudentuntoa uhkuvia pejoratiivisia sanoja. 

Katson, ettei se onneksi kuulu minulle mitenkään. Ei onneksi enää, sillä toisenlaisestakin on kokemusta, sillä olen ollut "erilainen" myös koulussa. Onneksi olen aika hyvä luovimaan sosiaalisissa tilanteissa ja pärjäsin. Toisinkin olisi voinut käydä.

Vierailija kirjoitti:

"Sekö sana, hienostelija, sitten niin hiertää?"'

Tiedostan, että tällä palstalla minua varmasti pidetään hienostelijana, mikä kuvastaa ehkä jonkinlaista luokkavihaa uudenlaisessa muodossa. Emmehän me samanlaisessa yhteiskunnassa elä kuin se missä Marx ajattelunsa kehitti.

Se että joku on jonkunlainen ja jostain muualta kotoisin, herättää usein vihaa juuti siinä mielessä, että hänen hienostelunsa tai muu oletettu parempana itsensä pitämisensä halutaan nuijia maanrakoon heittelemällä näitä alemmuudentuntoa uhkuvia pejoratiivisia sanoja. 

Katson, ettei se onneksi kuulu minulle mitenkään. Ei onneksi enää, sillä toisenlaisestakin on kokemusta, sillä olen ollut "erilainen" myös koulussa. Onneksi olen aika hyvä luovimaan sosiaalisissa tilanteissa ja pärjäsin. Toisinkin olisi voinut käydä.

Siis miksi ajattelet, että joku pitäisi sinua hienostelijana?

Vierailija kirjoitti:

"Sekö sana, hienostelija, sitten niin hiertää?"'

Tiedostan, että tällä palstalla minua varmasti pidetään hienostelijana, mikä kuvastaa ehkä jonkinlaista luokkavihaa uudenlaisessa muodossa. Emmehän me samanlaisessa yhteiskunnassa elä kuin se missä Marx ajattelunsa kehitti.

Se että joku on jonkunlainen ja jostain muualta kotoisin, herättää usein vihaa juuti siinä mielessä, että hänen hienostelunsa tai muu oletettu parempana itsensä pitämisensä halutaan nuijia maanrakoon heittelemällä näitä alemmuudentuntoa uhkuvia pejoratiivisia sanoja. 

Katson, ettei se onneksi kuulu minulle mitenkään. Ei onneksi enää, sillä toisenlaisestakin on kokemusta, sillä olen ollut "erilainen" myös koulussa. Onneksi olen aika hyvä luovimaan sosiaalisissa tilanteissa ja pärjäsin. Toisinkin olisi voinut käydä.

Missä tilanteissa sinulle näistä sitten on sanottu?

Lukee ihminen sitten kirjoja tai katsoo viihdeohjelmia, tylsistyttää, että keskusteluissa kerrotaan vain tapahtumat, jotka olen itsekin lukenut tai katsonut. Sivistyneillä tulisi olla omiakin mielipiteitä tapahtumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostetaan kalliita tavaroita, joilla ajatellaan saavutettavan ylemmän keskiluokan sivistyneisyyttä. Tavaroiden ostaminen on ollut perinteisesti työväenluokan keino osoittaa menestystä ja varallisuuden kerääntymistä. Ylempi keskiluokka taas ei ole osoittanut mitään tavaroilla, vaan koulutuksella ja lukeneisuudella. Tämä on oikeastaan kadonnut. Kodeissa ei edes ole kirjahyllyä eikä kukaan lue laajasti kirjoja - lukemisesen sijaan kuunnellaan samat bestsellerit, jos sitäkään.

Sivistyneisyys ei enää ole keskiluokan arvo lainkaan eli ylempi keskiluokka on pikkuhiljaa mennyt todella kauas alemmasta keskiluokasta arvomaailman suuntaan.

Sivistys ei juurikaan näy keskiluokan tai ylemmän luokan ihmisten käytöksestä. En arvosta nirppanokkaisia ihmisiä, joille näyttää olevan tärkeämpää se mitä muut ihmiset tekevät kuin se mit

Eronteko luokkien välillä on jatkuvaa liikettä. Ne arvot, eronteot, maku ja muut tekijät, joiden hallitseminen ja/tai omistaminen vaikkapa 1980-luvulla koettiin keskiluokkaisiksi, ovat menettäneet nyt statuksensa. Vuosikymmenet kuluvat, sukupolvet vaihtuvat, ja kuuluminen johonkin luokkaan määrittyy aina uudelleen. Ne Aallot tai Marimekot, tai mitkä tahansa kulutusesineet, jotka vielä ennen vuosituhannen vaihdetta nähtiin klassisiksi ja kestäviksi erottautumisen välineiksi, eivät enää välttämättä sitä olekaan. Nykykeskiluokka ei voi rakentaa omaa itseymmärrystään enää vanhempiensa tai isovanhempiensa kulttuurisen pääoman varaan, vaan se täytyy tietenkin tehdä aina uudelleen itse.

Nykyisin on epäilemättä siirrytty jo edellä kuvatun kaltaisesta "modernin" keskiluokan arvomaailmasta ja kuvastosta "postmoderniin", eli voidaan ihan epäironisesti arvostaa vaikkapa jotakin itse kasvivärjätyistä langoista kudottua villapaitaa, ja pitää sitä sekä itselle arvokkaampana että vieraille enemmän esittelyn arvoisena kuin isovanhemmilta perittyjä Artekin huonekaluja tai vaikka design-valaisimia, joita voi olla oikeastaan "kenellä tahansa".

2Toisille yhteiskuntaluokka-ajattelu tuntuu olevan tärkeämpää kuin toisille. Kaikkia se ei edes kiinnosta. Siksi on jokseenkin naurettavaa, että näissäkin keskusteluissa aletaan usein kiistellä siitä mihin joku kuuluu vai ei kuulu."

Jos kaikki ympärillä ovat samanlaisia (ja Suomi oli noin 30 vuotta hyvin keskiluokkainen, esimerkiksi omassa nuoruudessani, kun hyvinvointivaltio oli koko loistossaan), niin on helppo kuvitella, ettei mitään muuta ole olemassakaan. Samanlaisuuden idea rikkoutuu heti, kun törmää toisenlaiseen maailmaan, joka on toisille normaali ja arki. Ihmiset elävät omissa kuplissaan kuvitellen, ettei yhteiskuntaluokilla ole merkitystä. Mutta yhteiskuntatieteessä on tarkoitus tutkia sitä miten ihmisten toiminta ja yhteiskunnan rakenteet ovat sidoksissa toisiinsa. Yhteiskuntaluokka liittyy siihen. Tarkoitus ei siis ole jaotella ihmisiä tai arvottaa heitä, yhteiskuntaluokat ovat vain toisiinsa nähden erilaisia kulttuureja. Ero voi olla suurempi kahden suomalaisen kuin vaikkapa erilmaalaisen ihmisen välillä, jos nuo jälkimmäiset kuuluvat samaan yhteiskuntaluokkaan.

"Siis miksi ajattelet, että joku pitäisi sinua hienostelijana?"

Niin on sanottu monesti tällä palstalla, ei niinkään tässä keskustelussa (käytetty vastaavia sanoja). Vain siksi, että olen kertonut itselleni ihan normaaleja asioita. Monesti on väitetty, että valehtelen. Alkuun se oli kummallista, sitten totuin.

Vierailija kirjoitti:

"Siis miksi ajattelet, että joku pitäisi sinua hienostelijana?"

Niin on sanottu monesti tällä palstalla, ei niinkään tässä keskustelussa (käytetty vastaavia sanoja). Vain siksi, että olen kertonut itselleni ihan normaaleja asioita. Monesti on väitetty, että valehtelen. Alkuun se oli kummallista, sitten totuin.

Kuten esimerkiksi?

Jos kaikki ympärillä ovat samanlaisia (ja Suomi oli noin 30 vuotta hyvin keskiluokkainen, esimerkiksi omassa nuoruudessani, kun hyvinvointivaltio oli koko loistossaan), niin on helppo kuvitella, ettei mitään muuta ole olemassakaan. 

Minä olen jo päälle viisikymppinen ihminen. 70 -luvulla on hyvin selkeät yhteiskuntaluokkaerot ja työväenliike oli loistossaan. Oli omat teatterit, kirjallisuus, urheiluseurat, kokoontumispaikat, pankit ja osuuskaupat. 80 -luvulla duunaritkin hieman vaurastuivat, mutta yhteiskuntaluokkaero oli todella selvää. Olet ollut ysärillä varmaan aika pieni, jos ajattelet sitä keskiluokkaisena aikana, ei se sitä kyllä ollut ellei nyt sitten saattunut elää jossain pikkukaupungin paremman väen kuplassa. Ysärillä luokkaerot suorastaan laman myötä ryöpsähtivät ja myöskin vastakkainasettelu kärjistyi. Työväenluokalla meni taloudellisesti huonosti, mutta ilo otettiin tissibaareista ja rautaesiriipun murruttua itä- ja etelärajan takaa. Parempi keskiluokkainen väki tätä tietenkin inhosi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietokonepelit, suoratoistopalvelut ym. ajanvietto. Ei ole varaa käydä missään.

Lukeminen ei maksa mitään. Kirjastosta saa ilmaiseksi lainata kirjoja. Ja dvd-elokuvia.

Olen viimeisen 30 vuoden aikana käynyt kerran tutustumassa Oodin yläkertaan turistina ja pari kertaa yliopiston kirjastossa. Viime kerrastakin onaikaa 15 vuotta, kun kävin yliopiston kirjastossa. Kun haluan lukea jonkun kirjan, oston kirjan verkkokaupasta ja joskus Helsingissä käydessäni kirjakaupasta.  

t. ylempään keskiluokkaan kuuluva

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki ympärillä ovat samanlaisia (ja Suomi oli noin 30 vuotta hyvin keskiluokkainen, esimerkiksi omassa nuoruudessani, kun hyvinvointivaltio oli koko loistossaan), niin on helppo kuvitella, ettei mitään muuta ole olemassakaan. 

 

Minä olen jo päälle viisikymppinen ihminen. 70 -luvulla on hyvin selkeät yhteiskuntaluokkaerot ja työväenliike oli loistossaan. Oli omat teatterit, kirjallisuus, urheiluseurat, kokoontumispaikat, pankit ja osuuskaupat. 80 -luvulla duunaritkin hieman vaurastuivat, mutta yhteiskuntaluokkaero oli todella selvää. Olet ollut ysärillä varmaan aika pieni, jos ajattelet sitä keskiluokkaisena aikana, ei se sitä kyllä ollut ellei nyt sitten saattunut elää jossain pikkukaupungin paremman väen kuplassa. Ysärillä luokkaerot suorastaan laman myötä ryöpsähtivät ja myöskin vastakkainasettelu kärjistyi. Työväenluokalla meni taloudellisesti huonosti, mutta ilo otettiin tissibaareista ja rautaesiriipun murruttu

Ysärillä olin jo vauvan ja taaperon äiti. Mutta olet oikeassa siinä, että se missä on elänyt vaikuttaa siihen miten kokee luokkaeron. Itse olen elänyt ns. hienostoalueella pk-seudulla nuorena aikuisena. MInulla ei ole mitään kosketusta ollut koskaan duunarielämään Suomessa, ellei kahta ekaa lyhytaikaista poikaystävää lasketa. Ulkomailta sen sijaan on paljon kokemusta duunariluokkaan kuuluvista ihmisistä. Suomesta käsitykset ovat peräisin tutkimuskirjallisuudesta. 

Ja se, että kasarilla hyvinvointiyhteiskunta oli voimissaan ja kaikessa loistossaan (tuet olivat suurimpia, tuloerojen tasaaminen oli rakenteiden tasolla voimakasta) on fakta. Silloin oli paljon mahdollisuuksia tehdä luokkahyppy ja niin monet tekivätkin.

Se miten erilaisuutta hahmotetaan liittyy kyllä muuhunkin kuin yhteiskuntaluokkaan. Muualta tulemiseen, ulkonäköön, monenlaiseen erilaisuuteen ja siihen mikä missäkin jengissä koetaan uhkaavan omaa asemaa.

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä pitänyt keskiluokkaa mitenkään erityisen sivistyneenä. Raha ja näyttämisen halu on tärkeintä eikä kulttuuri. 

Laske nokkaas ettei sisään sada.

"Kuten esimerkiksi?"

Tästä aiheesta vielä se, että en tod. ole ainoa, joka palstalla kokee saman eli ainakin silloin kun täällä enemmän kävin, niin kävi jokaiselle. Vastaus on helposti, että olet vain lihava yh Jakomäestä, senkin trolli tms. Tai sitten hienostelija tms. Joka tapauksessa ajatus on, että jos on toisenlainen kuin muut, on valehtelija. 

Tulkitsen sen niin, että noin ajatteleva ihminen elää pienessä kuplassa eikä koskaan törmää ihmisiin, jotka elävät ja ajattelevat toisella tavalla tai ainakaan se ei käy ilmi. Yhdenmukaisuuden painekin voi vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki ympärillä ovat samanlaisia (ja Suomi oli noin 30 vuotta hyvin keskiluokkainen, esimerkiksi omassa nuoruudessani, kun hyvinvointivaltio oli koko loistossaan), niin on helppo kuvitella, ettei mitään muuta ole olemassakaan. 

 

Minä olen jo päälle viisikymppinen ihminen. 70 -luvulla on hyvin selkeät yhteiskuntaluokkaerot ja työväenliike oli loistossaan. Oli omat teatterit, kirjallisuus, urheiluseurat, kokoontumispaikat, pankit ja osuuskaupat. 80 -luvulla duunaritkin hieman vaurastuivat, mutta yhteiskuntaluokkaero oli todella selvää. Olet ollut ysärillä varmaan aika pieni, jos ajattelet sitä keskiluokkaisena aikana, ei se sitä kyllä ollut ellei nyt sitten saattunut elää jossain pikkukaupungin paremman väen kuplassa. Ysärillä luokkaerot suorastaan laman myötä ryöpsähtivät ja myöskin vastakkainasettelu kärjistyi. Työväenluokalla meni taloudellisesti huonosti, mutta il

Ysärillä olin jo vauvan ja taaperon äiti. Mutta olet oikeassa siinä, että se missä on elänyt vaikuttaa siihen miten kokee luokkaeron. Itse olen elänyt ns. hienostoalueella pk-seudulla nuorena aikuisena. MInulla ei ole mitään kosketusta ollut koskaan duunarielämään Suomessa, ellei kahta ekaa lyhytaikaista poikaystävää lasketa. Ulkomailta sen sijaan on paljon kokemusta duunariluokkaan kuuluvista ihmisistä. Suomesta käsitykset ovat peräisin tutkimuskirjallisuudesta.

Ei mitään kosketusta duunarielämään? Ohhoh. Aika hyvin, jos tosiaan on elänyt siten. Mites vaikka naapurit, koulukaverit, kaverien perheet, työelämässä aloittaminen?

Vierailija kirjoitti:

Ostetaan kalliita tavaroita, joilla ajatellaan saavutettavan ylemmän keskiluokan sivistyneisyyttä. Tavaroiden ostaminen on ollut perinteisesti työväenluokan keino osoittaa menestystä ja varallisuuden kerääntymistä. Ylempi keskiluokka taas ei ole osoittanut mitään tavaroilla, vaan koulutuksella ja lukeneisuudella. Tämä on oikeastaan kadonnut. Kodeissa ei edes ole kirjahyllyä eikä kukaan lue laajasti kirjoja - lukemisesen sijaan kuunnellaan samat bestsellerit, jos sitäkään.

Sivistyneisyys ei enää ole keskiluokan arvo lainkaan eli ylempi keskiluokka on pikkuhiljaa mennyt todella kauas alemmasta keskiluokasta arvomaailman suuntaan.

Ostetaan kalliita tavaroita, joilla ajatellaan saavutettavan ylemmän keskiluokan sivistyneisyyttä. Tavaroiden ostaminen on ollut perinteisesti työväenluokan keino osoittaa menestystä ja varallisuuden kerääntymistä.  

Näitä kutsutaan nousukkaiksi ja nousukasmaisuudeksi. Yrjö Kukkapuron Karuselli -tuoli olohuoneessa paraatipaikalla ei oikeasti nosta ketään sivistyneeseen ylempään keskiluokkaan edes Espoossa.

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että itsekin olen useammin törmännyt tähän "ylempien" luokkien edustajien tökeröön ajatusmaailmaan, missä esimerkiksi kaikki ammattikoulun käyneet tai jonkinlaisen perhetaustan omaavat pyritään niputtamaan tiettyyn luokkaan ja yritetään korostaa sitä omaa "ylempiluokkaista" taustaa.

Hyvä, että laitoit lainausmerkkeihin tuon "ylempien", sillä aidosti sivistyneistöön ja asiantuntijaluokkaan kuuuluva ei alentuisi kyseisenkaltaiseen jaotteluun.