Keskiluokka omaksunut työväenluokan ihanteita

"Esimerkiksi kirjastonkäyttö- ja lainaustilastot kertoo kyllä ihan muuta. "

Ne eivät kerro siitä ketkä ne kirjat lukevat. Mutta jos et usko tutkittuun tietoon, niin sillehän ei mitään voi. 

Onhan se söpöä, että jotkut sosialistit vielä uskovat johonkin "luokka" -ajatteluun.

Aivoja ei haluta rasittaa. Tämän huomaa myös sanaristikkoharrastuksesta. Mummoille ja papoille on sanottu, että ei tule dementiaa, jos tekee ristikoita. Kaupat ovat väärällään helppoja ristikkolehtiä, joissa ei paljon polla rasitu. Jos ristikossa tulee jumi, hätäännytään ja etsitään helpompaa. Minusta hyvä ristikko on sellainen, jonka ratkomiseen menee tunteja. Toki ihmiset ovat eritasoisia ratkojia ja joillekin helppo tehtävä on sopivan haastava, mutta suurin osa ei halua oikeasti halua rasittaa aivojaan vaan haluaa ratkoa viidessä minuutissa ja pelkää epäonnistumista.

"Esimerkiksi kirjastonkäyttö- ja lainaustilastot kertoo kyllä ihan muuta."

Ne eivät kerro mitään noihin todellisuudessa käytetystä ajasta. Jos ennen sitä kirjaa luettiin kaksi tuntia, nyt saatetaan lukea vartti ja loppu aika ollaan ruudun ääressä.

"Minkälaista keskustelua kirjoista kaipaisit?"

No minä ainakin ihan jo sitä että niistä yleensä puhuttaisiin. Eli saatettaisiin kertoa toiselle että luin juuri mielenkiintoisen kirjan ja se oli minusta hyvä koska...

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi kirjastonkäyttö- ja lainaustilastot kertoo kyllä ihan muuta. "

Ne eivät kerro siitä ketkä ne kirjat lukevat. Mutta jos et usko tutkittuun tietoon, niin sillehän ei mitään voi. 

Mihin tutkittuun tietoon viittaat? Eipä kirjojen ostaminenkaan kerro sen kummemmin sitä ketkä ne kirjat lukevat, tai eivät lue.

Vierailija kirjoitti:

"Minkälaista keskustelua kirjoista kaipaisit?"

 

No minä ainakin ihan jo sitä että niistä yleensä puhuttaisiin. Eli saatettaisiin kertoa toiselle että luin juuri mielenkiintoisen kirjan ja se oli minusta hyvä koska...

Mikset sitten puhu? Nykyäänhän on olemassa vaikka minkälaisia lukupiirejä ja kirjapiirejä.

"Olet ymmärtänyt tuon vähän väärin. Yläluokan tytöt eivät saaneet sellaista koulutusta joka olisi tähdännyt johonkin virkaan tai ammattiin. Mutta sen sijaan kyllä he saivat sellaista oppia joka oli tarpeen sivistyneistön sosiaalisessa elämässä. Harjoiteltiin pianonsoittoa, ranskan kieltä, kauniita käsitöitä, erilaisia tansseja ja käytösetikettiä. Ja sivistyneistön tytöt osasivat kyllä ihan taatusti kaikki lukea."

Vastasin jo tähän kerran, mutta jatkan vielä vähän. Tämä viesti on ihan oikein, tarkennan vielä vähän edeltävää vastaustani eli yläluokassa oli merkittävää (Suomessa) mistä päin suku oli. Oli ruotsinkielistä yläluokkaa, mutta myös venäläistä ja balttiperäistä jengiä, jotka kävivät koulunsa ranskaksi. Kaksi viimeksimainittua olivat yleensä kolmekielisiä: ranska oli pääkieli, sitten venäjä tai saksa. Oma isoäitini osasi kyökkivenäjää ja kyökkisuomea, mutta venäjää ei halunnut puhua enää lainkaan. Suomea oppi puhumaan ilman korostusta jo teininä. Ruotsin oppi teininä, sisar muutti vallankumousta pakoon Ruotsiin. Saksa oli todella vahva kieli ranskan kanssa, toimi sodan aikaan tulkkina saksalaisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi kirjastonkäyttö- ja lainaustilastot kertoo kyllä ihan muuta. "

Ne eivät kerro siitä ketkä ne kirjat lukevat. Mutta jos et usko tutkittuun tietoon, niin sillehän ei mitään voi. 

Mihin tutkittuun tietoon viittaat? Eipä kirjojen ostaminenkaan kerro sen kummemmin sitä ketkä ne kirjat lukevat, tai eivät lue.

Suomessa on tutkittu lukemista aika paljon väestötasolla, esimerkiksi 10 vuoden välein Tilastokeskus tekee aiheesta tutkimuksen. Lukeminen on koko ajan vähentynyt ja lukutaito heikentynyt. Tutkimuksia on tehty erityisen paljon nuorten keskuudessa, myös vanhempien lukemista lapsille on tutkittu, sekin on vähentynyt kymmeniä prosentteja.

Aivoterveyttä taas on tutkittu lääketieteen puolella ja siitä on uutisoitu runsaasti viime vuosina, miten haitallista älylaitteiden käyttö on. Jotkut maat ovat jo kieltäneet somen alle 15-vuotiailta aivoterveyteen vedoten ja samanlainen EU-lainsäädäntö on tekeillä.

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi kirjastonkäyttö- ja lainaustilastot kertoo kyllä ihan muuta. "

Ne eivät kerro siitä ketkä ne kirjat lukevat. Mutta jos et usko tutkittuun tietoon, niin sillehän ei mitään voi. 

Tarkoitatko siis että vain yläuokka on se joka ahkerasti kirjastoa käyttää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi kirjastonkäyttö- ja lainaustilastot kertoo kyllä ihan muuta. "

Ne eivät kerro siitä ketkä ne kirjat lukevat. Mutta jos et usko tutkittuun tietoon, niin sillehän ei mitään voi. 

Mihin tutkittuun tietoon viittaat? Eipä kirjojen ostaminenkaan kerro sen kummemmin sitä ketkä ne kirjat lukevat, tai eivät lue.

Olen eri, mutta kyllä lukemista on tutkittu esim. Tilastokeskuksen vapaa-aika- ja ajankäyttötutkimuksissa. Tulokset osoittavat selvästi, että vuosikymmenien saatossa luettujen kirjojen määrä on pienentynyt ja lukemiseen käytetään entistä vähemmän aikaa. Väestöryhmien väliset erot tulevat myös selvästi esille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi kirjastonkäyttö- ja lainaustilastot kertoo kyllä ihan muuta. "

Ne eivät kerro siitä ketkä ne kirjat lukevat. Mutta jos et usko tutkittuun tietoon, niin sillehän ei mitään voi. 

Tarkoitatko siis että vain yläuokka on se joka ahkerasti kirjastoa käyttää?

Tarkoitan sitä, että ne samat ihmiset lainaavat paljon kirjoja ja myös lukevat ne. Ennen isompi osa kansasta oli ns. aktiivilukijoita, jotka lukivat useita kirjoja kuukaudessa (en muista mikä aktiivilukijan lukema kirjamäärä tarkalleen oli), viimeisimmässä tutkimuksessa tällaisisa lukijoita oli enää noin 20 prosenttia kaikista lukijoista. Se ei ole muuttunut, että tytöt lukevat enemmän kuin pojat. Poikien lukeminen on romahtanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkiksi kirjastonkäyttö- ja lainaustilastot kertoo kyllä ihan muuta. "

Ne eivät kerro siitä ketkä ne kirjat lukevat. Mutta jos et usko tutkittuun tietoon, niin sillehän ei mitään voi. 

Mihin tutkittuun tietoon viittaat? Eipä kirjojen ostaminenkaan kerro sen kummemmin sitä ketkä ne kirjat lukevat, tai eivät lue.

Olen eri, mutta kyllä lukemista on tutkittu esim. Tilastokeskuksen vapaa-aika- ja ajankäyttötutkimuksissa. Tulokset osoittavat selvästi, että vuosikymmenien saatossa luettujen kirjojen määrä on pienentynyt ja lukemiseen käytetään entistä vähemmän aikaa. Väestöryhmien väliset erot tulevat myös selvästi esille. 

Laitapa linkki tällaiseen tutkimukseen, erityisesti sellainen kiinnostaa missä nuo väestöryhmien väliset erot tulee esiin.

Sivistys on laajempaa kuin valmiiksi jauhetun kirjatiedon tai kulttuurin seuraamista. Mikä tahansa oma-aloitteinen ajattelu on merkittävämpää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan harhateillä olet päätelmissäsi. 

Minusta taas ap teki aika mielenkiintoisen havainnon.

keskiluokka on persuuntunut.

Vierailija kirjoitti:

Sivistys on laajempaa kuin valmiiksi jauhetun kirjatiedon tai kulttuurin seuraamista. Mikä tahansa oma-aloitteinen ajattelu on merkittävämpää.

Jos sen ajattelun pohjana ei ole riittävää tietopohjaa ja käsitystä vaikkapa siitä miten tiede toimii niin se saattaa johtaa aika erikoisiin lopputuloksiin. Näitä saa lukea lähes päivittäin netistäkin kun on "tehty omaa tutkimusta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan harhateillä olet päätelmissäsi. 

Minusta taas ap teki aika mielenkiintoisen havainnon.

Sitten meillä on erilainen ystävä/tuttavapiiri. Ei lukeminen ja sivistys ole mihinkään kadonnut, eikä pullistelutreenaamista harrasta kukaan jne. Kirpputoreja harrastettiin jo 80/90-luvulla ja dekkareitakin luettiin välillä ihan viihteen vuoksi.

Olin teini 80-luvulla ja kirpputorit olivat alakulttuurien juttu sekä tietenkin erittäin vähävaraisten. Yksikään keskiluokkainen, (eikä työväenluokkainenkaan) äiti tai perhe, olisi kirpputoreja käyttänyt ja jos olisi sellainen pakkorako ollut, siitä ei olisi hiiskutttu kenellekään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömän työväenluokan yleisin harrastus on nykyaikana nettifoorumeilla trollaaminen.

Tämä.  Totta on, että varsinkin ylempi ja akateemisesti kouluttautunut keskiluokka erottautuu yhä enemmän alemmasta keskiluokasta ja työväenluokasta.  Suurin erottava tekijä on sivistys ja sen puute alemmalla keskiluokalla ja erit. työväenluokalla.

Mitäs tämä sivistys sitten konkreettisesti sisältää tai miten se tulee ilmi keskiluokalla, alemmalla keskiluokalla ja työväenluokalla?

Olen eri, mutt sivistyksellä tarkoitetaan hyvää yleissivistystä, kykyä arvioida tietoa kriittisesti (esimerkiksi lukea tutkimustuloksia oikein), kykyä ymmärtää myös ihmisten välistä vuorovaikutusta 

Ei tää kyllä mikään keskiluokan vahvuus ole. Jos katsotaan vaikka jotain taksiuudistusta niin Helsingissä/muualla pk-seudulla/Treella asuva joustavaa työaikaa tekevä keskiluokka on sitä mieltä, että hyvä uudistus, koska itsellä on aikaa kilpailuttaa takseja loputtomiin ja taksin saa halvemmalla.

Lopuilla 4,5 miljoonalla taksipalvelut kallistuivat ja huononivat, mutta kai sitten tarpeeksi keskiluokkainen voi vedota orjamoraalin ja utilitarismin hylkäämiseen

Vierailija kirjoitti:

Sivistys on laajempaa kuin valmiiksi jauhetun kirjatiedon tai kulttuurin seuraamista. Mikä tahansa oma-aloitteinen ajattelu on merkittävämpää.

Se oma ajattelukin voi olla mitä tahansa, kuten esim tässäkin ketjussa esiin tulleet asenteelliset kuvaukset yläluokasta nirppanokkaisina pikkusormi pystyssä hienostelijoina. Miksi kuvittelet että kirjallisuutta/opiskelua arvostavat ihmiset ottaisivat kaiken valmiiksi jauhettuna eivätkä käyttäisi omia aivojaan tai seuraisivat kulttuuria vain tavan vuoksi, näyttääkseen joltain, etkö ymmärrä että he todella saavat siitä jotakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan harhateillä olet päätelmissäsi. 

Minusta taas ap teki aika mielenkiintoisen havainnon.

Sitten meillä on erilainen ystävä/tuttavapiiri. Ei lukeminen ja sivistys ole mihinkään kadonnut, eikä pullistelutreenaamista harrasta kukaan jne. Kirpputoreja harrastettiin jo 80/90-luvulla ja dekkareitakin luettiin välillä ihan viihteen vuoksi.

Olin teini 80-luvulla ja kirpputorit olivat alakulttuurien juttu sekä tietenkin erittäin vähävaraisten. Yksikään keskiluokkainen, (eikä työväenluokkainenkaan) äiti tai perhe, olisi kirpputoreja käyttänyt ja jos olisi sellainen pakkorako ollut, siitä ei olisi hiiskutttu kenellekään. 

Ehkä teillä oli vaan erilaiset piirit.

Itse olen syntynyt vasta 90-luvulla, mutta omassa lapsuudessani ja nuoruudessani tavaroiden, vaatteiden, lelujen, lastentarvikkeiden jne kierrättäminen oli hyvin yleistä ja nimenomaan suosittua. Laadukkaat tavarat kestivät käyttäjältä toiselle, ja käytettynä ostaminen ja hankkiminen oli ihan normaalia. Lisäksi ainakin meillä koukussa otettiin esiin ympäristöajatteluun ja kierrättämisen ekologisia vaikutuksia.

Toki varmasti asti tuona aikana oli niitäkin, jotka mieluummin ostivat kaiken uusina ja kammoksuivat käytettyä hankkimista.