Keskiluokka omaksunut työväenluokan ihanteita
Taloudellisen epävarmuuden ja kurjistumisen myötä myös keskiluokka on alkanut omaksumaan työläisten ihanteita ja hylännyt ylemmän keskiluokan arvostaman elämäntyylin, jota kohti ennen ponnisteltiin.
- Ihannoidaan lihaksia, ei sivistystä ja lukeneisuutta. Kilpaillaan timmistä vartalosta, korvienväli jätetään treenaamatta
-harrastetaan kotoilua, leipomista, halonhakkuuta ym. hyötyliikuntaa ja puhutaan siitä harrastuksena
-kulttuurin viihteellistyminen; luetaan dekkareita, jännäreitä, hömppää, ja korotetaan se kulttuuriharrastukseksi
-kierrättäminen, kirpputorit, vinted/2nd hand vaatteet "tiedostavien" ihmisten muotina. Huutokaupoista edellisten sukupolvien halvan roinan kerääminen kulttuurisena pääomana, koska ei ole varaa ostaa laatua
Ihmistenvälinen kilpailu on ikuista, vain tasoa on laskettu. Keksittekö muita esimerkkejä?
Kommentit (97)
Mä olen työväenluokkaisesta perheestä ja itse akateeminen ja keskiluokkaa (kai). Olen aina tykännyt käsitöistä, kotoilusta ja kirppareista, missään vaiheessa elämääni minkään kalliin esinee ostaminen ei ole säväyttänyt enkä sellaiseen ole pyrkinyt. Korvienväliä olen aina kehittänyt ja edelleen kehitän 55-vuotiaana. En pelkästään tietoa etsimällä ja tutkimalla vaan olen pyrkinyt myös itsereflektioon ja itseni tuntemiseen. Oma taloudellinen tilanteeni on vaihdellut, mutta se ei ole hirveästi vaikuttanut ulkoiseen olemiseen. Mutta ehkä tuollaista apn huomioimaa liikettä tapahtuu nyt enemmän, kierrätyskeskuksissa yms riittää porukkaa. Salilla en enää käy niin siitä en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Työttömän työväenluokan yleisin harrastus on nykyaikana nettifoorumeilla trollaaminen.
Tämä. Totta on, että varsinkin ylempi ja akateemisesti kouluttautunut keskiluokka erottautuu yhä enemmän alemmasta keskiluokasta ja työväenluokasta. Suurin erottava tekijä on sivistys ja sen puute alemmalla keskiluokalla ja erit. työväenluokalla.
Vierailija kirjoitti:
Monilla keskiluokkaisilla pariskunnilla lapsenhankinta köyhdyttää taloutta niin paljon, että tippuu keskiluokasta työväenluokkaan. Ja alitajuisesti lapsi jätetään tekemättä.
No heh, ei yhteiskuntaluokka ole suoranaisesti rahakysymys. Työväenluokassakin on aina ollut myös vauraita työmiesperheitä, jotka ovat onnistuneet hankkimaan esimerkiksi oman talon. Toisaalta keskiluokka on hyvin laaja käsite myös taloudellisesti, alemman keskiluokan pienipalkkaisista merkonomeista ja kirjastonhoitajista huippupalkkaisiin kirurgeihin.
Mutta ei myöskään siis ole pelkästään koulutuskysymys, vaan usean tekjän summa, ja sekin vaikuttaa arvoihin, onko tehnyt itse luokkahypyn vai ovatko jo muinaiset esi-isät tehneet sen. Yleensä itse luokkahypyn tehneet ovat taipuvaisempia kantamaan huolta luokka-aseman säilymisestä, tai pelkäävät sen menettämistä. Ehkä pelko on usein aiheellinenkin, jos varallisuutta ei ole vieä ehtinyt kertyä ja toimeentulo on täysin palkan varassa kuten työväenluokalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömän työväenluokan yleisin harrastus on nykyaikana nettifoorumeilla trollaaminen.
Tämä. Totta on, että varsinkin ylempi ja akateemisesti kouluttautunut keskiluokka erottautuu yhä enemmän alemmasta keskiluokasta ja työväenluokasta. Suurin erottava tekijä on sivistys ja sen puute alemmalla keskiluokalla ja erit. työväenluokalla.
Mitäs tämä sivistys sitten konkreettisesti sisältää tai miten se tulee ilmi keskiluokalla, alemmalla keskiluokalla ja työväenluokalla?
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanoen en ole koskaan välittänyt luokka-ajattelusta, ihmisten jakamisesta eri luokkiin ja niihin liittyvistä yleistyksistä. Olen kyllä syntynyt akateemisille vanhemmille varmaan monella mittapuulla keskiluokkaiseen perheeseen ulkopuolisten määrittelemän mukaan, mutta en suoraan sanoen edes tiedä, mitä tarkoitetaan keskiluokkaisilla arvoilla.
Meitä on neljä sisarusta ja vaikka taustat on kaikilla samat, niin kyllä meillä on kaikilla ihan omat koulutustaustat, ammatit, tulot ja varallisuudet sekä harrastukset ja mielenkiinnonkohteet.
Vierailija kirjoitti:
Jännä, yleensä yläluokka nimenomaan tunnetaan siitä että asuttavat samoja taloja ja tiloja sukupolvesta toiseen. Mutta nyt kun keskiluokka harrstaa sitä, se onkin noloa?
Vähä sama ilmiö ostelun ja juuston syömisen kanssa. Kun varakkaat ostelevat ja syövät lämmintä juustoa suoraan kattilasta leivän kanssa, se on cool ja pop, mutta keskiluokkaisen lämmin juustoleipä ja temuttaminen ovat kauhistuksen kanahäkki.
Jotain erikoista tässä ilmiössä kyllä on. Mutta se ei ole se, mitä keskiluokka tekee.
Keskiluokka perii omaisuutta, mutta esim. talo menee myyntiin, koska rahaa ei ole veroihin (en puhu maatilasta ja sukupolvenvaihdosta, jota yhteiskunta voimakkaasti subventoi.)
Ylempi keskiluokka on aina syönyt hyvin, eikä nyt yhtäkkiä ole alkanut harrastamaan kotijuustoja ja parempaa arkisafkaa.
Minusta valtaosa suomalaisista on aina ollut tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Monilla keskiluokkaisilla pariskunnilla lapsenhankinta köyhdyttää taloutta niin paljon, että tippuu keskiluokasta työväenluokkaan. Ja alitajuisesti lapsi jätetään tekemättä.
Ei noin, että jätetään lapsi tekemättä vaan tutkitusti: tehdään vain yksi lapsi. Tätä syytä tutkijat pitävät helpoiten ratkaistavana syntyvyyden lisäämisessä, vaikka sekään ei ole helppoa ratkaista, miten saisimme perheet tekemään toisen tai jopa kolmannenkin haluamansa lapsen. Työpaikat ovat katoamassa paitsi työväenluokalta, myös keskiluokalta eli työelämästä on tullut hyvin epävarmaa. Lapsilisät ja muut etuudet eivät voi paikata työttömyyden uhan haittoja.
Sitä ei voi ratkaista yhteiskunnan toimin, että osa jää kokonaan lapsettomiksi.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että alempi keskiluokka on vain pudonnut takaisin sinne mistä on tullutkin. Alemmasta keskiluokasta suurin osa on niitä, joiden esi-isät ovat olleet duunareita eli lukeneisuuden ja oppineisuuden arvostus on vain yhden tai kahden sukupolven mittaista. Se on vielä hyvin ohutta ja elintason laskeminen vaikuttaa: panostetaan siihen mihin rahkeet riittävät, mutta ei enempään. Halpaan ja helppoon viihteeseen.
Lisäksi on kyse myös siitä mihin kannustetaan. Akateemisen sivistyksen arvo on laskenut ja kaikki, jotka ovat olleet siihen kykeneviä, ovat jo aikoja sitten nousseet ylempään keskiluokkaan, kolme tai neljä sukupolvea sitten. Kannettu vesi ei kaivossa pysy eli kun voimakkaat kannustimet puuttuvat, ei tämä porukka enää koe tarvetta sivistykselle.
Ai sinusta duunari ei voi arvostaa oppineisuutta ja lukeneisuutta?! Huh mikä väite! Kansakoulun käyneet vanhemmat mulla, lukivat paljon ja monipuolisesti koko elämänsä, koulutukseen kannustettiin.
Millaisesta taustasta käsin ap tekee havaintonsa? Usein ihmiset puhuvat melko pienestä kuplasta käsin, ja havaitsevat todellisen ilmiön, joka voi toki liittyä isompaan muutokseen, tai sitten ei.
Minusta taas tuntuu, että suomi on keskiluokkaistunut huomasti 90-luvun jälkeen, mutta se voi kuvastaa myös oman elinympäristöni muutosta pikkukaupungista pk-seudun koulutettuun kuplaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömän työväenluokan yleisin harrastus on nykyaikana nettifoorumeilla trollaaminen.
Tämä. Totta on, että varsinkin ylempi ja akateemisesti kouluttautunut keskiluokka erottautuu yhä enemmän alemmasta keskiluokasta ja työväenluokasta. Suurin erottava tekijä on sivistys ja sen puute alemmalla keskiluokalla ja erit. työväenluokalla.
Mitäs tämä sivistys sitten konkreettisesti sisältää tai miten se tulee ilmi keskiluokalla, alemmalla keskiluokalla ja työväenluokalla?
Olen eri, mutt sivistyksellä tarkoitetaan hyvää yleissivistystä, kykyä arvioida tietoa kriittisesti (esimerkiksi lukea tutkimustuloksia oikein), kykyä ymmärtää myös ihmisten välistä vuorovaikutusta ilman että mittana on vain minä ite. Sosiaalinen pääoma on aika pitkälti sama asia kuin sivistys, ja sitähän ei voi lainkaan saada ostamalla tavaroita. Sivistystä hankkiessa siis tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja vaivannäköä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjojen lukeminen vähenee. Usein oletetaan, että kaikki seuraavat suoratoistopalveluista suosikkisarjoja. Tässä vaiheessa putoan kärryiltä: Minun mielestäni yksittäinen hyvä kirja peittoaa kokonaisen tv-sarjan, olkoot se miten kehuttu tahansa.
Minulla sama. Kukin viihtyköön miten haluaa, mutta jotenkin outoa on, että ihmiset eivät kerta kaikkiaan ehdi lukea koska nykyaika, mutta parin kolmen tunnin elokuvaan on aikaa ja hyvin voi seurata sarjaa, jossa on tunnin jaksot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että alempi keskiluokka on vain pudonnut takaisin sinne mistä on tullutkin. Alemmasta keskiluokasta suurin osa on niitä, joiden esi-isät ovat olleet duunareita eli lukeneisuuden ja oppineisuuden arvostus on vain yhden tai kahden sukupolven mittaista. Se on vielä hyvin ohutta ja elintason laskeminen vaikuttaa: panostetaan siihen mihin rahkeet riittävät, mutta ei enempään. Halpaan ja helppoon viihteeseen.
Lisäksi on kyse myös siitä mihin kannustetaan. Akateemisen sivistyksen arvo on laskenut ja kaikki, jotka ovat olleet siihen kykeneviä, ovat jo aikoja sitten nousseet ylempään keskiluokkaan, kolme tai neljä sukupolvea sitten. Kannettu vesi ei kaivossa pysy eli kun voimakkaat kannustimet puuttuvat, ei tämä porukka enää koe tarvetta sivistykselle.
Ai sinusta duunari ei voi arvostaa oppineisuutta ja lukeneisuutta?! Huh mikä väite! Kansakoulun käyneet vanhemmat mulla, lu
Etkö sinäkään ymmärrä, että en puhu jokaisesta duunarista, sinusta, minusta, vanhemmistasi, vaan yhteiskuntaluokista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömän työväenluokan yleisin harrastus on nykyaikana nettifoorumeilla trollaaminen.
Tämä. Totta on, että varsinkin ylempi ja akateemisesti kouluttautunut keskiluokka erottautuu yhä enemmän alemmasta keskiluokasta ja työväenluokasta. Suurin erottava tekijä on sivistys ja sen puute alemmalla keskiluokalla ja erit. työväenluokalla.
Mitäs tämä sivistys sitten konkreettisesti sisältää tai miten se tulee ilmi keskiluokalla, alemmalla keskiluokalla ja työväenluokalla?
Olen eri, mutt sivistyksellä tarkoitetaan hyvää yleissivistystä, kykyä arvioida tietoa kriittisesti (esimerkiksi lukea tutkimustuloksia oikein), kykyä ymmärtää myös ihmisten välistä vuorovaikutusta ilman että mittana o
Ja miten nämä asiat sittemmin eroavat nillä työväenluokalla, keskiluokalla ja alemmalla keskiluokalla?
Minusta on typerää yrittää ottaa kunniaa siitä minkälaisiin oloihin ja taustoihin on sattunut syntymään. Kukaan ei ole sitä valinnut itse eikä kenelläkään ole mitään osuutta esivanhempiensa tekoihin ja suorituksiin
Ei kyse ole rahasta, vaan ajasta. Pakollisiin kotitöihin menee koko ajan vähenevissä määrin aikaa ja harvalla on lapsilaumaakaan, jonka perään pitäisi katsoa. Osa viettää aikansa provoamalla netissä, toiset harrastamalla kuka mitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Se keskiluokka, joka keräsi design-valaisimia ja maljakoita, kärsii jo virtsankarkailusta.
Nykyinen keskiluokka kierrättää ja harrastaa itse tekemistä, ulkoilua, luonnossa liikkumista (ilman, että tekee sitä vain välineurheilun vuoksi) sekä tosiaan esim. käsitöitä.
Nykyisin nuorempi keskiluokka ajattelee, että "kuka tahansa" osaa keskustella sivistyneesti, omaa kulttuurista pääomaa, käy taidenäyttelyissä jne. mutta ihan kuka tahansa ei osaakaan vaikkapa hakata halkoja, hitsata itse, veistää puusta kauhoja ja lusikoita, neuloa itse värjätyistä langoista villapaitaa, rakentaa pihasaunaa tai treenata vartaloaan huippuunsa vaikkapa itse rakentamallaan ninjaradalla (kuten Jan von Gerich). Joku ostaa itselleen kakkos- tai kolmoskodin maalta, asuu siellä vuoden-pari ja pitää lampaita, kanoja jne sekä tekee etätöitä.
Moni pitää mitään käytännöllistä asiaa tai käsityötaitoa osaamatonta, ikänsä kaupungissa elänyttä, pe
Aika monet näistä ihmisistä, jotka larppaavat kädentaitajaa, ovat lopulta aika kömpelöitä ja päätyvät tuhoamaan esimerkiksi talonsa kehnolla remontilla. Ehkä tämän ajan ilmiö nimenomaan on se, että ajatellaan kenen vain osaavan mitä vain, kun hän on katsonut YouTube-videon.
"Ja miten nämä asiat sittemmin eroavat nillä työväenluokalla, keskiluokalla ja alemmalla keskiluokalla?"
Pointtini tässä keskustelussa on ollut, että alempi keskiluokka on kadonnut ja sulautunut osaksi nykyistä duunariluokkaa, jossa ei arvosteta sivistystä.
Työväenluokka ennenvanhaan kyllä arvosti sivistystä eli myös työväenluokka on muuttunut - alaluokkaan sulautuvaksi. Eli elämä on hetkestä hetkeen elämistä ja viihdykkeitä.
Työväenliike (jos sellaista edes on), on nykyisin ylemmän keskiluokan arvot omaksuneita sampanjasosialisteja. Ei ole enää sellaista maailmaa, jossa vaikkapa Raimo Sailas varttui sosiaalidemokratiaan ja työväen sivistysliikkeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan harhateillä olet päätelmissäsi.
Minusta taas ap teki aika mielenkiintoisen havainnon.
Sitten meillä on erilainen ystävä/tuttavapiiri. Ei lukeminen ja sivistys ole mihinkään kadonnut, eikä pullistelutreenaamista harrasta kukaan jne. Kirpputoreja harrastettiin jo 80/90-luvulla ja dekkareitakin luettiin välillä ihan viihteen vuoksi.
Ei lukeminen ja sivistys ole kokonaan kadonnut mutta onhan se ihan selvästi tullut harvinaisemmaksi.
Kunnostin itselle käyttöön vanhan puulipaston, ihan itse hioin ja lakkasin, ei nyt tullut mieleen että tämäkin liittyisi johonkin tiettyyn luokkaan. Olin iloinen kun sain käyttöön tarpeitani vastaavan esineen, ja vieläpä edullisesti.