HS: Uhriutumisesta on tullut muotia
Aiemmin ihmiset tapasivat mieltää itsensä ennemmin selviytyjinä tai vähintään tavallisina - sellaisena kuin kaikki muutkin. Nyt valuuttaa on uhriutuminen.
Osa nuorista haluaa diagnoosin osaksi identiteettiä ja suuttuu, jos lääkärin mielestä diagnoosikriteerit eivät täyty. Omalle haavoittuvuuden kokemukselle on tärkeää saada ulkoinen vahvistus.
Kommentit (455)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mää mutku edellinen hallitus. Tv.Hyeenaa TemuMekossa.
Kun sosialistilta loppuu argumentointitaito taantuu hän apinaksi ja ryhtyy viskelemään ulostetta ympäristöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mää mutku edellinen hallitus. Tv.Hyeenaa TemuMekossa.
Kun sosialistilta loppuu argumentointitaito taantuu hän apinaksi ja ryhtyy viskelemään ulostetta ympäristöön.
Se onkin intersektionaalista argumentointia ....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mää mutku edellinen hallitus. Tv.Hyeenaa TemuMekossa.
Kun sosialistilta loppuu argumentointitaito taantuu hän apinaksi ja ryhtyy viskelemään ulostetta ympäristöön.
Persuliini uhriutuu.Vaippaa housuun niin ei niin kivistä.
Vierailija kirjoitti:
Uhriutuminen tarkoittaa uhriuden sepittämistä tai liioittelua. Syynä voi olla väärinkäytösten oikeuttaminen, manipulointi, huomionhaku tai vastuun välttely. Uhriutuminen voi olla myös selviytymisstrategia. HUSin psykiatrian linjajohtajan Jan-Henry Stenbergin mukaan itsensä marginalisoiminen ja uhriutuminen voivat olla vallankäytön väline silloin, kun siihen ei ole todellista aihetta. Kun uhriutumisesta tulee keskeinen osa identiteettiä, se lannistaa ja estää näkemästä mahdollisuuksia. Kun ympäristö palkitsee uhrin identiteetistä, ei käyttäytymistä tarvitse muuttaa.
Missä sinä ihan aikuisten oikeasti uskot ympäristön palkitsevan ihmistä siitä, että hän tuo vaikeita kokemuksia ja epäkohtia esiin? Hän päätyy tällaisissa paikoissa ja muuallakin sen seurauksena julkisen ryöpytyksen kohteeksi.
Mä en oikein ymmärrä miksi nämä psykiatriset diagnoosit on otettu tavoitetilaksi? Jotain pääomaa niihin ilmeisesti liitetään.
Tuttu on psykiatri ja sanoi, että ihmiset tekevät nykyään jopa valituksia siitä, etteivät he saa diagnooseja. Kuulemma ennen yleisempää oli, että diagnoosit haluttiin poistaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein ymmärrä miksi nämä psykiatriset diagnoosit on otettu tavoitetilaksi? Jotain pääomaa niihin ilmeisesti liitetään.
Tuttu on psykiatri ja sanoi, että ihmiset tekevät nykyään jopa valituksia siitä, etteivät he saa diagnooseja. Kuulemma ennen yleisempää oli, että diagnoosit haluttiin poistaa.
Ilman diagnoosia on äärimmäisen vaikeaa saada apua. Diagnoosin kanssakin ihmiset saattavat jäädä todella yksin, mutta yleensä silloin yritetään kuitenkin edes jotain.
Nykyään jo ihan perusperheet uhriutuvat köyhiksi.. haetaan ruoka-apua, tai muuta apua... Varsinkin harrastuskuluihin haetaan apua jotta saavat maksettua laskut.
Mä vastaan yksin lapsen harrastuksista, maksaa 675€ per lukukausi
Siihen vielä lisäksi kaikki muu ylimääräinen, noin 1500€ menee vuodessa pelkkään harrastukseen.
Ikinä koskaan en oo hakenu apua maksuihin, lapsilisä(+yh korotus) oli ainoa yhteiskunnan tuki joka sekin loppui vuosi sitten. Elatustukea tai -maksuja ei oo ollut koska sovittu niin toisen lapsen vuoksi -> kustannukset menevät tasan.
Palkkani on nettona 2650€ eli varmaankin sama mitä normi tavis duunaripari tienaa yhdessä per kuukausi. Vuokralla joudun vielä asumaan kun ei oo vielä riittävästi säästöjä.
Mun mielestä diagnoosien tarkoituskin on auttaa potilasta itseään. Potilas saa käsitteistön ymmärtää omia oireitaan ja se usein helpottaa ihmistä itseään tyylillä: "okei en olekaan laiska luuseri, minulla onkin keskittymishäiriö" jne
Nykyaikana vaatimukset nuoria kohtaan yhteiskunnassa ovat todella mittavat ja paineistetut, ja burnoutit alkavat yleistyä jo parikymppisillä.
Minusta on ihan loogista, että jos nuorella on epäily siitä, että voisi olla jokin lääketieteellinen syy sille miksi ei enää jaksa, niin siitä halutaan tietää. Jotta voi hoitaa itseä paremmin, ymmärtää itseä paremmin ja jotta jaksaisi paremmin
Mielestäni on kohtuutonta kutsua ainakaan tällaista käytöstä uhriutumiseksi. Monikaan ei enää jaksa ja Suomessakin olot vain kurjistuvat jatkuvasti
Vierailija kirjoitti:
Uhriutuminen tarkoittaa uhriuden sepittämistä tai liioittelua. Syynä voi olla väärinkäytösten oikeuttaminen, manipulointi, huomionhaku tai vastuun välttely. Uhriutuminen voi olla myös selviytymisstrategia. HUSin psykiatrian linjajohtajan Jan-Henry Stenbergin mukaan itsensä marginalisoiminen ja uhriutuminen voivat olla vallankäytön väline silloin, kun siihen ei ole todellista aihetta. Kun uhriutumisesta tulee keskeinen osa identiteettiä, se lannistaa ja estää näkemästä mahdollisuuksia. Kun ympäristö palkitsee uhrin identiteetistä, ei käyttäytymistä tarvitse muuttaa.
Eihän tämä olisi suuri ongelma ellei nykyinen arvoiltaan vääristynyt kulttuurimme medioiden etunenässä muokkaamana osallistuisi tähän rakennettuun näytelmään asettumalla säälimään ja vimmaisesti puolustelemaan HUIJAREITA ja osoittelemaan HUIJAREIDEN VIHOLLISIA , jotka kieltäytyvät osallistumasta valheeseen.
Sillä tästähän on kyse: kansalaisten oikeustajun murentamisesta hämärtämällä jokaisen omaa vastuuta elämänsä kulusta ja kannustamalla syyttelyyn ja kunnioituksen vaatimukseen riippumatta henkilön persoonan laadusta, aivan samalla tavoin kuin gansterit ja muut konnat vaativat kunnioitusta usein uhan, häpäisyn ja pelon luomisen kautta. Eli meidät halutaan tukemaan tälläistä perverssiä raakalaisten valtaa, joissa säälimättömin voittaa. Ja jotka, kyllä vain, julistavat edustavansa todellista sivistystä!
Individualismin äärimmäisyyden ilmentymä. Haetaan jokin diagoosi tai hakeudutaan positioon, jossa voi kokea erityisyyttä.
Lopputulos on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta katastrofi. Nuoret märehtivät kotona eläkkeellä aivopierujensa kanssa. Yhteiskunta saa jo alle keski-ikäisistä lisää holhokkeja.
Jotenkin kaipaa kultaista 90-lukua, jolloin oli ihan ok haluta samoja asioita kuin muut ja ajatusta, että ihminen on itse vastuussa itsestään, toiminnastaan ja tunteistaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä diagnoosien tarkoituskin on auttaa potilasta itseään. Potilas saa käsitteistön ymmärtää omia oireitaan ja se usein helpottaa ihmistä itseään tyylillä: "okei en olekaan laiska luuseri, minulla onkin keskittymishäiriö" jne
Nykyaikana vaatimukset nuoria kohtaan yhteiskunnassa ovat todella mittavat ja paineistetut, ja burnoutit alkavat yleistyä jo parikymppisillä.
Minusta on ihan loogista, että jos nuorella on epäily siitä, että voisi olla jokin lääketieteellinen syy sille miksi ei enää jaksa, niin siitä halutaan tietää. Jotta voi hoitaa itseä paremmin, ymmärtää itseä paremmin ja jotta jaksaisi paremmin
Mielestäni on kohtuutonta kutsua ainakaan tällaista käytöstä uhriutumiseksi. Monikaan ei enää jaksa ja Suomessakin olot vain kurjistuvat jatkuvasti
Psykiatriset diagnoosit ovat pelkkiä sopimuksia siitä, että tietynlaiset oireryppäät määritellään johonkin kategoriaan. Ne eivät kerro mitään oireiden syystä.
Mt-ongelmien ytimessä on tunne-elämän epätasapainoisuus ja kehno toiminnanohjaus. Osa ihmisistä on edelleen näillä ominaisuuksilla varustettuja. On ollut laumalle etu, että osa on neuroottisia huolehtijoita ja toiset toimivat paremmin muiden ohjauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Individualismin äärimmäisyyden ilmentymä. Haetaan jokin diagoosi tai hakeudutaan positioon, jossa voi kokea erityisyyttä.
Lopputulos on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta katastrofi. Nuoret märehtivät kotona eläkkeellä aivopierujensa kanssa. Yhteiskunta saa jo alle keski-ikäisistä lisää holhokkeja.
Jotenkin kaipaa kultaista 90-lukua, jolloin oli ihan ok haluta samoja asioita kuin muut ja ajatusta, että ihminen on itse vastuussa itsestään, toiminnastaan ja tunteistaan.
Ilmeisesti et ole ainakaan homoseksuaali? He olisivat luultavasti halunneet jo silloin tilaisuuden päästä naimisiin yhtä lailla kuin heterotkin.
Vierailija kirjoitti:
"Uhriutumalla voi kontrolloida muiden puhetta ja näyttäytyä itse parempana, tiedostavampana ihmisenä.
On suorastaan odotus sanoittaa koko ajan kaikki tunteensa ja ajatuksensa ja myös oikeus vastuuttaa muita omasta pahasta olosta.
Tällainen tunneilmaisu on rajatonta kuin pienellä lapsella, jolla hämärtyy se, mitkä ovat omia ja mitkä toisten tunteita, Keltikangas-Järvinen vertaa
Mutta minähän OLEN parempi kuin muut pallinaama suomalaiset,olen aina tiennyt sen!
Minä olen jotain erityistä teihin pallinaama suomalaisiin verrattuna olen aina tietänyt sen.Niin paljon teitä parempi,rupiset suomalaiset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Uhriutumalla voi kontrolloida muiden puhetta ja näyttäytyä itse parempana, tiedostavampana ihmisenä.
On suorastaan odotus sanoittaa koko ajan kaikki tunteensa ja ajatuksensa ja myös oikeus vastuuttaa muita omasta pahasta olosta.
Tällainen tunneilmaisu on rajatonta kuin pienellä lapsella, jolla hämärtyy se, mitkä ovat omia ja mitkä toisten tunteita, Keltikangas-Järvinen vertaa
Mutta minähän OLEN parempi kuin muut pallinaama suomalaiset,olen aina tiennyt sen!
Olkiukkoilua sekä Keltinkankaalta että tältä kirjoittajalta antaa ymmärtää, että vaikeiden kokemusten tuominen esiin olisi joko itsensä liiallista korostamista tai muiden yläpuolelle asettamista.
Ihmiset yrittävät vain löytää omaa paikkaansa ja tulla hyväksytyksi kokemustensa kanssa sellaisina kuin ovat.
En tiedä keppikannas - lärvisen ajatuksia. mutta halla ahon elämänkerrassa valiteltiin että toinen kertoi käyttäneensä ehkäisyä. siksi ei käytetty kumia. ja se oli juurisyy suureen epätoivoon ja au lapseen.niinhän se on sanoi tappi suojanen
Terapeuttini on minun puolellani,myös lääkärini!Tämä on teidän kaikkien muiden syy!
Teidän muiden syy!Ja te kannatte vastuunne tai itkette ja kannatte!
Vierailija kirjoitti:
Nykyään jo ihan perusperheet uhriutuvat köyhiksi.. haetaan ruoka-apua, tai muuta apua... Varsinkin harrastuskuluihin haetaan apua jotta saavat maksettua laskut.
Mä vastaan yksin lapsen harrastuksista, maksaa 675€ per lukukausi
Siihen vielä lisäksi kaikki muu ylimääräinen, noin 1500€ menee vuodessa pelkkään harrastukseen.
Ikinä koskaan en oo hakenu apua maksuihin, lapsilisä(+yh korotus) oli ainoa yhteiskunnan tuki joka sekin loppui vuosi sitten. Elatustukea tai -maksuja ei oo ollut koska sovittu niin toisen lapsen vuoksi -> kustannukset menevät tasan.
Palkkani on nettona 2650€ eli varmaankin sama mitä normi tavis duunaripari tienaa yhdessä per kuukausi. Vuokralla joudun vielä asumaan kun ei oo vielä riittävästi säästöjä.
No nythän sinä juuri uhriuduit ja heittäydyit vielä marttyyriksikin.
Kyllä mää mutku edellinen hallitus. Tv.Hyeenaa TemuMekossa.