Lue keskustelun säännöt.
Nepsylapseni rasittaa opettajaa, mutta minkä minä sille voin?
27.11.2025 |
Lapsellani on autismi, ja hän on tavallisella luokalla tavallisessa koulussa. Mitään avustajaa tms hänelle ei ole myönnetty (vaikka olen pyytänyt). Kunnan mielestä hän voi hyvin olla tavallisella luokalla ilman avustajaa. Lapsi ei tee mitään pahaa muille vaan on ujo ja kiltti luokkakavereille. Mutta koska hänellä on autismi, niin hän on äärimmäisen pikkutarkka ja jumittaa kaikesta ja jankkaa opettajalle kaikesta. Ja tämä opettajaa nyt sitten rasittaa. Minkä ymmärrän. Mutta mitä minä sille voin? Opettaja soittelee minulle kotiin, että taas lapsesi juuttui jankkaamaan siitä ja tästä ja sinun äitinä pitää lopettaa lapselta tuo jankkaaminen, koulussa ei saa jumittaa eikä jankata. Mutta enhän minä voi lapsesta poistaa autismia eli autismin oireita. On pidetty neuvotteluja, joissa hoitava taho on sanonut suoraan, että lapsesta ei voi poistaa näitä asioita eikä äiti voi kasvattamalla muuttaa lasta toisenlaiseksi näiden asioiden suhteen. Silti lapsi saa opettajalta koko ajan huonoa palautetta ja wilmaan tulee jatkuvasti huonoja merkintöjä. Ja minä tosiaan niitä puheluja siitä kuinka mahdoton lapsi on, kun hän on taas häirinnyt opettajaa jankkaamisella. Mitä minun olisi oikein tarkoitus tässä tehdä? Kyllähän minä haluaisin lapselle avustajan tms, mutta kun en minä sitä voi päättää. Kunta sanoi suoraan ehdottoman ein siihen.
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Siksi koska vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää muita keinoja vaikuttaa hankalien lasten käytökseen kuin lääkitys. Perinteinen kasvatus rangaistuksineen luokitellaan nykyään väkivallaksi.
Autismiin ei ole mitään lääkitystä.
Suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä. Diagnoosi poistuu jos lääkäri päättää diagnoosin purkamisesta.<
Kyllä sekä autismi että adhd näkyy useimmiten kuvantamisessa kun kuvataan aivojen eri osa-alueiden aktiivisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Siksi koska vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää muita keinoja vaikuttaa hankalien lasten käytökseen kuin lääkitys. Perinteinen kasvatus rangaistuksineen luokitellaan nykyään väkivallaksi.
Autismiin ei ole mitään lääkitystä.
Suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä. Diagnoosi poistuu jos lääkäri päättää diagnoosin purkamisesta.<
Jos sinulla ei asiasta ole mitään käsitystä niin millä ammattitaidolla kommentoit noin? Pahimmillaan nepsydiagnoosi hankaloittaa elämää aivan valtavan paljon ja tuo haittoja eri osa-alueilla. Jos joku saa diagnoosin ja apua niin miksi se kismittää sinua? Esimerkiksi minä maksan nykyään ison summan veroja kuukausittain, kun aiemmin olin saamapuolella. Tympiikö sinua samalla tavalla esimerkiksi masennusdiagnoosit? Masennus on pahimmillaan kuolemaan johtava sairaus ja monilla nepsyillä lieveilmiönä on muun muassa masennus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Siksi koska vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää muita keinoja vaikuttaa hankalien lasten käytökseen kuin lääkitys. Perinteinen kasvatus rangaistuksineen luokitellaan nykyään väkivallaksi.
Autismiin ei ole mitään lääkitystä.
Suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä. Diagnoosi poistuu jos lääkäri päättää diagnoosin purkamisesta.<
Mistään aivokuvasta tai muusta ei voi havaita sitä, että onko ihminen nepsy vai ei. Diagnoosien anto perustuu luonteenpiirteiden havainnointiin, eli on tullut tavaksi kutsua tietynluonteisia ihmisiä vaikkapa autisteiksi tai adhd:iksi. Sitten kun joku on tällaisen diagnoosin onnistunut itselleen saamaan niin kuvitellaan sen olevan jokin yksijalkaisuuteen rinnastuva asia.
Kun nepsydiagnooseista on tullut muotia niin todella monet ovat alkaneet haluamaan itselleen sellaisen. Vielä 10 vuotta sitten hyvin harva edes tiesi että mitä tarkoittaa nepsy.
Se, että diagnosointimenetelmät on vielä toistaiseksi aika kömpelöitä, ei tee autismista yhtään vähemmän todellista. Vaikka autismia ei voida vielä todeta millään aivokuvantamisella, niin tiedetään, että esim autistien sauvasolut toimii erilailla, samoin dopamiini- ja opioidijärjestelmä jne.
Voimakas perinnöllisyys kertoo myös siitä, että kyseessä on geneettinen asia. Esim. mun isä on autismin kirjolla, samoin minä ja sisareni, ja kaikki mun lapset. Mikään muoti ei kyllä siihen vaikuta.
Vaikeasti autistiset ovat hoitolaitoksissa asuvia kehitysvammaisia. Mutta lievä autismi on täysin eri asia. Näitä käsitteitä sekoitetaan tahallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akavalaisilla nillittäjäopettajilla on niin rankkaa, kun työ saattaakin olla ajoittain RASITTAVAA!
Tervetuloa tavallisen kansan todellisuuteen.
Opettajan työ on nykyään todella kuormittavaa, koska inkluusion nimissä kaikki nämä "erityislapset" pitäisi pystyä huomioimaan ja eriyttämään opetus joka ikisellä tunnilla räätälöitynä jokaiselle erikseen, mikä on käytännössä usein mahdoton tehtävä. Jotkut näistä "erityislapsista" käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja diagnoosin varjolla perseilevät koko rahan edestä. Opettajilla on keinot vähissä, koska kurinpitokeinot on viety. Suojahaarniskoja kehitellään opettajille, se on ratkaisu muka.
Menepä itse sinne koululuokkaan kokeilemaan, niin heräät sinäkin todellisuuteen! Aloita vaikka Pukinmäenkaaren koulusta, jonne sekä oppilaat että opettajat pelkäävät mennä. Tervemenoa vaan!
Minä sain muodikkaan nepsy-diagnoosini 16 vuotta sitten. Tätä edelsi vahva ulkopuolisuuden tunne koko lapsuuden ajan. Usein huomasin etten aivan ymmärtänyt kaikkien kavereiden juttujen vivahteita, kuin vasta jälkikäteen. Olin koulukiusattu, en ymmärtänyt miksi, sulkeuduin. Koulu meni huonosti, teini-ikä oli vaikea. Kukaan ei ollut samalla aaltopituudella. Sitten tuli alkoholi, teki toisistakin hölmöjä, antoi luvan pitää oikein showta omasta erilaisuudesta. Kavereita oli vain he, jotka myös bilettivät. Koulut jäi kesken, vaikka aloitin useasti uusia opintoja. Itsetunto oli huono, seurustelusuhteet vaihtui, monesti käytettiin hyväksi. Valehdeltiin tai en huomannut sosiaalisia vihjeitä. Moni piti outona ja sanoi sen suoraankin. Masennusta, itsetuhoisuutta. Luulen että omat lapset pelasti, vaikka rankkaa oli erityislasten vanhempanakin. Melkoinen sirkus. Työpäivien jälkeen mietin, miten hitossa joku jaksaa vielä harrastaakin. Uupumus, tutkimukset ja diagnoosi. Muiden samanlaisten löytyminen ja vertaistuki ovat isossa roolissa siinä, että menee paremmin.
Tämä ei varsinaisesti auta aloittajaa, mutta toivottavasti auttaa edes jotakin miettimään asenteita ennenkuin sanoo typeryyksiä. Nuoret varsinkin on herkkiä ajattelemattomille sanoille. Jos joku olisi lapsena arvostellut mun olevan jankkaaja, olisin saattanut jatkossa tän henkilön läsnäollessa mennä täysin lukkoon ja puhumattomaksi.
Olisin mielelläni ollut tavallinen jos sellaista nyt onkaan, enkä mikään muotidiagnoosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tollanen laps heti erityiskouluun !!!!! Ja on aika outoo, ettei hänel oo omaa ohjaajaa. Mun isosiskon keskimmäisellä pojalla on oma ohjaaja ollut monta vuotta niin p. kodissa kuin koulussakin. Mul on Henk. kohtainen avustaja. Sille olisi käyttöä myös mun NS töissäkin !!! Olen siis 49-v vammainen nainen. Itse kävin NS normaalia koulua tasan 1,5 v, sitten vaihtui vammaisten kouluun. Se on vieläkin toiminnassa. Se oli sitä -80 lukua.............mut eikös lapsen vammaisuus ole yleensä äidin vika, et hän on sen jollakin tavalla (tupakki, alkoholi, huumeet yhdes tai erikseen) aiheuttanut ? Musta se on niin. Tai vaik on vaan ollu niiden käyttäjien joukos, eikä ite oo niihin koskenut, sekin aiheuttaa samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akavalaisilla nillittäjäopettajilla on niin rankkaa, kun työ saattaakin olla ajoittain RASITTAVAA!
Tervetuloa tavallisen kansan todellisuuteen.
Opettajan työ on nykyään todella kuormittavaa, koska inkluusion nimissä kaikki nämä "erityislapset" pitäisi pystyä huomioimaan ja eriyttämään opetus joka ikisellä tunnilla räätälöitynä jokaiselle erikseen, mikä on käytännössä usein mahdoton tehtävä. Jotkut näistä "erityislapsista" käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja diagnoosin varjolla perseilevät koko rahan edestä. Opettajilla on keinot vähissä, koska kurinpitokeinot on viety. Suojahaarniskoja kehitellään opettajille, se on ratkaisu muka.
Menepä itse sinne koululuokkaan kokeilemaan, niin heräät sinäkin todellisuuteen! Aloita vaikka Pukinmäenkaaren koulusta, jonne sekä oppilaat että opettajat pelkäävät mennä. Tervemenoa vaan!
Jos koet tarvitsevasi suojahaarniskaa, koska joku oppilas kyselee joskus vähän vaikeita, kuulut hoitoon.
Väkivaltatilanteet ja vastaavat ovat asia erikseen, mutta ei normaalien asioiden kuulu pelottaa tuolla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli vastuu koululle vaan, äiti haluaa pyöriä rauhassa vauvapalstalla.
Mitä toi nyt tarkoittaa? Minä olen tarjoutunut oman nepsylapsen mukaan luokkaan, avustamaan lasta, tai vaikka käytävälle jos joutuvat hänet luokasta poistamaan niin minä vahdin sitten. Mutta opettajat on sanoneet kohteliaasti ei kiitos. Se ei oikeasti ole paras vaihtoehto (ja itsekin tarjouduin kun en muuta keksinyt)
***
Luin vain ekan sivun mutta ap; onko erityisopettaja ollut mukana seuraamassa tunteja, antamassa neuvoja luokkaan miten lapsesi pärjäisi? Luokanopettajilla / aineenopettajilla ei ole sitä osaamista. Erityisopen konsultaatiota tarvitaan sinne luokkaan.
Ja omaa ohjaajaa ei saa jos huoltaja pyytää. Sitä henk koht ohjaajaa hakee koulu, ei huoltaja. Erityisopettajan lausunto on se minkä nyt tarvitsette; jos opettajan mielestä lapsi tarvitsee oman ohjaajan, sitten teillä on vasta mahdollisuus saada se.
Eli käänny sinne koulunne erkkaopen puoleen. Nimim vuosien kokemuksella...
Usein on tuntunut että pimitetäänkö nämä käytännöt tarkoituksella, jotta ihmiset ei liikaa kuormittaisi kunnan taloutta hakemalla palveluita...
Vierailija kirjoitti:
Jälkiabortti on aina ratkaisu.
Nämä ovat taas niitä kommentteja, joiden takia oikeistoon kohdistuvaa poliittista väkivaltaa on välillä tosi vaikea tuomita tai paheksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella raskasta opettajalle ja oppilaillekin, että näitä lapsia laitetaan normaalille luokalle. Näille lapsille oli ennen erityisluokat ja erityiskoulut eli apukoulut. Meidänkin tytön luokalla on kaksi autistia jumittamassa ja hidastamassa muiden oppimista. Apukoulu olisi oikea paikka näille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akavalaisilla nillittäjäopettajilla on niin rankkaa, kun työ saattaakin olla ajoittain RASITTAVAA!
Tervetuloa tavallisen kansan todellisuuteen.
Opettajan työ on nykyään todella kuormittavaa, koska inkluusion nimissä kaikki nämä "erityislapset" pitäisi pystyä huomioimaan ja eriyttämään opetus joka ikisellä tunnilla räätälöitynä jokaiselle erikseen, mikä on käytännössä usein mahdoton tehtävä. Jotkut näistä "erityislapsista" käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja diagnoosin varjolla perseilevät koko rahan edestä. Opettajilla on keinot vähissä, koska kurinpitokeinot on viety. Suojahaarniskoja kehitellään opettajille, se on ratkaisu muka.
Menepä itse sinne koululuokkaan kokeilemaan, niin heräät sinäkin todellisuuteen! Aloita vaikka Pukinmäenkaaren koulusta, jonne sekä oppilaat että opettajat pe
Jos koet tarvitsevasi suojahaarniskaa, koska joku oppilas kyselee joskus vähän vaikeita, kuulut hoitoon.
Väkivaltatilanteet ja vastaavat ovat asia erikseen, mutta ei normaalien asioiden kuulu pelottaa tuolla tavalla.
Luetun ymmärtäminen. Minähän kritisoin suojahaarniskoja ratkaisuna. Sinuna en myöskään normalisoisi sitä, mitä esim. Pukinmäenkaaren koulussa tapahtuu. Voi osua joku kaunis päivä omaan ja oman lapsesi nilkkaan. Et tosiaan selvästikään ole yhtään kartalla, jos luulet, että ongelma on luokaa "että joku joskus vähän kyselee vaikeita". Kyse on nimenomaan uhkaavista ja väkivaltatilanteista, ja siitä, että opettajilta on viety keinot puuttua niihin. Opettaja joutuu syylliseksi hyvin herkästi melkein mistä tahansa, tyyliin väärästä äänensävystä, inkluusion ongelmien esille tuomisesta jne. Jos opettaja jotain pelkää, niin järjestelmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vie se Nepsysi Kainuulaiseen luonnonpuistoon ja päästä vapaaksi ja anna kasvaa kunnon luonnonlapseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akavalaisilla nillittäjäopettajilla on niin rankkaa, kun työ saattaakin olla ajoittain RASITTAVAA!
Tervetuloa tavallisen kansan todellisuuteen.
Opettajan työ on nykyään todella kuormittavaa, koska inkluusion nimissä kaikki nämä "erityislapset" pitäisi pystyä huomioimaan ja eriyttämään opetus joka ikisellä tunnilla räätälöitynä jokaiselle erikseen, mikä on käytännössä usein mahdoton tehtävä. Jotkut näistä "erityislapsista" käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja diagnoosin varjolla perseilevät koko rahan edestä. Opettajilla on keinot vähissä, koska kurinpitokeinot on viety. Suojahaarniskoja kehitellään opettajille, se on ratkaisu muka.
Menepä itse sinne koululuokkaan kokeilemaan, niin heräät sinäkin todellisuuteen! Aloita vaikka Pukinmäenkaar
Luetun ymmärtäminen. Minähän kritisoin suojahaarniskoja ratkaisuna. Sinuna en myöskään normalisoisi sitä, mitä esim. Pukinmäenkaaren koulussa tapahtuu. Voi osua joku kaunis päivä omaan ja oman lapsesi nilkkaan. Et tosiaan selvästikään ole yhtään kartalla, jos luulet, että ongelma on luokaa "että joku joskus vähän kyselee vaikeita". Kyse on nimenomaan uhkaavista ja väkivaltatilanteista, ja siitä, että opettajilta on viety keinot puuttua niihin. Opettaja joutuu syylliseksi hyvin herkästi melkein mistä tahansa, tyyliin väärästä äänensävystä, inkluusion ongelmien esille tuomisesta jne. Jos opettaja jotain pelkää, niin järjestelmää.
Ei, vaan sinä rinnastit vaikeita kyselevän oppilaan siihen, mitä Pukinmäen koulussa tapahtuu.
Pukinmäen koulun opettajat kuuluvat tavalliseen kansaan, koska heidän työnsä on vaikeaa. Nillittäjät, jotka panikoituvat siitä, kun oppilas kyselee liikaa, puolestaan kuuluvat hemmoteltuun eliittiin.
Vierailija kirjoitti:
Todella raskasta opettajalle ja oppilaillekin, että näitä lapsia laitetaan normaalille luokalle. Näille lapsille oli ennen erityisluokat ja erityiskoulut eli apukoulut. Meidänkin tytön luokalla on kaksi autistia jumittamassa ja hidastamassa muiden oppimista. Apukoulu olisi oikea paikka näille.
Nepsyjä on nykyään ihan valtavasti. Tuollainen erityiskoulu pitäisi perustaa melkein joka kuntaan ja isommilla paikkakunnilla hyvinkin joka neljännen koulun pitäisi olla sellainen. Sellaiseen ei ole mitenkään varaa.
Vierailija kirjoitti:
Ilmoita sosiaalitoimistolle, että lapsi ei saa avustajaa ja opettaja ottaa yhteyttä jatkuvasti autismin haitasta luokassa. Avustusoikeusasioihin voi tulla vauhtia, jos sossu puuttuu asiaan. Vanhempi ei voi käskemällä vaikuttaa nepsyn ongelmiin koulussa, ja jos opettaja ylityöllistyy noin vakavasti niin jotain niiden pitää asialle tehdä. Kerää ruutukaappaukset opettajan viesteistä.
Kannatan, ovat aika taitavia ja osaavia nämä sossut!!
Akavalaisilla nillittäjäopettajilla on niin rankkaa, kun työ saattaakin olla ajoittain RASITTAVAA!
Tervetuloa tavallisen kansan todellisuuteen.