Nepsylapseni rasittaa opettajaa, mutta minkä minä sille voin?
Lapsellani on autismi, ja hän on tavallisella luokalla tavallisessa koulussa. Mitään avustajaa tms hänelle ei ole myönnetty (vaikka olen pyytänyt). Kunnan mielestä hän voi hyvin olla tavallisella luokalla ilman avustajaa. Lapsi ei tee mitään pahaa muille vaan on ujo ja kiltti luokkakavereille. Mutta koska hänellä on autismi, niin hän on äärimmäisen pikkutarkka ja jumittaa kaikesta ja jankkaa opettajalle kaikesta. Ja tämä opettajaa nyt sitten rasittaa. Minkä ymmärrän. Mutta mitä minä sille voin? Opettaja soittelee minulle kotiin, että taas lapsesi juuttui jankkaamaan siitä ja tästä ja sinun äitinä pitää lopettaa lapselta tuo jankkaaminen, koulussa ei saa jumittaa eikä jankata. Mutta enhän minä voi lapsesta poistaa autismia eli autismin oireita. On pidetty neuvotteluja, joissa hoitava taho on sanonut suoraan, että lapsesta ei voi poistaa näitä asioita eikä äiti voi kasvattamalla muuttaa lasta toisenlaiseksi näiden asioiden suhteen. Silti lapsi saa opettajalta koko ajan huonoa palautetta ja wilmaan tulee jatkuvasti huonoja merkintöjä. Ja minä tosiaan niitä puheluja siitä kuinka mahdoton lapsi on, kun hän on taas häirinnyt opettajaa jankkaamisella. Mitä minun olisi oikein tarkoitus tässä tehdä? Kyllähän minä haluaisin lapselle avustajan tms, mutta kun en minä sitä voi päättää. Kunta sanoi suoraan ehdottoman ein siihen.
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Siksi koska vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää muita keinoja vaikuttaa hankalien lasten käytökseen kuin lääkitys. Perinteinen kasvatus rangaistuksineen luokitellaan nykyään väkivallaksi.
Autismiin ei ole mitään lääkitystä.
Suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä. Diagnoosi poistuu jos lääkäri päättää diagnoosin purkamisesta.
Kaikkia luonteenpiirteitä ei ole tarvetta diagnosoida, vaikka sellainen onkin tullut tavaksi.
Mihin perustat tuon, että suurin osa nepsydiagnoosin saaneis
Jos pystyt käymään töissä, niin silloin olet tavallinen ja normaali ihminen
Höpö höpö nyt. Mä muuten itse en pysty käymään töissä, mutta jos juttelisit mun kanssa jossain, sulle tuskin tulis mieleen, että olen autisti.
Mutta työkyky ei kyllä ole mikään neurotyypillisyyden mittari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Siksi koska vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää muita keinoja vaikuttaa hankalien lasten käytökseen kuin lääkitys. Perinteinen kasvatus rangaistuksineen luokitellaan nykyään väkivallaksi.
Autismiin ei ole mitään lääkitystä.
Suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä. Diagnoosi poistuu jos lääkäri päättää diagnoosin purkamisesta.
Kaikkia luonteenpiirteitä ei ole tarvetta diagnosoida, vaikka sellainen onkin tullut tavaksi.
Mihin perustat tuon, että suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä? Tai miten määrittelet tavallisen ihmisen? Oletkohan minun työkaveri, joka sanoi kerran, että ei sinusta näe päälle päin, että olisi ADHD. Meinasin kysyä, että puuttuuko leima otsasta vai mistä moinen.
Nepsyt eivät halua olla tavallisia ihmisiä vaikka heillä menee ihan tavallisesti elämässä. Halutaan pitää kiinni "erityisyydestä". Diagnoosikriteerien tiukentaminen olisi nepsykulttuurille katastrofi. Tosin jo nyt moni joutuu virallisen diagnoosin sijasta tyytymään siihen, että on "nepsypiirteinen".
Vierailija kirjoitti:
Käy tirvaisemassa opettajaa dunkkuun, jos ei muuten ymmärrä lopettaa turhaa soittelua.
Sitten jankkaajakakara huostaan 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja ei ymmärrä autistista lasta. Ope peilin eteen miettimään voisiko muuttaa omaa asennoitumistaan lapseen.
Miksi open pitäisi "ymmärtää" nuppivikasta kakaraa? Open homma on opettaa, ei toimia mielenterveyshoitajana. Se on ihan eri ammattiryhmä. Kerros vielä onko mielestäsi oikein että luokan 20 muuta oppilasta jää omilleen jos open koko aika menee yhden pipipään kaitsemiseen. Ei tollaset kuulu normaaliin luokkaan, ja siinä se.
En ole tuo aiempi, mutta miltä sinusta tuntuu, kun olet osa Suomen mielenterveysongelmaa ja itse"urhia? Onko koskaan huono omatunto? Lapsia sinulla ei toivon mukaan olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin autistia ei voisi kasvattaa. Kiellät sen jankkaamisen niin monta kertaa, että oppii. Sano myös opettajalle, että voi suoraan komentaa olemaan hiljaa.
Kokemusta on. Lapsen kaverilla on jokin kirjohäiriö. Lupasin saattaa hänet kotiin meiltä ja koko matkan jankkasi, että hänellä oli lippis mukana. Ei ollut, minulla on tarkka näkömuisti. Jankkasi koko matkan, vaikka sanoin miten asia on. Vaati, että minun pitää etsiä se. En todellakaan etsi yhtään mitään. No kotonahan se lippis sitten oli.
Eihän se autistinen lapsi sun tarinassa lopettanut jankkaamista?
Toki yksi kotiin saattaminen tekee susta suuremman asiantuntijan asiassa, kuin autistit itse tai näiden vanhemmat 🙄.
Ei l
Tässä ketjussa on autistit itsekin kertoneet, että autistia voi ja pitää kasvattaa. Nykyään diagnoosi näyttäisi olevan lupa olla kasvattamatta.
Ai pitäis hakata lasta kunnes se ei uskalla enää jankata?
Tietenkin autistia pitää kasvattaa. Millään kasvatuksella autistia ei kuitenkaan saa neurotyypilliseksi, eikä se voi olla kasvatuksen tavoite.
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Koska lääketehtaat ja lääkärit tykkäävät rahasta.
Ja lasten vanhemmat tykkäävät kätevästä tekosyystä lapsen huonolle käytökselle. Ja lapsi itse tykkää saamastaan ylimääräisestä huomiosta ja pääsee lisäksi helpommalla koulussa.
Se on win-win näille. Yhteiskunta maksaa viulut ja oppimistulosten laskun, opettajat kuormittuvat ja luokkatoverit kärsivät häiriöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Siksi koska vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää muita keinoja vaikuttaa hankalien lasten käytökseen kuin lääkitys. Perinteinen kasvatus rangaistuksineen luokitellaan nykyään väkivallaksi.
Autismiin ei ole mitään lääkitystä.
Suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä. Diagnoosi poistuu jos lääkäri päättää diagnoosin purkamisesta.
Kaikkia luonteenpiirteitä ei ole tarvetta diagnosoida, vaikka sellainen onkin tullut tavaksi.
Mihin perustat tuon, että suurin osa nepsydiagnoosin saaneis
Kerrotko vielä, että mihin tutkimukseen tai lähteeseen tuo perustuu? Itseni lisäksi tunnen useita nepsyjä eikä meistä kukaan haluaisi olla nepsy. Itse asiassa ei esimerkiksi minun työpaikalla diagnoosistani tiedä kuin aniharva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Siksi koska vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää muita keinoja vaikuttaa hankalien lasten käytökseen kuin lääkitys. Perinteinen kasvatus rangaistuksineen luokitellaan nykyään väkivallaksi.
Autismiin ei ole mitään lääkitystä.
Suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä. Diagnoosi poistuu jos lääkäri päättää diagnoosin purkamisesta.
Kaikkia luonteenpiirteitä ei ole tarvetta diagnosoida, vaikka sellainen onkin tullut tavaksi.
Mihin perustat tuon, että suurin osa nepsydiagnoosin saaneis
Aivan. Eli olet varmaankin se sama työkaveri. Sitähän sinä et näe, että ennen sitä työpaikkaa minulla on takanani äärettömän paljon vaikeuksia nimenomaan siksi, että en saanut sitä diagnoosia ajoissa. Mielenterveysongelmia, sairaslomaa, kesken jätettyjä kouluja, rikkonainen työura jne. Ja kun lääkkeen avulla sain elämäni viimein haltuun, pitäisi diagnoosi purkaa, koska olen tavallinen ihminen ja sen myötä lähtisi lääke ja myös työkyky. Näetkö itse paradoksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Siksi koska vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää muita keinoja vaikuttaa hankalien lasten käytökseen kuin lääkitys. Perinteinen kasvatus rangaistuksineen luokitellaan nykyään väkivallaksi.
Autismiin ei ole mitään lääkitystä.
Suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä. Diagnoosi poistuu jos lääkäri päättää diagnoosin purkamisesta.
Kaikkia luonteenpiirteitä ei ole tarvetta diagnosoida, vaikka sellainen onkin tullut tavaksi.
Mihin per
Aivan. Eli olet varmaankin se sama työkaveri. Sitähän sinä et näe, että ennen sitä työpaikkaa minulla on takanani äärettömän paljon vaikeuksia nimenomaan siksi, että en saanut sitä diagnoosia ajoissa. Mielenterveysongelmia, sairaslomaa, kesken jätettyjä kouluja, rikkonainen työura jne. Ja kun lääkkeen avulla sain elämäni viimein haltuun, pitäisi diagnoosi purkaa, koska olen tavallinen ihminen ja sen myötä lähtisi lääke ja myös työkyky. Näetkö itse paradoksia?
Niin tosiaan. Jos on vaikeuksia elämässä niin se on jo itsessään todiste siitä, että on oikeus neuroepätyypillisen statukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Siksi koska vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää muita keinoja vaikuttaa hankalien lasten käytökseen kuin lääkitys. Perinteinen kasvatus rangaistuksineen luokitellaan nykyään väkivallaksi.
Autismiin ei ole mitään lääkitystä.
Suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä. Diagnoosi poistuu jos lääkäri päättää diagnoosin purkamisesta.
Kaikkia luonteenpiirteitä ei ole tarvetta diagnosoida, vaikka sellainen onkin tullut tavaksi.
Mihin per
Kerrotko vielä, että mihin tutkimukseen tai lähteeseen tuo perustuu? Itseni lisäksi tunnen useita nepsyjä eikä meistä kukaan haluaisi olla nepsy. Itse asiassa ei esimerkiksi minun työpaikalla diagnoosistani tiedä kuin aniharva.
Täältä sivusta, että kun minä kerran olen autisti, niin en kyllä haluaisi olla muuta. Kaikista ongelmista ja haasteista huolimatta en haluaisi olla muuta kuin oma itseni. Pidän tavastani kyetä ajattelemaan ilman tiettyjä rajoituksia, jotka tuntuu neurotyypillisille yleisiltä.
Mutta mulla nyt ei todellakaan mene elämässä tavallisesti, eli tuskin olen sitä ryhmää johon tuo kommentoija ennakkoluulonsa kohdisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin autistia ei voisi kasvattaa. Kiellät sen jankkaamisen niin monta kertaa, että oppii. Sano myös opettajalle, että voi suoraan komentaa olemaan hiljaa.
Kokemusta on. Lapsen kaverilla on jokin kirjohäiriö. Lupasin saattaa hänet kotiin meiltä ja koko matkan jankkasi, että hänellä oli lippis mukana. Ei ollut, minulla on tarkka näkömuisti. Jankkasi koko matkan, vaikka sanoin miten asia on. Vaati, että minun pitää etsiä se. En todellakaan etsi yhtään mitään. No kotonahan se lippis sitten oli.
Eihän se autistinen lapsi sun tarinassa lopettanut jankkaamista?
Toki yksi kotiin saattaminen tekee susta suuremman asiantuntijan asiassa, kuin autistit itse tai näiden
Ai pitäis hakata lasta kunnes se ei uskalla enää jankata?
Tietenkin autistia pitää kasvattaa. Millään kasvatuksella autistia ei kuitenkaan saa neurotyypilliseksi, eikä se voi olla kasvatuksen tavoite.
Yksi nepsydiagnoosin parhaista piirteistä on se, että sen avulla voidaan sementoida erilaiset luonteenpiirteet. Tavallista luonteenpiirrettä voi aina muuttaa, mutta kun nepsyn status on saatu niin sitten luonteenpiirre on pysyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Koska lääketehtaat ja lääkärit tykkäävät rahasta.
Ja lasten vanhemmat tykkäävät kätevästä tekosyystä lapsen huonolle käytökselle. Ja lapsi itse tykkää saamastaan ylimääräisestä huomiosta ja pääsee lisäksi helpommalla koulussa.
Se on win-win näille. Yhteiskunta maksaa viulut ja oppimistulosten laskun, opettajat kuormittuvat ja luokkatoverit kärsivät häiriöt.
Autismin kirjoon ei ole lääkkeitä, eli sen diagnosoiminen ei hyödytä lääketehtaita yhtään mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Siksi koska vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää muita keinoja vaikuttaa hankalien lasten käytökseen kuin lääkitys. Perinteinen kasvatus rangaistuksineen luokitellaan nykyään väkivallaksi.
Autismiin ei ole mitään lääkitystä.
Suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä. Diagnoosi poistuu jos lääkäri päättää diagnoosin purkamisesta.
Kaikkia luonteenpiirteitä ei ole tarvetta diagnosoida, vaikka sellainen onkin tullut tavaksi.
Ei niihin tutkimuksiin pääse ellei ole ollut merkittäviä haittoja elämässä. Miksi sinua nyppii tämä nepsyasia? Miksi ajattelet, että nepsystatus on joku "oikeus"?
Minusta tämä(kin) keskustelu on erittäin hämmentävä. Eihän kukaan kyseenalaista/vähättele/kadehdi (?) esimerkiksi ketään halvaantunuttakaan tai yksikoipista tms, mutta jostain syystä tämä nepsydiagnoosi triggeröi monia. Jos sinun aivosi toimivat normaalisti ja terveytesi puolesta sinulla ei ole elämässä rajoitteita niin ole nyt hyvä ihminen kiitollinen ja onnellinen siitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin autistia ei voisi kasvattaa. Kiellät sen jankkaamisen niin monta kertaa, että oppii. Sano myös opettajalle, että voi suoraan komentaa olemaan hiljaa.
Kokemusta on. Lapsen kaverilla on jokin kirjohäiriö. Lupasin saattaa hänet kotiin meiltä ja koko matkan jankkasi, että hänellä oli lippis mukana. Ei ollut, minulla on tarkka näkömuisti. Jankkasi koko matkan, vaikka sanoin miten asia on. Vaati, että minun pitää etsiä se. En todellakaan etsi yhtään mitään. No kotonahan se lippis sitten oli.
Eihän se autistinen lapsi sun tarinassa lopettanut jankkaamista?
Toki yksi kotiin saattaminen tekee susta suuremman a
Yksi nepsydiagnoosin parhaista piirteistä on se, että sen avulla voidaan sementoida erilaiset luonteenpiirteet. Tavallista luonteenpiirrettä voi aina muuttaa, mutta kun nepsyn status on saatu niin sitten luonteenpiirre on pysyvä.
Ei autismissa ole kyse luonteenpiirteistä. Autisti pystyy kehittymään ja muuttumaan ihmisenä ihan siinä missä neurotyypillinenkin, mutta autismia se ei poista eikä autistista voi tehdä neurotyypillistä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö opettaja voi tehdä lausuntoa, että lapsi ei pärjää normaalissa luokassa, jotta hänelle päästään etsimään sopivampaa luokkaa.
Kyllä suomalaiset opettajat hommansa hallitsevat ja taatusti yrittävät kaikki mahdolliset apukeinot eri tilanteisiin.On sääli, ettei äiti arvosta kodin ja koulun yhteistyötä, vaan tuomitsee yhteydenotot, jotka varmasti on tarkoitettu lapsen parhaaksi.Nämä erilaiset oppijat eivät ole tyhmiä, vaan osaavat myös käyttää tilanteita hyväkseen. Onko äiti nyt varma, ettei yänen lapsensa tosiaankaan jankkaa huvikseen ja kiusatakseen. Kiltteinä pidetyt nepsylapsetkin voivat näin tehdä. Opettaja on ehkä huomannut, että lapsi pystyisi parempaan käytökseen, jos haluaisi. Äidin on syytä keskustella vakavasti lapsensa kanssa ja opettaa häntä tuntikäyttäytymisen tavoille, jos haluaa olla normaalikoulussa ja normaaliluokassa. Nepsylapsi pystyy, jos hänelle annetaan vastuu käyttäytymisestään eikä paapota erikoistapauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyään lähes kaikilla suomalais lapsilla on joku diagnoosi?
Siksi koska vanhemmilla ja opettajilla ei ole enää muita keinoja vaikuttaa hankalien lasten käytökseen kuin lääkitys. Perinteinen kasvatus rangaistuksineen luokitellaan nykyään väkivallaksi.
Autismiin ei ole mitään lääkitystä.
Suurin osa nepsydiagnoosin saaneista on aivan tavallisia ihmisiä. Diagnoosi poistuu jos lääkäri päättää diagnoosin purkamisesta.
Kaikkia luonteenpiirteitä ei ole tarvetta
Ei niihin tutkimuksiin pääse ellei ole ollut merkittäviä haittoja elämässä. Miksi sinua nyppii tämä nepsyasia? Miksi ajattelet, että nepsystatus on joku "oikeus"?
Minusta tämä(kin) keskustelu on erittäin hämmentävä. Eihän kukaan kyseenalaista/vähättele/kadehdi (?) esimerkiksi ketään halvaantunuttakaan tai yksikoipista tms, mutta jostain syystä tämä nepsydiagnoosi triggeröi monia. Jos sinun aivosi toimivat normaalisti ja terveytesi puolesta sinulla ei ole elämässä rajoitteita niin ole nyt hyvä ihminen kiitollinen ja onnellinen siitä!
Mistään aivokuvasta tai muusta ei voi havaita sitä, että onko ihminen nepsy vai ei. Diagnoosien anto perustuu luonteenpiirteiden havainnointiin, eli on tullut tavaksi kutsua tietynluonteisia ihmisiä vaikkapa autisteiksi tai adhd:iksi. Sitten kun joku on tällaisen diagnoosin onnistunut itselleen saamaan niin kuvitellaan sen olevan jokin yksijalkaisuuteen rinnastuva asia.
Kun nepsydiagnooseista on tullut muotia niin todella monet ovat alkaneet haluamaan itselleen sellaisen. Vielä 10 vuotta sitten hyvin harva edes tiesi että mitä tarkoittaa nepsy.
Ap, olet rasittavampi kuin lapsesi ikinä.
Autisti jäisi jankkaamaan aseen käytöstä ja vastapuoli ampuu.