Miksi 80-luvulla joka kylässä oli poliisi, verotoimisto ym palvelut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Turhaa työtäkö pitäisi tehdä ja palkata lossivahti vahtimaan olematonta lossia kuten Neuvostoliitossa? Se kuule romahti jo ysärillä omaan mahdottomuuteensa."

Koska täällä jotkut tuntuvat ihmettelevän sitä miksi niitä töitä riitti ennen "kaikille", niin se johtui mm. tietotekniikan ja internetin puuttumisesta, jolloin hyvin monet työt oli pakko tehdä nykyistä työvoimavaltaisemmin. Varmasti jos tunnin junarataa Turun ja Helsingin välille olisi rakennettun 1980-luvulla, silläkin olisi ollut nykyistä suurempi työllisyysvaikutus. Kun työn tuottavuus kohoaa, moniin töihin tarvitaan vähemmän työntekijöitä etenkin jos kyse on hyvin asiakeskeistä työstä. 

rakentaminen on tässä hyvä esimerkki, vielä 1980 -luvulla on sitä sun tätä lautapoikaa rakennuksilla mutta ei ole enää. ja rakennuksilla pitää tehdä töitä, ei juopotella

Niin, nykyään siellä rakentelee pienessä tuiterissa itäblokkilaisia tai vieläkin parempaa, intialaisia..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Turhaa työtäkö pitäisi tehdä ja palkata lossivahti vahtimaan olematonta lossia kuten Neuvostoliitossa? Se kuule romahti jo ysärillä omaan mahdottomuuteensa."

Koska täällä jotkut tuntuvat ihmettelevän sitä miksi niitä töitä riitti ennen "kaikille", niin se johtui mm. tietotekniikan ja internetin puuttumisesta, jolloin hyvin monet työt oli pakko tehdä nykyistä työvoimavaltaisemmin. Varmasti jos tunnin junarataa Turun ja Helsingin välille olisi rakennettun 1980-luvulla, silläkin olisi ollut nykyistä suurempi työllisyysvaikutus. Kun työn tuottavuus kohoaa, moniin töihin tarvitaan vähemmän työntekijöitä etenkin jos kyse on hyvin asiakeskeistä työstä. 

rakentaminen on tässä hyvä esimerkki, vielä 1980 -luvulla on sitä sun tätä lautapoikaa rakennuksilla mutta ei ole enää. ja rakennuksilla pitää tehdä töitä, ei juopotella

Rakennustekniikat ovat myös kehittyneet eikä rakennustöihin ei enää tarvita mitään sekatyömiehiä maata lapioimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Turhaa työtäkö pitäisi tehdä ja palkata lossivahti vahtimaan olematonta lossia kuten Neuvostoliitossa? Se kuule romahti jo ysärillä omaan mahdottomuuteensa."

Koska täällä jotkut tuntuvat ihmettelevän sitä miksi niitä töitä riitti ennen "kaikille", niin se johtui mm. tietotekniikan ja internetin puuttumisesta, jolloin hyvin monet työt oli pakko tehdä nykyistä työvoimavaltaisemmin. Varmasti jos tunnin junarataa Turun ja Helsingin välille olisi rakennettun 1980-luvulla, silläkin olisi ollut nykyistä suurempi työllisyysvaikutus. Kun työn tuottavuus kohoaa, moniin töihin tarvitaan vähemmän työntekijöitä etenkin jos kyse on hyvin asiakeskeistä työstä. 

Tässähän keskustellaan maaseudusta ja se syy palveluiden poistumiseen on se ettei s

Kerro mikä palvelu on kadonnut. Enemmän täällä on palveluja kuin koskaan.

Sulle kai riittää palveluiksi thaimaalainen hierontalaitos ja pizzeria.

Vierailija kirjoitti:

Palveluita on siirretty nettiin ja työväkeä vähennetty, samalla kaikki on kallistunut. Tämä yhtälö ei oikein toimi. Kaiken järjen mukaan hintojen olisi tässä kohtaa pitänyt myös laskea.

Digitalisaatio ja verkkoon palveluiden siirtäminen ei on sekään ihan halpa siirtymä ollut. En tiedä onko missään tilastoissa, paljonko koko maassa mennyt. Mutta kyllä ne koneiden ja tekniikan uusiminen ja verkkopalveluiden tekeminan ja ylläpitäminen maksaa nekin. Siitä en jaksa kinata, että kumpi on parempi, jos palveluita mietitään. Mutta itse kuitenkin pidän ihan älyllisen kommunikoinin suorana kannattajana toivottavana, että palvelua saisi kuitenkin myös kasvotusten edes joistakin. Muuten tulevat sukupolvet on entistä vierottuneempia.

Yleensä yksityistäminen ja kilpailutus nostaneet hintoja. Sehän toimii yleensä siten että suurella yrityksellä on varaa antaa alhainen hinta jossakin kilpailutuksessa. Se on keino tyrkätä pienemmät kilpailijat sivuun, ja kun sopimuksen aika on kulunut umpeen, niin hintoja voidaan taas reilusti nostella. Kun ei ole niitä pieniä kilpailijoitakaan edullisemmin enää tarjoamassa. Tuttua pässinlihaa monillakin eri aloilla ollut. 

Meidän mökkikunnassa oli v.1980 4950 asukasta ja 485 maatilaa ja 5 alakoulua, kirkonkylän kauppojen lisäksi 6 kyläkauppaa. Oli kolme pankkia ja posti.

Nyt on 2900 asukasta, 54, maatilaa, 1 alakoulu, eikä yhtään kyläkauppaa. Kirkolla on S- ja K- kaupat. Nyt on vain Osuuspankki ja sekin auki kaksi kertaa kuukaudessa. 

Viime vuonna syntyi 9 lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Turhaa työtäkö pitäisi tehdä ja palkata lossivahti vahtimaan olematonta lossia kuten Neuvostoliitossa? Se kuule romahti jo ysärillä omaan mahdottomuuteensa."

Koska täällä jotkut tuntuvat ihmettelevän sitä miksi niitä töitä riitti ennen "kaikille", niin se johtui mm. tietotekniikan ja internetin puuttumisesta, jolloin hyvin monet työt oli pakko tehdä nykyistä työvoimavaltaisemmin. Varmasti jos tunnin junarataa Turun ja Helsingin välille olisi rakennettun 1980-luvulla, silläkin olisi ollut nykyistä suurempi työllisyysvaikutus. Kun työn tuottavuus kohoaa, moniin töihin tarvitaan vähemmän työntekijöitä etenkin jos kyse on hyvin asiakeskeistä työstä. 

Tässähän keskustellaan maaseudu

 

Niin, eikä ole sepänpajoja eikä vaattureita eikä semmosia iloisia ja kohteliaita  poikia, jotka kolikkoa vastaan plankkasi ja kiillotti kengät jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Turhaa työtäkö pitäisi tehdä ja palkata lossivahti vahtimaan olematonta lossia kuten Neuvostoliitossa? Se kuule romahti jo ysärillä omaan mahdottomuuteensa."

Koska täällä jotkut tuntuvat ihmettelevän sitä miksi niitä töitä riitti ennen "kaikille", niin se johtui mm. tietotekniikan ja internetin puuttumisesta, jolloin hyvin monet työt oli pakko tehdä nykyistä työvoimavaltaisemmin. Varmasti jos tunnin junarataa Turun ja Helsingin välille olisi rakennettun 1980-luvulla, silläkin olisi ollut nykyistä suurempi työllisyysvaikutus. Kun työn tuottavuus kohoaa, moniin töihin tarvitaan vähemmän työntekijöitä etenkin jos kyse on hyvin asiakeskeistä työstä. 

Tässähän keskustellaan maaseudusta ja se syy palveluiden poistumiseen on se ettei siellä enää asu kukaan. Onko termi kaupungistuminen palstalaisille outo?

Yksi persuressukka yrittää syyttää kaikesta ulkomaalaisia mukaan lukien maaseudun autioituminen, joka alkoi viimeistään 1970-luvulla. Silloin oli kyse maaltamuutosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Turhaa työtäkö pitäisi tehdä ja palkata lossivahti vahtimaan olematonta lossia kuten Neuvostoliitossa? Se kuule romahti jo ysärillä omaan mahdottomuuteensa."

Koska täällä jotkut tuntuvat ihmettelevän sitä miksi niitä töitä riitti ennen "kaikille", niin se johtui mm. tietotekniikan ja internetin puuttumisesta, jolloin hyvin monet työt oli pakko tehdä nykyistä työvoimavaltaisemmin. Varmasti jos tunnin junarataa Turun ja Helsingin välille olisi rakennettun 1980-luvulla, silläkin olisi ollut nykyistä suurempi työllisyysvaikutus. Kun työn tuottavuus kohoaa, moniin töihin tarvitaan vähemmän työntekijöitä etenkin jos kyse on hyvin asiakeskeistä työstä. 

Tässähän keskustellaan maaseudu

 

Sulle kai riittää palveluiksi thaimaalainen hierontalaitos ja pizzeria.

Ja sinulle pankin tuulikaappi, ilman pizzeriaa ja thaikkuhierontaa, kun et osaa yhtään poistunutta palvelua nimetä.

Vierailija kirjoitti:

Meidän mökkikunnassa oli v.1980 4950 asukasta ja 485 maatilaa ja 5 alakoulua, kirkonkylän kauppojen lisäksi 6 kyläkauppaa. Oli kolme pankkia ja posti.

Nyt on 2900 asukasta, 54, maatilaa, 1 alakoulu, eikä yhtään kyläkauppaa. Kirkolla on S- ja K- kaupat. Nyt on vain Osuuspankki ja sekin auki kaksi kertaa kuukaudessa. 

Viime vuonna syntyi 9 lasta.

 

Tehkää lisää lapsia, lisääntykää.

"Rakennustekniikat ovat myös kehittyneet eikä rakennustöihin ei enää tarvita mitään sekatyömiehiä maata lapioimaan."

Katsellin tuossa viime kesänäkin paikkakunnalla isoa rakennustyömaata monta kertaa. Kyllä siellä paljon hääräsi miehiä edelleen ilman että koneita suoranaisesti käyttivät. 

Ne sekatyömiespaikat ehkä monissa firmoissa kyllä ulkomaisillakin täyttävät. Mutta järjetöntä ja mahdotontakin rakennuksilla täysin konevaltaisesti on edelleenkin toimia. Timpuri eli kirvesmies taitaa sitä paitsi olla edelleen suomalaisten miesten yleisin ammatti, näin ainakin muistisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Turhaa työtäkö pitäisi tehdä ja palkata lossivahti vahtimaan olematonta lossia kuten Neuvostoliitossa? Se kuule romahti jo ysärillä omaan mahdottomuuteensa."

Koska täällä jotkut tuntuvat ihmettelevän sitä miksi niitä töitä riitti ennen "kaikille", niin se johtui mm. tietotekniikan ja internetin puuttumisesta, jolloin hyvin monet työt oli pakko tehdä nykyistä työvoimavaltaisemmin. Varmasti jos tunnin junarataa Turun ja Helsingin välille olisi rakennettun 1980-luvulla, silläkin olisi ollut nykyistä suurempi työllisyysvaikutus. Kun työn tuottavuus kohoaa, moniin töihin tarvitaan vähemmän työntekijöitä etenkin jos kyse on hyvin asiakeskeistä työstä. 

Niin, eikä ole sepänpajoja eikä vaattureita eikä semmosia iloisia ja kohteliaita  poikia, jotka kolikkoa vastaan plankkasi ja kiillotti kengät jne. 

Vaattureita ja ompelijoita kyllä löytyy edelleen, mutta seppää tai kengänkiillottajaa en ole edes kaivannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän mökkikunnassa oli v.1980 4950 asukasta ja 485 maatilaa ja 5 alakoulua, kirkonkylän kauppojen lisäksi 6 kyläkauppaa. Oli kolme pankkia ja posti.

Nyt on 2900 asukasta, 54, maatilaa, 1 alakoulu, eikä yhtään kyläkauppaa. Kirkolla on S- ja K- kaupat. Nyt on vain Osuuspankki ja sekin auki kaksi kertaa kuukaudessa. 

Viime vuonna syntyi 9 lasta.

Tehkää lisää lapsia, lisääntykää.

Oletko tehnyt jo oman osasi ennen kuin kannustat muita "synnytystalkoisiin"?

Vierailija kirjoitti:

Meidän mökkikunnassa oli v.1980 4950 asukasta ja 485 maatilaa ja 5 alakoulua, kirkonkylän kauppojen lisäksi 6 kyläkauppaa. Oli kolme pankkia ja posti.

Nyt on 2900 asukasta, 54, maatilaa, 1 alakoulu, eikä yhtään kyläkauppaa. Kirkolla on S- ja K- kaupat. Nyt on vain Osuuspankki ja sekin auki kaksi kertaa kuukaudessa. 

Viime vuonna syntyi 9 lasta.

 

Tuossahan se syy, väen väheneminen seurauksineen. Jos kunnissa tosiaan syntyy noin vähän lapsia, ei siellä voi olla kohta yhtään kouluakaan ja sitten se on menoa koko kunta.

"Niin, eikä ole sepänpajoja eikä vaattureita eikä semmosia iloisia ja kohteliaita  poikia, jotka kolikkoa vastaan plankkasi ja kiillotti kengät jne. "

Perinteisiä sepänpajoja on vielä olemassa moniakin. Mutta ne on yleensä sellaisten keskisuurten kuntien laitamilla, ei niinkään maaseudulla enää. Ja hintahaitari perinteiselle käsityölle tietystikin sen mukainen, eli paljon on muuttunut. 

Tyhjiä liikehuoneistoja on meidänkin lähiö täynnä. Asukkaita on kuitenkin enemmänkin kuin 80-luvulla, kun uusia taloja on rakennettu. Nykyään on vaan menty siihen suuntaan, että kaikilla pitää olla auto, jolla ajetaan palveluiden ääreen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Turhaa työtäkö pitäisi tehdä ja palkata lossivahti vahtimaan olematonta lossia kuten Neuvostoliitossa? Se kuule romahti jo ysärillä omaan mahdottomuuteensa."

Koska täällä jotkut tuntuvat ihmettelevän sitä miksi niitä töitä riitti ennen "kaikille", niin se johtui mm. tietotekniikan ja internetin puuttumisesta, jolloin hyvin monet työt oli pakko tehdä nykyistä työvoimavaltaisemmin. Varmasti jos tunnin junarataa Turun ja Helsingin välille olisi rakennettun 1980-luvulla, silläkin olisi ollut nykyistä suurempi työllisyysvaikutus. Kun työn tuottavuus kohoaa, moniin töihin tarvitaan vähemmän työntekijöitä etenkin jos kyse on hyvin asiakeskeistä työstä. 

Tässähän keskustellaan maaseudu

 

Voi luoja. Mulle riittää kattava julkinen liikenne, hyvät liikuntamahdollisuudet, laajat harrastusmahdollisuudet, monipuolinen kulttuuritarjonta, ravintolatarjonta, joka sisältää muutakin kuin pizzeriat jne. Ihan kaiken löydän Helsingistä. Toki myös ne hierontalaitokset. En keksi mitkä tarpeelliset palvelut täältä on kadonneet. Etkä ilmeisesti sinäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Tyhjiä liikehuoneistoja on meidänkin lähiö täynnä. Asukkaita on kuitenkin enemmänkin kuin 80-luvulla, kun uusia taloja on rakennettu. Nykyään on vaan menty siihen suuntaan, että kaikilla pitää olla auto, jolla ajetaan palveluiden ääreen. 

Ajetaan kai siksi koska niitä palveluja ei lähellä ole.

Vierailija kirjoitti:

Automarketit, digiaika ja nettikaupat. Sinne ne palvelut katosi ja työpaikat meni. 

Kyllä niin marketeissa, digitekniikassa kuin nettikaupoissakin ainakin minun mielestä on työpaikkoja edelleenkin. En tiedä sitten että enää miten pitkään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Turhaa työtäkö pitäisi tehdä ja palkata lossivahti vahtimaan olematonta lossia kuten Neuvostoliitossa? Se kuule romahti jo ysärillä omaan mahdottomuuteensa."

Koska täällä jotkut tuntuvat ihmettelevän sitä miksi niitä töitä riitti ennen "kaikille", niin se johtui mm. tietotekniikan ja internetin puuttumisesta, jolloin hyvin monet työt oli pakko tehdä nykyistä työvoimavaltaisemmin. Varmasti jos tunnin junarataa Turun ja Helsingin välille olisi rakennettun 1980-luvulla, silläkin olisi ollut nykyistä suurempi työllisyysvaikutus. Kun työn tuottavuus kohoaa, moniin töihin tarvitaan vähemmän työntekijöitä etenkin jos

 

 Ei kyllä löydy yhtään ompelimoa tuosta mun lähiöostarilta. Eikä ole osunut silmään Aleksanterinkadullakaan. Missä palvelut?? 

Se oli sitä aikaa, kun ei juustohöylätty eikä säästetty eikä kurjsitettu.