Mistä aikuisten kirjasta luitte nuorina jotakin mitä ei olisi pitänyt?

Luin ala-asteikäisenä Torey Haydenin Tiikerin lapsen, se oli tositapahtumiin perustuva kirja häiriintyneiden lasten luokasta, päähenkilö oli 7-vuotias tyttö joka mm. yritti polttaa pikkupojan hengiltä ja kaivoi kultakaloilta silmät päästä. Erityisesti traumatisoi kohta, jossa tytön setä suuttui kun ei onnistunut hyväksikäyttämään tyttöä, ja työnsi kostoksi puukon tämän sisään. 

Myös Synnyttäjät-niminen kirja oli vähän liikaa lapsena, siinä oli yksityiskohtaisia synnytystarinoita.

O:n tarina

Jallun vuosikerta vuosina 1968 - 1972

Olen lukenut vaikka kuinka paljon kirjoja, jotka eivät ns. kuuluneet ikävaiheeseeni. Niilo Lauttamuksen kirjoja olen lukenut alle 10-vuotiaana, Ronald Biggsin elämäkerran, muistaakseni se oli nimeltään Suuri junaryöstö, luin ala-asteikäisenä.  Onhan näitä vaikka kuinka. Luin oikeastaan kaikkea, sillä aikuisten kirjallisuuden lisäksi luin viisikoita, Tarzan-kirjoja ja vaikka mitä. 70-luvulla ja 80-luvun alussa ei oltu niin turhan tarkkoja.

Vierailija kirjoitti:

Valitut Palat -lehden Tapahtui tosielämässä -tarinat. Ne kertoivat ihmisistä, jotka joutuivat hirveisiin onnettumuuksiin, joista kuitenkin selvisivät hengissä. Luin näitä n. 10-vuotiaana salaa kesällä mummolassa ja ahdistuin niistä kovasti. 

Luin siitä lehdestä ensi kertaa Ted Bundystä. Kyllä oksetti.

Vierailija kirjoitti:

Valitut Palat -lehden Tapahtui tosielämässä -tarinat. Ne kertoivat ihmisistä, jotka joutuivat hirveisiin onnettumuuksiin, joista kuitenkin selvisivät hengissä. Luin näitä n. 10-vuotiaana salaa kesällä mummolassa ja ahdistuin niistä kovasti. 

Luin tätä ketjua ja ihmettelin vähän miten monet on lukeneet kaikenlaista hurjaa ja itselle ei tullut mitään mieleen, mutta tosiaan Valittuja paloja minäkin joskus luin ja siinä kyllä oli välillä pelottavaltakin tuntuneita juttuja. Tosin jälkeenpäin olen miettinyt että oliko nuo sittenkään aina ihan tositarinoita.

Mummolan kirjahyllyssä oli Pohjolan poliisi kertoo -kirjoja. Tarkasti kuvattuja oikeita rikostapauksia ja valokuvia. Pari niistä kertomuksista ja kuvista kummittelee mielessäni vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 10+ ikäisestä lukenut vaikka mitä Stephen Kingiä, läjäpäin jotain kauhulääkärisarjaa.. Huumeasema Zoo, josta olin tehdä kirjaesitelmän kutosella, mutta opettaja tuumas, ettei ole välttämättä sopiva kaikille luokkalaisille. Pyysin myös kys kirjan joululahjaksi ja sain. Se oli aivan parasta kirja ikinä kaikkien Annojen ja neiti etsivien jälkeen.

Kaikkaan lukenut sen viidesti ja vikalla kerralla olin lähemmäs kolmeakymmentä. Sillon odotin esikoista ja ihmettelin, että mitä hittoa mun vanhemmat ovat oikein ajatelleet, että ovat tuommoisen huoraamisen ja narkkariopuksen pienelle piltilleen lahjaksi?

Muistan tämän, luin sen yläasteella. Entä Ruohoa, Lunta? Tiedätkö sen kirjan? Luin sen muistaakseni 11-vuotiaana. Sekä Nancy Spungenin äidin kirjoittaman kirjan Nancy. 

Ehkä noiden kirjojen ansiosta tuli tajuttua, että huumeet ei ole yhtään cool.

Kävin ala-asteella sitkeitä neuvotteluja koulun sivukirjaston virkailijan kanssa siitä, saanko lainata Draculan. Kun olin sitten lähes kaiken muun pienestä kirjastosta lukenut, hän myöntyi ja luin kirjan. En uskaltanut nukkua pariin viikkoon, kun pelkäsin että vampyyrit voivat yllättää...

raamattu on yllättävän vakivaltainen ,koska kertoo esim sodista ,sukukärhämistä jne.väkivallasta ja rangaistuksista.

alibit ja muut on myös lapselle tosi raakaa,toisaalta osasin jo lapsena välttää esim. p.. rais...jne rikollisia koska oli tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Minä luin nuorena ainakin alastoman lounaan ja kellopeliappelsiinin, kummassakin on huumeitä, seksiä ja väkivaltaa. Luin kyllä paljon muutakin kauhua ja rikoskirjallisuutta ja lapsille sopimatonta kirjallisuutta, mutta sitä ei taidettu pitää mitenkään pahana, ihan kirjastosta kävin noita lainaamassa eikä kukaan koskaan kysynyt, että haluatko sinä lapsukainen oikeasti lukea näitä huumehöyryisiä SM-homofetissikirjoja vai lainaisitko vaikka jonkun muumi-kirjan.

Meillä on ollut samanlainen lapsuus! 😂 Mä lainasin ihan pokkana kaikki seksiä käsittelevät kirjat, sukupuolioppaat sun muut.

Zana Muhsenin myyty! Kirjan luin 12 vuotiaana. Järkytyin kun kaksi suunnilleen omanikäistä englantilaista tyttöä myytiin orjaksi Jemeniin. Olis voinut odotella vielä muutaman vuoden lukemista mutta kirjahyllystä löytyi

Vierailija kirjoitti:

Alibia lueskelin aina pikkupoikana. Mummukin ihan varta vasten säästi mulle saamansa Alibin kun niin tykkäsin niitä lueskella. Ei ihan oman lapsen kohdalla olisi tullut mieleen sama, mutta eivätpä ne tarinat vaivaamaan jääneet.

Näissähän oli myös ruumiskuvia, uhrien yksityisyydensuojasta viis! Muistan yhden Alibin jutun, jossa oli kuva merestä löytyneestä naisen ruumiista, jolta oli kädet ja jalat leikattu irti, pelkkä torso ja pää oli jäljellä. Pitsistringit jalassa. Oli venäläishupakko saanut kovan lopun.

Vierailija kirjoitti:

Zana Muhsenin myyty! Kirjan luin 12 vuotiaana. Järkytyin kun kaksi suunnilleen omanikäistä englantilaista tyttöä myytiin orjaksi Jemeniin. Olis voinut odotella vielä muutaman vuoden lukemista mutta kirjahyllystä löytyi

Muistan. Eipä ollut kovin ruusuista kuvaa islamista sen jälkeen.

Luin teininä sotakirjoja. Jälkeenpäin toivoin, että edes kirjastonhoitaja olisi sanonut jotain, kieltänyt.

Alibeja luin paljon, olivat aika erilaisia kuin nykyajan Alibit. Ei kyllä traumoja jäänyt. Nykyään joku järkyttyy jos näkee kuolleesta valokuvan jossain...

Lasse Sinkkosen Solveigin laulun kiroilun ja rivojen ilmaisujen määrä oli tyrmäävä. 

Sergeanne Colognen Angelica sarja!

Tarzan-lehdessä oli yllättävän paljon suoraan kauhuelokuvista lainattuja juttuja. Oli zombieita, muumioita, demoneja... Kustantaja, Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy, mainosti silti lasten lehtenä Maailman vahvimpien nallejen jne. mukana. 

Vierailija kirjoitti:

Sergeanne Colognen Angelica sarja!

Cologne :D