Mistä aikuisten kirjasta luitte nuorina jotakin mitä ei olisi pitänyt?

Wieniäisen ilotytön tarina luin 14-vuotisana.

Päähenkilö nauttii 7-vuotiaana anaaliyhdynnästä.

Pöyristyttävää pervoukon kirjoittamaa roskaa.

Vierailija kirjoitti:

Shirley Conranin Pitsiä ja timantteja. Heti ensi sivuilla sankaritar makaa kylvyssä, hiplaa rintojaan ja tuumii että jokainen kosketus tuntuu jalkovälissä... Lapsena tykkäsin kylpeä ja kummeksuin että tuommoistako aikuiset kylvyssä tekee? 

Muistan myös kirjan missä nainen soitti miehelleen ja hieroi lankapuhelimen kuulokkeella jalkoväliään.📞

Sama

Alle 10-vuotiaana O:n tarina ja Fanny Hill. Koska olivat lapsilta kiellettyjä, niin pitihän ne lukea (olisi kannattanut jättää välistä) Mutta se mikä ahdisti eniten, oli Anus Mundi, kun en tiennyt II-maailmansodan kauhuista mitään lapsena (80-luvulla)

Vierailija kirjoitti:

Äidille toi hänen siskonsa vanhoja Hymyjä ja Nykyposteja.

Olin jotain 9v. 

Pelottavinpua olivat Viktor Klimenkon profetiat maailmansodasta/maailmanlopusta ja Rauni-Leena Luukasen tarinat ruumiistairtautumisesta.

Jatkan: Luukanen kertoi säännöllisesti vierailevansa kehonsa ulkopuolella, mutta kerran hän oli irtautunut kehostaan jalat tai kädet ristissä ja paluu oli vaikeaa. Hänen pulssinsa alkoi laskea, eli ruumis kuolla... Lopulta hän humpsahti takaisin ...

Kuulemma kaikki irtautuvat ruumiistaan unen aikana.

No niin, tästähän pikkupojan mieleni päätteli, että jos nukkuu jalat tai kädet ristissä, voi yöllä kuolla, kun ei pääse takaisin ruumiiseensa.  Alkoi pelottaa, että jos unissaan pyörii väärään asentoon. Pelkäsin, että kuolen tai veli kuolee nukkuessaan.

t:nimim. Assburger

Oscar Wilden Teleny. Olin jo teini mutta homoutta käsittelevää kirjallisuutta ei ollut saatavilla. Korkeintaan viihderomaanien sankarittarilla oli joku herkkä ja taiteellinen homoveli, joka yleensä raiskattiin, kuoli huumeisiin tms.

Mutta tämä Telenykin oli tosi rujo. Miesten välistä tapahtui lähinnä ilotaloissa joiden naispuoliset prostituutat kuvattiin hyvin vastenmielisiksi, spuolitautien kalvamiksi jne. On myös kohta jossa ilotalossa joku eversti työntää pullon perseeseensä, jolloin pullo särkyy ja äijä kuolee siihen. Sitten Teleny istuu päähenkilön päälle ja tämän esinahka repeää, hyh. 

Rietas gay

Minä luin nuorena ainakin alastoman lounaan ja kellopeliappelsiinin, kummassakin on huumeitä, seksiä ja väkivaltaa. Luin kyllä paljon muutakin kauhua ja rikoskirjallisuutta ja lapsille sopimatonta kirjallisuutta, mutta sitä ei taidettu pitää mitenkään pahana, ihan kirjastosta kävin noita lainaamassa eikä kukaan koskaan kysynyt, että haluatko sinä lapsukainen oikeasti lukea näitä huumehöyryisiä SM-homofetissikirjoja vai lainaisitko vaikka jonkun muumi-kirjan.

Luin joskus ala-asteikäisenä äidin kirjahyllystä Lady Chatterleyn rakastajan. Ei se mikään paha ollut, mutta muutaman vuoden olisi ihan hyvin voinut vielä odottaa.

Vanhemmat eivät antaneet minun katsoa Juuret tv-sarjaa. No sitten lainasin sen kirjastosta ja luin salaa. 

Poliisi kertoo-kirjasarjan, vuodet 1967 - 1980. Oli todellista true crimeä, ennen kun koko genreä oli olemassa. 

Ei kirja, ja olin lapsi. Minun ja kaverini äidit olivat kotiäitejä, mutta olimme ehkä jossain 4H-kerhon tapahtumassa tai vastaavassa, kun äitimme oli jonkun kolmannen naisen kanssa siivoilemassa ja järjestämässä paikkoja. Jotta me kaksi lasta emme olisi olleet tiellä, tämä kolmas nainen antoi meille sarjakuvia, koska hänen mielestään kaikki sarjakuvathan ovat lapsille. Muistan edelleen sen kuvotuksen ja hämmennyksen tunteen, jonka lehdet aiheuttivat, ja vasta joskus vuosia myöhemmin tajusin, että nehän olivat Myrkky -lehtiä.

Kotoa kirjahyllystä löytyi kirja Kaikki mitä olet halunnut tietää seksistä mutta et ole uskaltanut kysyä. Ala-asteikäisenä sitä luin korvat punaisena ja sellaisessa asemassa, että sain sen heti sujautettua takaisin hyllyym kun ulko-ovi kävi.

Ahmin ala-asteikäisenä suomalaisten sotatarinoita. Niitäkin, joissa suomalaisia sotavankeja kidutettiin. Toki silloin asioita ei tajunnut samalla tavalla, ja sota oli silloin historiaa, mutta nykyään pelottaa, milloin Suomi joutuu taas sotaan ja kuinka perheelleni käy...

Vierailija kirjoitti:

Poliisi kertoo-kirjasarjan, vuodet 1967 - 1980. Oli todellista true crimeä, ennen kun koko genreä oli olemassa. 

Luin myös jotain kirjoja tästä sarjasta tai jostain vastaavasta. Erityisesti jäi mieleen Jammu Siltavuoren rikokset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäsin lukemisesta, eikä kasarilla ollut juuri muuta tekemistä. Luin kaiken, mitä käsiini sain. Esimerkiksi Hite-raportin naisen seksuaalisuudesta kannesta kanteen ja jo mainitun Maan lapset-sarjan. Myös Huumeasema Zoon luin. Isovanhemmilla kahlasin kaiken maailman vanhat aikauslehdet, ja esimerkiksi Hymyssä oli hurjiakin juttuja. Opin, miten vesikauhuun kuollaan ja vaikka mitä muuta. En kuitenkaan mielestäni vaurioitunut mitenkään.

Hymy oli ihan rikoslehti silloin kasarilla vai muistanko väärin? Ahmin sitä ja Alibia minkä kerkesin. Nykyään ei psyyke kestä Alibia, jo kuvat saa voimaan pahoin. Lapsena ei tainut oikein osata ajatella asioita ihan loppuun saakka ja hyvä niin. Kuinkahan sekaisin sitä oliskaan nyt.

Sekoitat varmaan Nykypostiin. Hymy oli enemmän Seiskan kaltainen. 

Vierailija kirjoitti:

Oscar Wilden Teleny. Olin jo teini mutta homoutta käsittelevää kirjallisuutta ei ollut saatavilla. Korkeintaan viihderomaanien sankarittarilla oli joku herkkä ja taiteellinen homoveli, joka yleensä raiskattiin, kuoli huumeisiin tms.

Mutta tämä Telenykin oli tosi rujo. Miesten välistä tapahtui lähinnä ilotaloissa joiden naispuoliset prostituutat kuvattiin hyvin vastenmielisiksi, spuolitautien kalvamiksi jne. On myös kohta jossa ilotalossa joku eversti työntää pullon perseeseensä, jolloin pullo särkyy ja äijä kuolee siihen. Sitten Teleny istuu päähenkilön päälle ja tämän esinahka repeää, hyh. 

Rietas gay

Täähän onkin ilmeisesti vain laitettu Wilden nimiin. Joku muu on kirjoittanut sen.

Jotkut Alice Millerin kirjat yököttivät vielä teininä. 

Vierailija kirjoitti:

Ahdistuin Nancy kirjasta ja teini-ikä meni pilalle. Juokse poika juokse oli vähemmän paha.

Mun lempikirjat lapsena! Mulla meni kyllä toisinpäin, että Nancy ei niin hätkähdyttänyt, mutta Juokse poika juokse oli paikoin liian ällö. Muistan yhä, että sivulta 63 alkaa luku nimeltä Verikaste, ja siinä isketään puu_kolla kainaloihin. Luin kirjan 33 vuotta sitten, joten hyvin piirtyi mieleen tuo.

Joskus 7 vuotiaana luin noidan käsikirjaa jossa myytiin tositarinana Arnold vampyyriä. Juuri vähän ennen sitä olin katsonut telkkarista Kivikasvojen Lepakkolinnan niin osu kauhuna oikeaan maaperään. Hetken hirvitti öisin.

Alibia lueskelin aina pikkupoikana. Mummukin ihan varta vasten säästi mulle saamansa Alibin kun niin tykkäsin niitä lueskella. Ei ihan oman lapsen kohdalla olisi tullut mieleen sama, mutta eivätpä ne tarinat vaivaamaan jääneet.

Kadotin joskys 13-14 v  kirjaston kirjan ja loysin alelaarista halvan kirjan korvaavaksi kirjaksi. Menin lukemaan sen ja kauhuissani vein sen kirjastoon. Ei ollut rahaa toiseen.

Siina oli punaset kannet ja olisiko nimi pako tai vastaava. Kertoi afrikkalaisesta tai arabi tytosta joka ymparileikattiin, naitettiin yms yms.

Kertoi miten pidatti pissaa ja kun ei enaan pystynyt tuli kakkakin ja kurottu alapaa repes. Oli hyvin yksityiskohtainen.

Oli alyttoman rankka ja kaikenlisaksi tositapahtumiin perustuva