Lue keskustelun säännöt.
Mistä aikuisten kirjasta luitte nuorina jotakin mitä ei olisi pitänyt?
20.11.2025 |
Minä luin Sidney Sheldonia 9-vuotiaana kun mutsi toi kirjojaan kirjastosta. Näissähän oli aina se vakiannos seksiä ja luin miten naisen hampaat upposivat vahingossa penikseen. En tiennyt mikä on penis ja vielä vähemmän mitä hampaat siihen liittyivät.
Kommentit (204)
naisten romaaneista oppi varoon petollisia miehiä ja playreita.aikuisten kirjoilla on etuja teini ikäiselle myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaari Utrion kirjoissa oli tosi paljon seksiä ja Agatha Christien dekkaritkin pelottivat. Opin lukemaan 5-vuotiaana ja vedin näitä molempia useamman teoksen ennen kun aloitin koulun. Meni monta yötä valvoessa, kirjat olivat liian jännittäviä 😱
En lukenut vaan katselin Hieronymus Boschin maalauksia jostain taidekirjasta. Kauhistuttavan kiehtovia ja kiehtovan kauhistuttavia.
Valitut palat: Tiedon rajamailla
Vierailija kirjoitti:
En lukenut vaan katselin Hieronymus Boschin maalauksia jostain taidekirjasta. Kauhistuttavan kiehtovia ja kiehtovan kauhistuttavia.
Meillä oli luontokirjoja. Hui kun pelästyin jotain afrikan heimolaisten kuvia, kun niillä oli venytetyt alahuulet ja kaikkia killuttimia siellä täällä. Kuvat oli tietysti suuria ja lävähti silmille kun sivua käänsi. Kyllä niiden jälkeen oli huojentavaa selailla vaan Hannu Hautalan Kuukkelin maata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huumeasema Zoo, josta olin tehdä kirjaesitelmän kutosella, mutta opettaja tuumas, ettei ole välttämättä sopiva kaikille luokkalaisille.
En ole koskaan lukenut mutta elokuvan olen nähnyt. Siinä se Christiane F jättää poikakaverinsa kun tämä möi persettä jollekin miehelle. En kyllä keksi miksi kun itsekin huoras? Kerrottiinko se syy kirjassa tarkemmin?
homous?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huumeasema Zoo, josta olin tehdä kirjaesitelmän kutosella, mutta opettaja tuumas, ettei ole välttämättä sopiva kaikille luokkalaisille.
En ole koskaan lukenut mutta elokuvan olen nähnyt. Siinä se Christiane F jättää poikakaverinsa kun tämä möi persettä jollekin miehelle. En kyllä keksi miksi kun itsekin huoras? Kerrottiinko se syy kirjassa tarkemmin?
homous?
Ilman muuta jokainen pohjalla oleva narkkari myy seksiä vain omien mieltymysten mukaan. Taso se olla pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Luin tätä ketjua ja ihmettelin vähän miten monet on lukeneet kaikenlaista hurjaa ja itselle ei tullut mitään mieleen, mutta tosiaan Valittuja paloja minäkin joskus luin ja siinä kyllä oli välillä pelottavaltakin tuntuneita juttuja. Tosin jälkeenpäin olen miettinyt että oliko nuo sittenkään aina ihan tositarinoita."
80-luvulla oli monesti ajankulukseen vain keksittävä jotain. Kun laiskotti, niin kävin läpi meidän kirjahyllyjä. Niitä oli ainakin kaksi ellei kolmekin. Köyhässä duunariperheessä!
Sieltä valikoin välillä jotain kevyttä kuten Victoria Holtia. Papilloninkin luin ja monesti täällä mainitun Nancyn. Siitä meillä oli se versio, missä on valokuvia. Osaan kuvatekstit ulkoa.
Harlekiinejakin meillä oli ja lehtiä yhtä paljon kuin kirjoja. Reginat ja Alibit sulassa sovussa Akkarien ja Valittujen palojen kanssa.
Duunariperheissä nimenomaan ON luettu paljon. Kirjakerhot auttoivat osaltaan asiaa, mutta kirjastot yhtä lailla. Divareita on ollut pitkään, kirjoja on annettu lahjoiksi.
Lukeminen on halpa harrastus ja sitä voi tehdä missä vain.
Vierailija kirjoitti:
Tarzan-lehdessä oli yllättävän paljon suoraan kauhuelokuvista lainattuja juttuja. Oli zombieita, muumioita, demoneja... Kustantaja, Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy, mainosti silti lasten lehtenä Maailman vahvimpien nallejen jne. mukana.
Olen huomannut, ettei siinä kustantamossa ymmärretty lasten sarjakuvia muutenkaan. Oli auttamattoman huonoja suomennoksia laatusarjakuviin, sekä juuri tuollainen epätasainen linja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut vaan katselin Hieronymus Boschin maalauksia jostain taidekirjasta. Kauhistuttavan kiehtovia ja kiehtovan kauhistuttavia.
Meillä oli luontokirjoja. Hui kun pelästyin jotain afrikan heimolaisten kuvia, kun niillä oli venytetyt alahuulet ja kaikkia killuttimia siellä täällä. Kuvat oli tietysti suuria ja lävähti silmille kun sivua käänsi. Kyllä niiden jälkeen oli huojentavaa selailla vaan Hannu Hautalan Kuukkelin maata.
Minusta ne oli just parhaita. Näki miten värikäs ja monipuolinen maailma on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herra Jackin Salainen Huone, viktoriaaninen herra raiskailee naisia äänieristetyssä huoneessa.
Löysin kirjan taloyhtiön lehtiroskiksesta ja kiikutin kotiin,olin kuudennella luokalla.
Joo ei tosiaan ole mikään lasten kirja :D Äiti pakotetaan nuolemaan tytärtään ja kumpikin rai""taan sen jälkeen. Mä luin 17vuotiaana ja meinasi olla siinä iässäkin liikaa.
Viktoriaaninen p*no on pitkälti tuota samaa, tosi toksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
William Burroughs: Alaston lounas. Oli kirjastoautossa Edgar Rice Burroughsin kirjojen (Tarzan - sarja, Marsin sankari - sarja) vieressä ja otin sen siitä.
Nistin huumehoureinen painajainen hirttäjäisineen oli vähän turhan kovaa kamaa Tarzan - ikäiselle. Äitini kommentoi että et ehkä halua tuota lukea mutta luin kuitenkin.
En suosittele.
M60
Kaikkein pahimpia olivat Turun Sanomissa julkaistut lyhyet kummitustarinat, jotka olivat aivan karmivia. Kaverinikin luki ne, ja otimme ne aivan totena. Muistan ne vieläkin. Esimerkiksi "Paholaisnainen" ja lapsivampyyri nimeltä Hertha Lausecker.
"Noidan käsikirja" oli myös liikaa. Mutta ymmärsin itse olla lainaamatta sitä kirjastosta, luin vain siellä. Yhdellä luokkakaverilla oli se usein koulussa mukana.
"Linkki tuntemattomaan", yliluonnollisia ilmiöitä.
Vanhojen "Valittujen palojen" poltergeist-tarinat.
Kivikasvojen telkkariohjelma "Vampyyrilinna", joka siis oli hupailu, mutta lapset ottivat sen kauhujuttuna. Tuli parhaaseen katseluaikaan.
Stephen Kingin monet teokset olivat liikaa vielä nuorena aikuisenakin. Sittemmin en ole yrittänyt lukea.
Tarzanit sun muut tappelukirjat taas menivät lapsena ihan kevyesti, vaikka jälkikäteen ajatellen eivät olleet kovin sopivia.
Luin paljon aikuisten kirjoja yläasteikäisenä, eikä siitä yleensä ollut haittaa. "Fanny Hill" oli selkeästi piilotettuna kirjahyllyssä, joten luin sen, eikä ollut minusta edes rivo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herra Jackin ihmeellinen huone tms.
Olin 11-vuotiaana ratsastusleirillä ja keski-ikäinen mies suositteli luettavaksi, mutta varoitti viimeisestä luvusta, jonka tietenkin luin. Kuvottavaa tekstiä.
Ukko saisi nykyisin ehdollista vankeutta.
Ikuiset kertomukset -kirjasarja. Kristinuskoa, kaunis piirroskuvitus. Luin ja järkytyin mm. surmista, en pystynyt nukkumaan. Äiti piilotti kirjat.
Opin lukemaan nelivuotiaana.
Tv:n Tarzan-elokuvista pidin, mutta en uskaltanut elokuvan jälkeen nousta kerrostalossa kiikkutuolista, koska olin yksin kotona ja pelkäsin pygmejä. :)
En tainnut lukea yhtään aikuisten kirjaa ennen kuin olin itsekin täysi-ikäinen. 13-vuotiaana selasin tuttavani luona Asennot-kirjaa, kun jäin joksikin aikaa yksin. Siitä alkoi tähän päivään jatkunut kiinnostus pornoon.
Varmaan ala-asteella luin Huumeasema Zoon. Jätti kyllä sellaisen jäljen, että huumeet eivät ole kiinnostaneet.
Vierailija kirjoitti:
Poliisi kertoo-kirjasarjan, vuodet 1967 - 1980. Oli todellista true crimeä, ennen kun koko genreä oli olemassa.
Joo. Muistan kun kirjastossa luettiin kavereiden kanssa noita kirjoja. Huh. Ja tosiaan Huumeasema Zoo jonka jo aiemmin mainitsin lukeneeni jo ala-asteella. Vm 73.
Vierailija kirjoitti:
Sergeanne Colognen Angelica sarja!
Oli myös Michelle-sarja, hyvin samantyyppinen kuin Angelica. Nämä tuli luettua kaikki. Noista Angelica-kirjoista tehtiin elokuvatkin, ne tuli telkkarista 80-luvulla.
Näiden kirjojen nais- ja mieskuva oli ihan outo, miehet oli kaikki suunnilleen jotain narsisteja sekopäitä ja väkivaltaisia, hyökkääviä ja r a i s k a r e i t a, silti naiset olivat rakastuneita näihin tyyppeihin. Ihan sekoa.
🇺🇦🇮🇱
"Luin tätä ketjua ja ihmettelin vähän miten monet on lukeneet kaikenlaista hurjaa ja itselle ei tullut mitään mieleen, mutta tosiaan Valittuja paloja minäkin joskus luin ja siinä kyllä oli välillä pelottavaltakin tuntuneita juttuja. Tosin jälkeenpäin olen miettinyt että oliko nuo sittenkään aina ihan tositarinoita."
80-luvulla oli monesti ajankulukseen vain keksittävä jotain. Kun laiskotti, niin kävin läpi meidän kirjahyllyjä. Niitä oli ainakin kaksi ellei kolmekin. Köyhässä duunariperheessä!
Sieltä valikoin välillä jotain kevyttä kuten Victoria Holtia. Papilloninkin luin ja monesti täällä mainitun Nancyn. Siitä meillä oli se versio, missä on valokuvia. Osaan kuvatekstit ulkoa.
Harlekiinejakin meillä oli ja lehtiä yhtä paljon kuin kirjoja. Reginat ja Alibit sulassa sovussa Akkarien ja Valittujen palojen kanssa.