Lue keskustelun säännöt.
Joululahjakeräysten toiveet, kun en itse omillekaan lapsille/kummilapsille ostaisi noin kalliita lahjoja
17.11.2025 |
Katselin tämän vuoden toiveita ohi kävellessäni. 2-vuotiaalle toivottiin 50 e lahjakorttia S-ryhmään, toisaalla teini kaipasi iPhonea ja toinen teini erään pelikonsolin uusinta mallia.
Eikö kukaan sano näille lapsille ja nuorille, että ovat todella isoja lahjatoiveita? Edes omalle lapselle en osa mitään satojen eurojen lahjoja, eikä kummilapsille ole meillä ollut koskaan tapana ostaa mitään 50 euron lahjoja (eikä meidän lapsen kummeillakaan ole ollut, enkä sellaista odota). Ja kyllä, meillä lapsi selaa lelulehteä usein ja osoittaa haluavansa sieltä vaikka mitä, mutta ei lapsi kaikkea toivomaansa saa. Lapselle on luvassa yksittäinen kalliimpi lahja ja pari pienempää pakettia.
Toisekseen noissa keräyksissä mietityttää se, menevätkö lahjat edes oikeasti lapsille ja teineille. Vai onko niin, että sen 2 v:n lahjakortilla vanhemmat ostaa itselleen jotain tai meneekö puhelimet ja konsolit myyntiin, jotta summalla saa muuta. En todellakaan vannoisi, että nuo toivelahjat oikeasti päätyvät lapsille ja nuorille.
Kommentit (376)
Joskus reilu kuukausi sitten oli ketju, missä pohdittiin mitä ostaa omille teineille lahjaksi. Siellä ihmiset listasivat todella kalliita juttuja. Stanley-vesipulloja, Lululemonin vaatteita, Pandora-koruja, Labubuja, Airpodseja jne. Silloin jo mietin, että odotellaan vaan, niin tulee vielä ketju missä kukaan ei koskaan muka osta mitään kallista lapsilleen. Ja tässähän se sitten on.
Voisin tässä itsekin täällä sanoa, että ei meidän teini ainakaan mitään kallista toivo. No ei kai, kun sillä on jo kaikkea. Tarpeeseen ostetaan, mutta silloin ostetaan se merkki ja malli, jota lapsi toivoo. Ja niitä ostetaan pitkin vuotta, kun tarve tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ko. keräyksissä silmään on pistänyt tosiaan tuo lahjatoiveiden varsin korkea rahallinen arvo. Alle viidenkympin toiveita ei meinaa löytyä. Ostan omille kummilapsilleni noin 30-40 e lahjat, joten tuntuisi oudolta hankkia tuntemattomalle kalliimpi lahja. Lisäksi on jäänyt mietityttämään toiveiden helppo muutettavuus rahaksi: lahjakortit, puhelimet, pelikonsolit jne. Tulee väkisinkin mieleen kauhukuva siitä, että joku vetää välistä. Enkä siis tarkoita välttämättä keräyksen järjestävää tahoa vaan esim. lapsen huoltajaa. Kaikilla vähävaraisuus ei johdu sattumasta tai olosuhteiden pakosta vaan taustalla voi olla esim. vanhemman päihdeongelmaa, peliongelmaa tai muuta haastetta. Jotkut keräyksien järjestäjät eivät myöskään vaadi minkäänlaista "todistusta" perheen vähävaraisuudesta vaan periaatteessa kuka vaan voi hakea heidän kautta lahjoituksia. Isommat tahot, kuten seurakunta, kyllä käsittääkseni hakijoiden tilanteesta ovat paremmin perillä.
Tiedän lähipiirissäni vuosien takaisen tapauksen, jossa alaikäisen lapsen yh -äiti haali avustuksia laajasti eri tahoilta muka lapselleen, mutta oikeasti hankki itselleen mm. silarit tallinnassa ja eli päihdehuuruista elämää. Lapsi sen sijaan eli suoranaisessa köyhyydessä ja vietti suurimman osan lapsuudestaan milloin minkäkin hörhön luona hoidossa. Tunnen siis ko. lapsen (joka nyt aikuinen) ja hän itse kertonut tarinansa minulle.
Mielelläni lahjoituksen joulun alla antaisin, jos tietäisin varmasti, että lahja menee sitä tarvitsevalle lapselle.
Minua kyllä säälittää lapsi, joka on peräti "äärettömän onnellinen ja kiitollinen uudesta pyjamasta ja possutossuista". Jos materia ei olisi tärkeää, ei olisi noista niin äärettömän kiitollinen. Jos taas yhtään on, on kyllä erittäin vähään tottunut tyytymään.
Toivon kovasti asian olevan kuitenkin niin, että vanhemmat ovat hienosti onnistuneet opettamaan käyttäytymään kohteliaasti ja näyttämään iloitsevansa jokaisesta lahjasta.
***
Miksi sääliä lasta jolle materia ei ole kaikki kaikessa? Jolle on opetettu ettei krääsä ja kalliit lelut ole välttämättömyys vaan niiden eteen joutuu esim säästämään tai tekemään itse jotain? Ettei mummolla ole ehkä varaa 400e lahjaan yhdelle kun lastelapsia on useampia?
Jos on toivonut possutossuja ja pyjamaa miksi se olisi "vähään tyytymistä" ja kiitollisuuden näyttelemistä? Toki ne voisi ostaa vaikka alesta tammikuussa yhtä hyvin mutta pakettien määrä jouluna on kivempi kuin se rahamäärä mikä niihin on uhrattu. Ei se paketti tammikuussa tuntuisi samalta.
Ja ps, vanhemmat ovat hyvätuloisia joten rahasta ei ole kiinni vaan arvoista ja kasvatuksesta. Lapsilla on rahastosäästöt ja tilillä rahaa mutta sitä käytetään hyvin järkevästi
Meillä lapsi, nyt nuori, on tai olisi kiitollinen pyjamasta ja niistä possutossuista ja aamutakista, näitä on ihan toivottukin :)
Tänne oli eilen muutkin kommentoineet että lapsille voi puhua rahasta myönteiseen sävyyn, syyllistämättä.
Kiva lukea että joku muukin miettii lapsen rahakasvatusta.
Vierailija kirjoitti:
Joskus reilu kuukausi sitten oli ketju, missä pohdittiin mitä ostaa omille teineille lahjaksi. Siellä ihmiset listasivat todella kalliita juttuja. Stanley-vesipulloja, Lululemonin vaatteita, Pandora-koruja, Labubuja, Airpodseja jne. Silloin jo mietin, että odotellaan vaan, niin tulee vielä ketju missä kukaan ei koskaan muka osta mitään kallista lapsilleen. Ja tässähän se sitten on.
Voisin tässä itsekin täällä sanoa, että ei meidän teini ainakaan mitään kallista toivo. No ei kai, kun sillä on jo kaikkea. Tarpeeseen ostetaan, mutta silloin ostetaan se merkki ja malli, jota lapsi toivoo. Ja niitä ostetaan pitkin vuotta, kun tarve tulee.
Hmm. Minulla ei ole lapsia (eikä noita tavaroita), mutta Googlasin mielenkiinnosta. Stanley-vesipullo, noin 40 e. Lululemonin vaatteet, halvimmillaan muutaman kympin. Pandora-korut, halvimmillaan 30 e (rannekorulta näytti). Labubu, noin 50 e.
Airpodsit alkaa olla jo yli satasen. Mutta mikään noista muista ei ole minusta sellainen, joka aiheuttaisi kulmakarvojen nostelua joulupuu-keräyksessä. Joku teini voi ihan hyvin pyytää Stanley-pulloa. Ja sitten toinen pyytääkin iPhonea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsi saa tänä jouluna 200 e puhelimen, koska on pitänyt hienosti ehjänä edellisen 5 vuotta. Mitään iphonea ei saa. Vieraan lapselle on 30 e rajana. Nämä todella kalliit toiveet kuulostaa siltä, että vanhemmat muuttaa rahaksi joulun jälkeen ja ostaa viinaa ja huumeita.
Vierailija kirjoitti:
Ko. keräyksissä silmään on pistänyt tosiaan tuo lahjatoiveiden varsin korkea rahallinen arvo. Alle viidenkympin toiveita ei meinaa löytyä. Ostan omille kummilapsilleni noin 30-40 e lahjat, joten tuntuisi oudolta hankkia tuntemattomalle kalliimpi lahja. Lisäksi on jäänyt mietityttämään toiveiden helppo muutettavuus rahaksi: lahjakortit, puhelimet, pelikonsolit jne. Tulee väkisinkin mieleen kauhukuva siitä, että joku vetää välistä. Enkä siis tarkoita välttämättä keräyksen järjestävää tahoa vaan esim. lapsen huoltajaa. Kaikilla vähävaraisuus ei johdu sattumasta tai olosuhteiden pakosta vaan taustalla voi olla esim. vanhemman päihdeongelmaa, peliongelmaa tai muuta haastetta. Jotkut keräyksien järjestäjät eivät myöskään vaadi minkäänlaista "todistusta" perheen vähävaraisuudesta vaan periaatteessa kuka vaan voi hakea heidän kautta lahjoituksia. Isommat tahot, kuten seurakunta, kyllä käsittääkseni hakijoiden tilanteesta ovat paremmin perill
Mä tiedän perheen, jossa on liuta lapsia ja äiti ja isä, koko perhe enemmän tai vähemmän (enimmäkseen enemmän) erityisiä. Tämän perheen isän sisko on varsinainen leijonaemo joka kyllä osaa kerjätä perheelle tavaraa. Varmasti ovat tyrkyllä joka ikisessä ker(j)äyksessä mukana tänäkin jouluna. En nyt usko, että ovat vailla iPhonea tai pleikkaa, mutta kengät, ulkoiluvaatteet, ruoka ja herkut kiinnostaa kyllä. Ei sillä, apua kaipaavat kun kumpikaan vanhemmista ei ole kykeneväinen (eikä halukas) töihin ja melkoisen pienillä tuloilla elävät. Ehkäisyäkään ei voi käyttää, kun se on Jumalan tahdon vastaista. Kyllä Jumala omistaan huolen pitää? Aika pitkälle ovat omien huonojen päätösten uhreja. Mutta kun ei järki liiaksi päätä pakota, niin sitten voi heittäytyä muiden armoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en välttämättä osta lapsilleni kalliita lahjoja, mutta ostan niille kyllä muuten kaikenlaista tavaraa pitkin vuotta, mikä maksaa. Esikoiselle ostin huoneeseen telkkarin kesällä, mutta joululahjaksi se on saamassa pyjamahousut ja suklaata :)
Olen ostanut vähän kalliimpia lahjoja noihin keräyksiin, koska mulla on vara. Ei ole ollut pois mun lapsilta, vaikka ne onkin ite ehkä saaneet jotain halvempaa joululahjaksi, koska ne saa niitä kalliita asioita pitkin vuotta.
Mikä v*ttu on labubu, lululemon ja stanley vesipullo? Teinin äiti olen enkä ole koskaan kuullutkaan. Meillä on ihan Prismasta ostettu vesipullo ja vaatteet sieltä mistä sattuu löytymään. Teini on järkevä, päihteetön, pärjää koulussa ja kavereita on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus reilu kuukausi sitten oli ketju, missä pohdittiin mitä ostaa omille teineille lahjaksi. Siellä ihmiset listasivat todella kalliita juttuja. Stanley-vesipulloja, Lululemonin vaatteita, Pandora-koruja, Labubuja, Airpodseja jne. Silloin jo mietin, että odotellaan vaan, niin tulee vielä ketju missä kukaan ei koskaan muka osta mitään kallista lapsilleen. Ja tässähän se sitten on.
Voisin tässä itsekin täällä sanoa, että ei meidän teini ainakaan mitään kallista toivo. No ei kai, kun sillä on jo kaikkea. Tarpeeseen ostetaan, mutta silloin ostetaan se merkki ja malli, jota lapsi toivoo. Ja niitä ostetaan pitkin vuotta, kun tarve tulee.
Hmm. Minulla ei ole lapsia (eikä noita tavaroita), mutta Googlasin mielenkiinnosta. Stanley-vesipullo, noin 40 e. Lululemonin vaatteet, halvimmillaan muutaman kympin. Pandora-korut, halvimmillaan 30 e (rannekorulta näytti). Labubu, noin 50 e.
Mutta kyllä noista tulee helposti yhdessä samat summat kuin iPhonesta. Varsinkin, jos/kun ne teinien toiveet ei ole niitä kaikista halvimpia noista. Huomaa, että sinulla ei ole lapsia, jos kuvittelet, että lahjaksi kelpaa mikä tahansa. Kyllä ne toiveet on aika spesifejä. Tietty malli ja väri jne. Esim. Lululemonin Define Jacket on nyt monen teinitytön joululahjalistalla ja se maksaa 120-130€, ei joitain kymppejä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä v*ttu on labubu, lululemon ja stanley vesipullo? Teinin äiti olen enkä ole koskaan kuullutkaan. Meillä on ihan Prismasta ostettu vesipullo ja vaatteet sieltä mistä sattuu löytymään. Teini on järkevä, päihteetön, pärjää koulussa ja kavereita on.
Mun lapset on varhaisteinejä ja tiedän kyllä mitä nuo ovat. Meiltä ei kotoa löydy noista mitään. Jotain stanley-vesipulloa on urheileva nuori katsellut, mutta totesi pärjäävänsä halvemmalla versiolla mainiosti. Sosiaalisessa mediassa nuo trendaa kovasti, labubut ja muut. Eipä sillä, itselläkin piti olla levikset ja ballin paita teininä, silloin mistään somesta ei ollut edes tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi saa tänä jouluna 200 e puhelimen, koska on pitänyt hienosti ehjänä edellisen 5 vuotta. Mitään iphonea ei saa. Vieraan lapselle on 30 e rajana. Nämä todella kalliit toiveet kuulostaa siltä, että vanhemmat muuttaa rahaksi joulun jälkeen ja ostaa viinaa ja huumeita.
Mun mielestä toinen varteenotettava vaihtoehto on se, että kokeilevat, että kävisikö säkä ja joku hyväntahtoinen rikas tyyppi ostaisikin sen uusimman iPhonen. Suurempi mahdollisuus saada iphone kuin jos ei laita lappua joulukuuseen laisinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan sitä saa toivoa.
Mäkin toivon, että mun A6 etron saapuisi jouluksi, ennen reissua, mutta tuntuu olevan pirun vaikeaa laivauksen kanssa. Olisi pitänyt ottaa se pikaisen toimituksen valmisvaihtoehto.
Et parempaa autoa keksinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi saa tänä jouluna 200 e puhelimen, koska on pitänyt hienosti ehjänä edellisen 5 vuotta. Mitään iphonea ei saa. Vieraan lapselle on 30 e rajana. Nämä todella kalliit toiveet kuulostaa siltä, että vanhemmat muuttaa rahaksi joulun jälkeen ja ostaa viinaa ja huumeita.
Mun mielestä toinen varteenotettava vaihtoehto on se, että kokeilevat, että kävisikö säkä ja joku hyväntahtoinen rikas tyyppi ostaisikin sen uusimman iPhonen. Suurempi mahdollisuus saada iphone kuin jos ei laita lappua joulukuuseen laisinkaan.
Mutta, jos todella miettisi lapsen etua ja haluaisi, että lapsi saa edes jonkun joululahjan, kannattaisi laittaa halvempi lahjatoive, jonka todennäköisemmin joku ostaa. Esim. seurakunnan lahjapuussa oli kohtuullisia toiveita, kuten kampaamolahjakortti teinitytölle (summan voi itse päättää), toppahaalari taaperolle, autolelu 3 -vuotiaalle, legoja 8 -vuotiaalle jne. Näissä toiveissa jotenkin houkuu enemmän "oikea tarve" kuin iphonen pyytämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus reilu kuukausi sitten oli ketju, missä pohdittiin mitä ostaa omille teineille lahjaksi. Siellä ihmiset listasivat todella kalliita juttuja. Stanley-vesipulloja, Lululemonin vaatteita, Pandora-koruja, Labubuja, Airpodseja jne. Silloin jo mietin, että odotellaan vaan, niin tulee vielä ketju missä kukaan ei koskaan muka osta mitään kallista lapsilleen. Ja tässähän se sitten on.
Voisin tässä itsekin täällä sanoa, että ei meidän teini ainakaan mitään kallista toivo. No ei kai, kun sillä on jo kaikkea. Tarpeeseen ostetaan, mutta silloin ostetaan se merkki ja malli, jota lapsi toivoo. Ja niitä ostetaan pitkin vuotta, kun tarve tulee.
Hmm. Minulla ei ole lapsia (eikä noita tavaroita), mutta Googlasin mielenkiinnosta. Stanley-vesipullo, noin 40 e. Lululemonin vaatteet, halvimmillaan muutaman kympin. Pandora-korut, halvimmilla
Mutta kyllä noista tulee helposti yhdessä samat summat kuin iPhonesta. Varsinkin, jos/kun ne teinien toiveet ei ole niitä kaikista halvimpia noista. Huomaa, että sinulla ei ole lapsia, jos kuvittelet, että lahjaksi kelpaa mikä tahansa. Kyllä ne toiveet on aika spesifejä. Tietty malli ja väri jne. Esim. Lululemonin Define Jacket on nyt monen teinitytön joululahjalistalla ja se maksaa 120-130€, ei joitain kymppejä.
Tämä. Eikä sieltä Pandoraltakaan haluta mitä tahansa vaan jotain tiettyä. Sielläkin kalleimmat helat maksaa 70€ ja ketjut 50€. En sano, että kaikki teinit toivoo aina niitä kalleimpia juttuja, mutta tuostakin listauksesta saa helposti enemmän kuin iPhonen hinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus reilu kuukausi sitten oli ketju, missä pohdittiin mitä ostaa omille teineille lahjaksi. Siellä ihmiset listasivat todella kalliita juttuja. Stanley-vesipulloja, Lululemonin vaatteita, Pandora-koruja, Labubuja, Airpodseja jne. Silloin jo mietin, että odotellaan vaan, niin tulee vielä ketju missä kukaan ei koskaan muka osta mitään kallista lapsilleen. Ja tässähän se sitten on.
Voisin tässä itsekin täällä sanoa, että ei meidän teini ainakaan mitään kallista toivo. No ei kai, kun sillä on jo kaikkea. Tarpeeseen ostetaan, mutta silloin ostetaan se merkki ja malli, jota lapsi toivoo. Ja niitä ostetaan pitkin vuotta, kun tarve tulee.
Hmm. Minulla ei ole lapsia (eikä noita tavaroita), mutta Googlasin mielenkiinnosta. Stanley-vesipullo, noin 40 e. Lululemonin vaatteet, halvi
Pyytäähän aina voi. Se on sitten vanhemman vastuulla opettaa lapselle / nuorelle, mikä on kohtuuhintaista ja järkevää hankkia. On myös vanhemman vastuulla asettaa rajoja sekä opettaa kohtuutta, rahan arvoa, vastuullista kuluttamista ym.
Vierailija kirjoitti:
Mikä v*ttu on labubu, lululemon ja stanley vesipullo? Teinin äiti olen enkä ole koskaan kuullutkaan. Meillä on ihan Prismasta ostettu vesipullo ja vaatteet sieltä mistä sattuu löytymään. Teini on järkevä, päihteetön, pärjää koulussa ja kavereita on.
Kauheasti alapeukkuja olet saanut viestilläsi. Kai nämä ovat jotain statusesineitä pääkaupunkiseudulla. Omassa lähipiirissäni teiniperheissä täällä Tampereella nuo eivät todellakaan ole mikään juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä v*ttu on labubu, lululemon ja stanley vesipullo? Teinin äiti olen enkä ole koskaan kuullutkaan. Meillä on ihan Prismasta ostettu vesipullo ja vaatteet sieltä mistä sattuu löytymään. Teini on järkevä, päihteetön, pärjää koulussa ja kavereita on.
Kauheasti alapeukkuja olet saanut viestilläsi. Kai nämä ovat jotain statusesineitä pääkaupunkiseudulla. Omassa lähipiirissäni teiniperheissä täällä Tampereella nuo eivät todellakaan ole mikään juttu.
Johtunee tuosta v-sanan käytöstä nuo alapeukut. Antaa välittömästi vaikutelman, että kirjoittaja ei ole itsekään aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus reilu kuukausi sitten oli ketju, missä pohdittiin mitä ostaa omille teineille lahjaksi. Siellä ihmiset listasivat todella kalliita juttuja. Stanley-vesipulloja, Lululemonin vaatteita, Pandora-koruja, Labubuja, Airpodseja jne. Silloin jo mietin, että odotellaan vaan, niin tulee vielä ketju missä kukaan ei koskaan muka osta mitään kallista lapsilleen. Ja tässähän se sitten on.
Voisin tässä itsekin täällä sanoa, että ei meidän teini ainakaan mitään kallista toivo. No ei kai, kun sillä on jo kaikkea. Tarpeeseen ostetaan, mutta silloin ostetaan se merkki ja malli, jota lapsi toivoo. Ja niitä ostetaan pitkin vuotta, kun tarve tulee.
Hmm. Minulla ei ole lapsia (eikä noita tavaroita), mutta Googlasin mielenkiinnosta. Stanley-vesipullo, noin 40 e. Lululemonin vaatteet, halvimmillaan muutaman kympin. Pandora-korut, halvimmilla
"Mutta kyllä noista tulee helposti yhdessä samat summat kuin iPhonesta. Varsinkin, jos/kun ne teinien toiveet ei ole niitä kaikista halvimpia noista. Huomaa, että sinulla ei ole lapsia, jos kuvittelet, että lahjaksi kelpaa mikä tahansa. Kyllä ne toiveet on aika spesifejä. Tietty malli ja väri jne. Esim. Lululemonin Define Jacket on nyt monen teinitytön joululahjalistalla ja se maksaa 120-130€, ei joitain kymppejä."
Siis mistä tässä nyt enää puhutaan? Totta kai jos omalle lapselle ostaa useamman paketin, siihen menee rahaa. Mutta nyt puhutaan lahjapaketista ventovieraalle lapselle (joka ei välttämättä ole edes lapsi, vaan sen lapsen vanhempi; riski on aina olemassa).
Joo, ostaisin vieraalle tuon Stanley-pullon, ei ongelmaa. Sehän taisi olla keskustelun pointti.
iPhonea tai pelikonsolia en ostaisi. Enkä airpodseja. Enkä Define-takkia. Muutaman kympin lahjakortin voisin antaa, ja jos haluaa välttämättä takkinsa, säästää sitten itse siihen lisää.
Tietysti ostaisin joko sen toivotun asian tai en mitään. Ei mitään "we have Lululemon at home" Temu-kopiota tietenkään.
Minulla on ollut tapana laittaa Pelastusarmeijan pataan 50 euron seteli, ja niin aion tehdä jatkossakin. Luotan, että se sieltä menee hyvään tarkoitukseen. Joulupuulahjatoiveita en ole alkanut täyttämään.