Stressi parisuhteesta, avopuoliso ei osallistu kotiöihin
En oikein tiedä mitä tehdä tässä pattitilanteessa.
Ollaan melko tuoreessa parisuhteessa (alle 3v yhdessä) ja asutaan samassa taloudessa kun avokin aloitteesta muutettiin mun kotiin. Olen itse melko siisti ihminen noin yleisesti ottaen ja mulla on tavaroille omat paikat ja ylläpidin yleissiisteyttä melko säntillisesti kun asuin vielä yksin. Ei nyt siis puhuta mistään kiiltokuvasta ja nurkissa saattoi olla pölyä siellä täällä, mutta noin yleisellä tasolla tavarat oli aina omilla paikoillaan ja jos lattialle tippui vaikka kokatessa jotain ruokaa niin imuroin ne sieltä pois siinä samalla kun siivoilin keittiötä kokkauksen jäljiltä.
Nykyinen kumppani on ihan toista maata ja hänelle jo omien jälkien siivoaminen tuntuu olevan ihan ylitsepääsemätön asia. Tavarat jää lojumaan minne sattuu ja ikään kuin tippuu käsistä sillä sekunnilla kun tekeminen loppuu eikä ne ikinä löydä omille paikoilleen. Sama esim ruuantähteissä jos vaikka aamupalaleipää tehdessä lattialle tippuu pala juustoa tai muruja leivästä murustuu matolle niin niitä ei siivota lainkaan.
Tämä on melko ahdistava tilanne kun hän on kuitenkin rakas ihminen ja muuten huomioiva kumppani, mutta tällaisissa kodin ylläpidollisissa asioissa ihan avuton. Pyykit saattaa jäädä pitkäksi aikaa koneeseen, tiskit tiskaamatta, ruokaa laittaa vain harvoin ja jos laittaakin niin siivo on ihan hirveä sen tsunamin jäljiltä. Melkein mieluummin kokkaan itse vaikka energiaa ei aina olisikaan koska tiedän, että joudun joka tapauksessa töihin vaikka toinen kokkaisi niin vähintään siivoamaan jälkiä.
Esimerkiksi hiljattain kun olin työmatkalla toisessa maassa muutaman päivän erikseen vielä sanoi, että hän sitten käyttää osan siitä ajasta siivoamiseen kun saa rauhassa tehdä. Kun tulin kotiin niin omat jäljet oli toki suurin piirteiin siivottu, mutta esim lattia oli keittiössä ihan kamalassa kunnossa ja ruuantähteitä kaikkialla. Keittiön pinnat oli pyyhkimättä eikä asuntoa oltu imuroitu muualtakaan. Ruokaa löytyi jopa sohvan alta ja mm. jääkaapissa kaikki tavarat ihan hujan hajan ja pilaantunutta ruokaa mikä oli unohtunut sinne...
Alan olla lopullisen kyllästynyt tilanteeseen ja vaikka tuo toinen ihminen toki tuo paljon iloa elämään, en tiedä kauanko jaksan pyörittää tätä arkea jos se tulee olemaan tätä koko loppuelämän tuon ihmisen kanssa. Lapsiakin on jossain tulevaisuudessa mietitty ja vaikka varmasti luonteeltaan avokki olisi sopiva vanhempi, en tiedä miten arki pyörisi kun tulee vielä lisää vastuuta kun ei se tunnu nytkään onnistuvan vaikka pitäisi huolehtia vain itsestään....
Asiaa pahentaa, että tiedän hänen murtuvan ihan lopullisesti jos meidän parisuhde päättyisi eroon ja vaikka varmaan pääsisi yli jollain aikavälillä niin takuulla jättäisi häneen pysyvän jäljen enkä halua hänelle sitä taakkaa. Toisaalta en tiedä kauanko jaksan itse tässä tilantetessa ja tuleeko jossain kohtaa seinä vastaan.
Pitkä vuodatus, sori. Halusin vaan sylkeä ajatukset jonnekin.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi, AP myönsi vihdoin sukupuolensa. Luulin, että hän pelkäsi kertoa sukupuolensa ja yritti jostain syystä peitellä sitä.
Ei ei ei, ap, olet mies, ja kumppanisi on aasialainen ulkomaalainen, ja aasialainen tyttösi on laiska!
T. sun aasialainen miespuolinen ystäväsi
As you wish.
Onko sinulla edelleen hyvät välit vaimosi kanssa? :D
Miksi pitää ensin vängällä muuttaa yhteen ja sitten valittaa, kun toinen ei olekaan oman itsen kopio?
Taas kerran aloitus ja keskustelu, josta sokea Reettakin näkee, ettei porukalla ole mitään käsitystä rakkaudesta.
Sinulla ap on menossa oma näytelmäprojektisi nimeltä minäminäminun vaimoutuminen ja äidiksi tuleminen, johon etsit sopivan ihmisen sivurooliin.
Miehellä ei ole sinulle mitään itseisarvoa. Se on täysin eri asia kuin se, että rakastaa toista ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi, AP myönsi vihdoin sukupuolensa. Luulin, että hän pelkäsi kertoa sukupuolensa ja yritti jostain syystä peitellä sitä.
Ei ei ei, ap, olet mies, ja kumppanisi on aasialainen ulkomaalainen, ja aasialainen tyttösi on laiska!
T. sun aasialainen miespuolinen ystäväsi
As you wish.
Onko sinulla edelleen hyvät välit vaimosi kanssa? :D
Taidanpa vaimosi olla "laiska", hän on sairas eikä osaa laittaa ruokaa.
Joku mietti, miten muutamassa päivässä mies sai sotkun aikaiseksi. Voin kertoa, että mies saa sotkun heti aikaiseksi, kun saapuu keittiöön tekemään itselleen syötävää. Esim. paistaa munia, jolloin rasvaa ja munanroiskeita on hella ja lähiympäristö täynnä. Rohmuaa leipää leipäpaketeista niin, että kaikki keittiön tasot, jopa 2m20 cm pitkä keittiönpöytä on päästä päähän leivänmuruissa. Ilmeisesti, kun haluaa syödä seisaallaan ja heilua paikasta toiseen. Kaikki elintarvikkeiden käärepahvit ja -muovit jätetään levälleen. Useimmiten maito, rasvat, juustot ja leikkeleet jätetään myös pöydille tuntikausiksi. Jos juusto on palajuusto ja laittaa sen jääkaappiin, ei suojaa sitä muovilla mitenkään vaan työntää sen jääkaappiin kuivumaan.
Kaikki, mitä tekee on päin honkia. Kun on pyydetty laittamaan kartonkitölkit kierrätykseen vain littaa ne. Ja jättää litatut huuhtelemattomat tölkit pitkin pituuttaan pöydille. Ei huuhdo niitä yhtään ensin. Kovempi työ minulle sitten huuhdella sitten litatut tölkit ja pinkata ne.
Ei puhettakaan, että pyyhkisi muruja tai roiskeita mistään. Jos esim. maito tms. nestettä kaatuu tasoille ja lattialle, saattaa heittää pyyhkeen päälle ja jättää sen siihen. Pöytätasot ja lattianpäällysteet menevät huonoksi.
Polttaa myös pannut ja kattilat usein pohjaan, kun menee muualle tekemään jotain muuta.
Laittaa lihapiirakan mikroon ja asettaa minuutteja 20 laitteeseen ja poistuu keittiöstä. Aikamoinen savuvahinko.
48 vuotta sottapytyn kanssa, tympii
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrottakoon nyt sitten vielä, että olen itse mies ja kumppanini on nainen. En olisi halunnut tätä kertoa, mutta pakko korjata, kun niin moni luuli minun olevan nainen.
AP
MIKSI ^tätä viestiä ei löydy enää ketjusta?
Onkohan ihan puutaheinää?
Koko aloitus.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitkään ruoat pilaannu jääkaapissa muutaman päivän reissun aikana.
Sepitettä, sanonpa vaan.
Toki niitä sottapyttyjä on olemassa, mutta kai tuo miehen siivottomuus nyt näkyi ennen yhteenmuuttoa!!
Olen muistaakseni seuraavasta asiasta joskus kirjoittanut tänne, mutta kirjoitan nyt uudestaan. Asuin muutaman vuoden avoliitossa vuosikymmeniä sitten miehen kanssa, jonka sikailut ja laiskuus kotitöissä ei näkynyt ennen yhteenmuuttoamme (asuimme parin vuoden seurustelun aikana eri kaupungeissa). Karu totuus iski vastaan yhteenmuuton jälkeen: Avomiehelleni ei hänen omasta mielestään kuulunut mitkään kotityöt. Kun ryhdyin lakkoon ja jätin esim. tiskit tiskaamatta (meillä ei ollut tuolloin tiskikonetta), niin avopuolisoni ei koskenut niihin viikkoon, vaan antoi tiskivuoren vain kasvaa. Kaiken huippu oli, että tämä sankari opetti ammatikseen ruuanlaittoa, joten hänellä oli kyllä taitoa valmistaa ruokaa, mutta muutaman yhdessä asutun vuoden aikana hän kokkasi yhden ainoan kerran jotakin minullekin. Hänellä oli esim. tapana paistaa vain itselleen pippuripihvi. Minä puolestani leivoin ja laitoin ruokaa molemmille.
Kyllästyin viimein yleisen sikailun lisäksi yöllisiin poissaoloihin ja liian ahkeraan alkoholin käyttöön ja sitten ero tulikin rytinällä. Tuolloinen avopuolisoni oli aivan puulla päähän lyöty eron edessä. Ehdotti hätäpäissään perheen perustamista ja naimisiin menoa. Sattuneista syistä nämä puheet eivät enää oikein sytyttäneet minua. Tämä oli ihan huippu: soitteli vielä perään ja pyysi minua siivoamaan kotiaan, kun hänelle oli tulossa tyttöystäväehdokas kylään.
Kannatti vaihtaa parempaan kumppaniin. Nyt on takana vuosikymmeniä kestänyt liitto toisen miehen kanssa ja lapsenlapsiakin.
Ap:lle ohjeeksi: Sotkuisuus ja laiskuus mikä sinua jo avoliiton alussa häiritsee, tuskin tulee muuttumaan parempaan suuntaan ajan kuluessa. Asiat vain pahenisivat, jos saisitte yhteisiä lapsia. Sinun ei tarvitse uhrata omaa elämääsi aikuisen ihmisen vuoksi, jos tämä toinen osapuoli ei kykene ryhdistäytymään. Sama koskee kumpaa sukupuolta hyvänsä.
"Näin kumppanin asunnon kyllä ennen yhteenmuuttoa. Siellä oli muutamaa kertaa lukuun ottamatta ihan ok siivo, joskin samalla tavalla roskaiset lattiat kuin nyt meidän yhteisessä kodissa. Luulen, että osaltaan tähän syynä oli silloin vielä tuore suhde ja paine siivota kämppä toista varten "
Eli hän KYKENEE siivoamaan jos haluaa. Ei vaan enää halua kun sinä siivoat. Jos kyseessä olisi kykenemättämyys, olisi hänen omakin kotinsa ollut epäsiisti.
Liityn joukkoon: tuo ei koskaan tule muuttumaan, joko siedät tahallista loisimista tai eroat. Suosittelen kyllä jälkimmäistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitkään ruoat pilaannu jääkaapissa muutaman päivän reissun aikana.
Sepitettä, sanonpa vaan.
Toki niitä sottapyttyjä on olemassa, mutta kai tuo miehen siivottomuus nyt näkyi ennen yhteenmuuttoa!!
Kyllä ruuat pilaantuvat jo tunneissa, jos niitä ei laiteta ajoissa jääkaappiin, vaan jätetään huoneenlämpöön lojumaan. Osaa pilaantuu nopeammin, osa hitaammin. Esim. tuore kala erittäin helposti pilaantuvaa, samoin maito. Ei se auta ruokia tekemään uudestaan tuoreiksi, jos ruuat laitetaan jääkaappiin usean tunnin huoneenlämmössä säilyttämisen jäljeen.
Ottakaa teknologia avuksi ja hankkikaa laadukas robotti-imuri joka myös pesee lattiat.
Muuttakaa erilleen. Parisuhde voi olla onnellinen vaikkei saman katon alla asuttaisikaan, itse asiassa jotkut tutkimukset sanovat että olisi jopa onnellisempi.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on siisteysintoilija. Imuroida pitää 3 kertaa viikossa pölyt pois sänkyn alta ja nurkista.
Hankkikaa roboimuri.
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa erilleen. Parisuhde voi olla onnellinen vaikkei saman katon alla asuttaisikaan, itse asiassa jotkut tutkimukset sanovat että olisi jopa onnellisempi.
Ap haluaa lapsia ja perheen. Erillään asuminen ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
#miesvihanäkyväksi
Tässähän ei ollut sukupuolet tiedossa. Ehkä ovatkin kaksi naista?
Ap ei maininnut sukupuolia. Eli oletuksenne kumpi on kumpi (tai molemmat samoja) kertoo olettajasta enemmän kuin asista.
Kuinka moni oletti että possu on mies?
Mikä viha näkyväksi?
Vierailija kirjoitti:
Joku mietti, miten muutamassa päivässä mies sai sotkun aikaiseksi. Voin kertoa, että mies saa sotkun heti aikaiseksi, kun saapuu keittiöön tekemään itselleen syötävää. Esim. paistaa munia, jolloin rasvaa ja munanroiskeita on hella ja lähiympäristö täynnä. Rohmuaa leipää leipäpaketeista niin, että kaikki keittiön tasot, jopa 2m20 cm pitkä keittiönpöytä on päästä päähän leivänmuruissa. Ilmeisesti, kun haluaa syödä seisaallaan ja heilua paikasta toiseen. Kaikki elintarvikkeiden käärepahvit ja -muovit jätetään levälleen. Useimmiten maito, rasvat, juustot ja leikkeleet jätetään myös pöydille tuntikausiksi. Jos juusto on palajuusto ja laittaa sen jääkaappiin, ei suojaa sitä muovilla mitenkään vaan työntää sen jääkaappiin kuivumaan.
Kaikki, mitä tekee on päin honkia. Kun on pyydetty laittamaan kartonkitölkit kierrätykseen vain littaa ne. Ja jättää litatut huuhtelemattomat tölkit pitkin pituuttaan pöydille. Ei huuhdo
Näi valitsemasi kaltaiset miehet.
Vierailija kirjoitti:
Jäi kirjoittamatta aloitukseen, mutta siis tästä on keskusteltu tosi monta kertaa ja viimeisin oikeasti melko vakavahenkinen ja syvällekin menevä keskustelu käytiin pari viikkoa sitten. Puoliso kyllä ymmärtää asian, mutta ei jostain syystä lupauksistaan huolimatta pysty skarppaamaan mun mielestä riittävästi. Siedän kyllä pientä epäjärjestystä kodissa, mutta tilanne pääsee usein riistäytymään käsistä ja itsekin passivoidun sitten kun ei enää riitä energia kulkea toisen perässä huolehtimassa.
Ponnistelee siis omien sanojensa mukaan nykyisessäkin tilanteessa valtavasti ja joutuu näkemään paljon vaivaa edes välttävän lopputuloksen saavuttamiseksi.
AP
Jos asiat ovat näin niin ehdottomasti ero tai ei ainakaan lapsia tuollaiseen suhteeseen. Tuollainen mies joka joutuu jo nyt ponnistelemaan pikkuasioiden kanssa niin ei ikinä kykene lapsiperheessä tekemään ja kestämän yhtään mitään. Usko ettei hän pysty muuttumaan niin säästät itsesi monelta murheelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa erilleen. Parisuhde voi olla onnellinen vaikkei saman katon alla asuttaisikaan, itse asiassa jotkut tutkimukset sanovat että olisi jopa onnellisempi.
Ap haluaa lapsia ja perheen. Erillään asuminen ei toimi.
Miksi ei toimisi? Asuntojen ei tarvi olla 500km päässä toisistaan. 10m riittää.
No ei mies mihinkään murru , jos ei keskustelunkaan jälkeen paranna tapojaan. Ei auta muu kuin ero. Löydät paremman ja jos lapsia haluat, niin ei tämän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
"Jäi kirjoittamatta aloitukseen, mutta siis tästä on keskusteltu tosi monta kertaa ja viimeisin oikeasti melko vakavahenkinen ja syvällekin menevä keskustelu käytiin pari viikkoa sitten. Puoliso kyllä ymmärtää asian, mutta ei jostain syystä lupauksistaan huolimatta pysty skarppaamaan mun mielestä riittävästi."
No sitten vain uusi keskustelu jossa kerrot miehelle että selvästikään hän ei kykene muuttamaan tapojaan riittävästi ilman että ponistelee kohtuuttomasti joten on aika ilmeistä että olette tässä asiassa liian erilaisia.
Ja olisi hyvä että mies ymmärtäisi että kyse ei ole vain sinun ongelmastasi vaan hänkään ei tule olemaan suhteessa onnellinen koska tämä sama asia tulee hiertämään teitä aina.
Ja mahdollista seuraavaa ja seuraavaa suhdetta...
Ei ei ei, ap, olet mies, ja kumppanisi on aasialainen ulkomaalainen, ja aasialainen tyttösi on laiska!
T. sun aasialainen miespuolinen ystäväsi