Onko viihteellä käyminen ainoa keino parisuhteen löytämiseen tässä maassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei parikymppisenä ole löytänyt omaa paria jonka kanssa yhdessä kasvaa ja jakaa elämää, ihan turha yrittää myöhemmin. Mikåhän siinä on että jotkut eivät tätä ole tajunneet, vaan lyövät päätään seinään vielä keski-iässä.

Itse tajusin jo alta nelikymppisenä, että elän sitten elämäni ilman paria, koska parikymppisenä en mitään pysyvää halunnut kun olisi ollut parikin halukasta elämäni jakamaan. En ole ikinä etsinyt miestä, nuorena sitä vain luonnollisesti ihastutaan ja luonto tekee tehtävänsä.  Keski-ikäisten väkisin masinoidut soidintanssit ovat surullista katsottavaa. Ei ihminen voi enää todellista paria löytää keski-iässä, kun ei ole kasvettu yhdessä. 

Aika kapeakatseinen näkökulma. Monet tapaavat parikymppisenä kumppanin, mutta parikymppinen on vielä niin nuori ja keskenkasvuinen että usein nämä suhteet kariutuvat kun kas

Ei se mikään näkökulma ole, vaan biologinen fakta. Nimenomaan nuorena se pariutuminen on luontevaa, kun ollaan keskenkasvuisia, silloin sitä kasvetaan yhdessä yhteen. Keski-ikäiset ovat jo omien tapojensa orjia ja niillä on jo oma menneisyys, eikä lisääntyminenkään enää ole vaihtoehto. Järkyttävää kuinka pihalla moni nykyään on biologisista ja muistakin tosiasioista. 

Kaikille ei vaan löydy kumppania. Sekin on yksi vaihtoehto. Itsekään en jaksa enää +nelikymppisenä etsiä uutta, enkä jaksa lähteä viihteelle. Ne ajat ovat ohi, kun ei vaan kiinnosta. Ajattelen, että ihmiset myös kohtaavat jossain, jos on tarkoitus. Eli kumppani tulee vastaan työelämässä, harrastuksissa, kaupassa, netissä....

Hanki hyvä mies jokin harrastus. Itse törmäsin mieheeni geokätköilyharrastuksen tiimoilta. 

Olkaa yksin ja juoskaa karkuun.

                         PMMP

Vierailija kirjoitti:

Hanki hyvä mies jokin harrastus. Itse törmäsin mieheeni geokätköilyharrastuksen tiimoilta. 

Harrastaminen on tietysti hyvä vinkki jo elämän mielekkyyden lisäämisen kannalta, mutta ainakin geokätköily on käsittääkseni aika yksin suoritettava harrastus. Harvemmin niillä kätköillä mitään kohtaamisia tapahtuu etenkin, kun ainakin minun geokätköilyä harrastava kaverini sanoi, että kätöt on tapana katsoa aika vaivihkaa, ettei ulkopuoliset huomaisi siellä olevan kätköjä.

Itse elän aika aktiivista elämää ja harrastuksia on niin yhdistystoiminnasta museoissa käymiseen, mutta enpä kyllä ole harrastusten tiimoilta tavannut ketään. Kaikki ovat joko jo varattuja tai sitten väärän ikäisiä - tai sitten väärää sukupuolta. Naiset tuntuvat olevan aktiivisempia, joten lähinnä saan harrastusten parista jatkuvasti uusia kavereita. Kivaa sekin toki. Miehet tuntuvat harrastavan vain äijäharrastuksia ja urheilua. Joten jos joku mies nyt aloittaa näitä harrastuksia toiveenaan löytää nainen, niin pettyä saa, kun moottoriajoneuvoharrastuksen tiimoilta löytyykin vain muita äijiä ja ehkä muutama lesbo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen yleisin tapa löytää kumppani oli tansseissa. Siinä lähes välittömästi tunsi, onko kemiat kohdallaan, kun ei mitään tindereitä käytetty.

On laskettu, että jos vaikka nainen saa 10 miehestä (jotakuinkin kohderyhmästä eli sopivan ikäinen jne) valita itselleen kumppanin, niin siinä porukassa on yksi, jonka kanssa voi muodostaa onnellisen perheen. Eli ei ole mitään yhtä ainoaa prinssia jossain odottamassa.

Kesän lavatansseissa mekin tapasimme, 50 vuotta sitten. 

Tansseissa käykin noin 70-vuotiaita. Kyllä ap sieltä onnensa löytää jos ei nirsoile.

Ei kiitos.

"Harrastaminen on tietysti hyvä vinkki jo elämän mielekkyyden lisäämisen kannalta, mutta ainakin geokätköily on käsittääkseni aika yksin suoritettava harrastus. Harvemmin niillä kätköillä mitään kohtaamisia tapahtuu etenkin, kun ainakin minun geokätköilyä harrastava kaverini sanoi, että kätöt on tapana katsoa aika vaivihkaa, ettei ulkopuoliset huomaisi siellä olevan kätköjä."

Olet täysin väärässä.

Ainakin suurempien paikkakuntien kätköillä kyllä törmää toisiin harrastajiin ihan ex tempore. Kätköily on yllättävän yhteisöllinen laji ja porukka aktiivista. Järjestetään tapahtumia eli miittejä, myös kansainvälisiä sellaisia, joissa tutustutaan toisiin kätköilijöihin. Porukalla ratkotaan kätkömysteerejä ja käydään kätköillä. Itse aikanaan järkkäsin treffit tulevan mieheni kanssa, koska tarvitsin apua hänen tekemänsä mysteerikätkön ratkaisemiseen. Loppu on niinsanotusti historiaa 😊 

Vierailija kirjoitti:

"Harrastaminen on tietysti hyvä vinkki jo elämän mielekkyyden lisäämisen kannalta, mutta ainakin geokätköily on käsittääkseni aika yksin suoritettava harrastus. Harvemmin niillä kätköillä mitään kohtaamisia tapahtuu etenkin, kun ainakin minun geokätköilyä harrastava kaverini sanoi, että kätöt on tapana katsoa aika vaivihkaa, ettei ulkopuoliset huomaisi siellä olevan kätköjä."

Olet täysin väärässä.

Ainakin suurempien paikkakuntien kätköillä kyllä törmää toisiin harrastajiin ihan ex tempore. Kätköily on yllättävän yhteisöllinen laji ja porukka aktiivista. Järjestetään tapahtumia eli miittejä, myös kansainvälisiä sellaisia, joissa tutustutaan toisiin kätköilijöihin. Porukalla ratkotaan kätkömysteerejä ja käydään kätköillä. Itse aikanaan järkkäsin treffit tulevan mieheni kanssa, koska tarvitsin apua hänen tekemänsä mysteerikätkön ratkaisemiseen. Loppu on niinsanotusti historiaa 😊 

Okei, tätä en tiennyt! Kiitos oikaisusta - ja kiinnostavasta infosta. Tosiaan kyllähän sitä sittenkin voi suositella uusien ihmisten kohtaamiseen!

Mt-osastolta löydät myös parisuhteen tai seksiseuraa jos sinne joudut. Laatu tosin saattaa olla mitä on. 😆

40-vuotiaalla miehellä nappaa ainoastaan räkälässä tai Grindrissä. 

Vierailija kirjoitti:

40-vuotiaalla miehellä nappaa ainoastaan räkälässä tai Grindrissä. 

Ei kaikilla miehillä noin huonosti mene.

Geokätköilystä vielä; harrastajien ikäjakauma on vauvasta vaariin, joten kaikenikäisiä löytyy. Ei tarvitse olla nörtti tai tekniikan harrastaja, mukaan vaan!