Lue keskustelun säännöt.
Onko viihteellä käyminen ainoa keino parisuhteen löytämiseen tässä maassa?
17.11.2025 |
Ei vain enää nelikymppisenä miehenä mitenkään jaksaisi. Rakastan rauhallisia kotiviikonloppuja ja muutenkin rauhallista elämänmenoa. Ehkä kerran tai kaksi vuodessa käyn viihteellä.
Tätä menoa kuolen aikanaan yksin. Nytkin olisi ehkä mahdollisuus ensi vkl laivaristeilylle mutta kroppa on sitä mieltä että lepo ja urheilu olisi parempi vaihtoehto.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En käy missään, en tee mitään. Jostakin syystä ei ole naisia ilmaantunut" Osa 58782499
"Harrastan juomista ja misogyniaa."
Naisena harrastan misandriaa koska olen ihmisoikeuksien puolella ja haluan poistaa yhteiskunnassa vallitsevat sortorakenteet.
Uli uli, palliton pösilö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalle osasta maailman ihmisiä (esim Intiassa) puolison valitsee edelleen neidon perhe, ja useimmiten he elävät tonnellisina tai ainakin tyytyväisinä perhelämäänsä..
Ai se 10v joka pakkonaitetaan sille noin 30v ukolle
... tyytyväinen?
Hae apua.
Vierailija kirjoitti:
Naista ei saada vaan hänet ansaitaan.
Vain harva mies ansaitsee naisen. Lähinnä kyse on jykeväleukaisista bodaamista harrastavista pankkiirilääkäreistä.
Vierailija kirjoitti:
2000-luvulla ei enää puhuta viihteellä käymisestä.
Ja tosiaan, tässä olisi Allulle haastetta https://www.hs.fi/taide/art-2000011629506.html
Terveisiä sinne 2000-luvulle, täältä 2020-luvulta; mene matematiikan tunneille opettelemaan kalenterin käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan järjissäsi. Jos se kumppanin valinta nykyään tämmöistä on, ei tarvitse ihmetellä jos ei lapsia synny entiseen malliin. Eihän tollanen keski-ikäisten ylianalisointi ja väkinäinen pariutumisbisnes voi johtaa yhtään mihinkään hyvään ja luontevaan pariutumiseen, joka taas nuorilta sujuu luonnostaan. Nuoret parikymppiset vain tapaavat toisia nuoria ja pariutuvat, ihan ihastumisesta se alkaa kuten luonto on järjestänyt, sitten tehdään yhdessä pari lasta ja eletään ja kasvetaan yhdessä, sen enempää analysoimatta onko se valinta juuri oikea niiden miljoonien potentiaalisten joukosta. Hohhoijaa. Tinderit sun muut ensitreffit alttarilla- soopa on tehnyt kyllä ihmisistä entistä vastenmielisempiä i d i o o t t e j a.
En minä kyllä nuorenakaan pariutunut kenen tahansa kanssa, vaan silloinkin halusin nimenomaan henkistä kohtaamista ja yhteensopivuutta. Onnellisin ja toimivin suhde tulee nimenomaan yhteensopivien ihmisten kesken.
Vai onko sinusta ihan samantekevää, millaisen ihmisen kanssa suhde muodostetaan? Että onko ihmisillä mitään yhteistä, sovitaanko edes seksuaalisesti yhteen, jne? Ei se näin sattumanvaraista sekoilua ollut kyllä edes isomummon aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naista ei saada vaan hänet ansaitaan.
Vain harva mies ansaitsee naisen. Lähinnä kyse on jykeväleukaisista bodaamista harrastavista pankkiirilääkäreistä.
Niin, mikset pyri olemaan ihannemies? Konsteja on, esim opiskelu ja siisteydestään huolehtiminen.
Mä en esim huolisi mitään lentäjäkirurgia, jolla on hammasmätä. Jos ei pysty hampaistaan huolehtimaan, ei kyllä mistään muustakaan elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Naisten lähestyminen vaatii nykyisin sen, että naiselta on hankittu siihen suostumus etukäteen. Muutoin kyse on ahdistelusta. Myös baarissa naiset on jätettävä rauhaan jos suostumusta ei ole.
Yleensä suostumus hankitaan Tinderin kautta, eli kun naisen kanssa on match (=olette molemmat swaipanneet toisenne oikealle) niin suostumusasia on kunnossa.
No ei todellakaan ole. I d i o o t t i.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On erittäin epätodennäköistä löytää parisuhdetta enää tästä maasta, useammasta syystä. Sinun korttisi ovat lisäksi huonot koska olet vanha ja lisäksi ilmeisesti alkoholisoitunut, ellet sitten halua jotain narkomaanipuolisoa. Naisia ei enää kiinnosta s eksiorjuus.
Tulitko taas ulisemaan katkerana tänne? Voisit pitää välillä taukoa näistä keskusteluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2000-luvulla ei enää puhuta viihteellä käymisestä.
Ja tosiaan, tässä olisi Allulle haastetta https://www.hs.fi/taide/art-2000011629506.html
Terveisiä sinne 2000-luvulle, täältä 2020-luvulta; mene matematiikan tunneille opettelemaan kalenterin käyttöä.
🤣 paraskin opettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei parikymppisenä ole löytänyt omaa paria jonka kanssa yhdessä kasvaa ja jakaa elämää, ihan turha yrittää myöhemmin. Mikåhän siinä on että jotkut eivät tätä ole tajunneet, vaan lyövät päätään seinään vielä keski-iässä.
Itse tajusin jo alta nelikymppisenä, että elän sitten elämäni ilman paria, koska parikymppisenä en mitään pysyvää halunnut kun olisi ollut parikin halukasta elämäni jakamaan. En ole ikinä etsinyt miestä, nuorena sitä vain luonnollisesti ihastutaan ja luonto tekee tehtävänsä. Keski-ikäisten väkisin masinoidut soidintanssit ovat surullista katsottavaa. Ei ihminen voi enää todellista paria löytää keski-iässä, kun ei ole kasvettu yhdessä.
Aika kapeakatseinen näkökulma. Monet tapaavat parikymppisenä kumppanin, mutta parikymppinen on vielä niin nuori ja keskenkasvuinen että usein nämä suhteet kariutuvat kun kas
Ei se mikään näkökulma ole, vaan biologinen fakta. Nimenomaan nuorena se pariutuminen on luontevaa, kun ollaan keskenkasvuisia, silloin sitä kasvetaan yhdessä yhteen. Keski-ikäiset ovat jo omien tapojensa orjia ja niillä on jo oma menneisyys, eikä lisääntyminenkään enää ole vaihtoehto. Järkyttävää kuinka pihalla moni nykyään on biologisista ja muistakin tosiasioista.
Kaikille ei vaan löydy kumppania. Sekin on yksi vaihtoehto. Itsekään en jaksa enää +nelikymppisenä etsiä uutta, enkä jaksa lähteä viihteelle. Ne ajat ovat ohi, kun ei vaan kiinnosta. Ajattelen, että ihmiset myös kohtaavat jossain, jos on tarkoitus. Eli kumppani tulee vastaan työelämässä, harrastuksissa, kaupassa, netissä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki hyvä mies jokin harrastus. Itse törmäsin mieheeni geokätköilyharrastuksen tiimoilta.
Olkaa yksin ja juoskaa karkuun.
PMMP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki hyvä mies jokin harrastus. Itse törmäsin mieheeni geokätköilyharrastuksen tiimoilta.
Harrastaminen on tietysti hyvä vinkki jo elämän mielekkyyden lisäämisen kannalta, mutta ainakin geokätköily on käsittääkseni aika yksin suoritettava harrastus. Harvemmin niillä kätköillä mitään kohtaamisia tapahtuu etenkin, kun ainakin minun geokätköilyä harrastava kaverini sanoi, että kätöt on tapana katsoa aika vaivihkaa, ettei ulkopuoliset huomaisi siellä olevan kätköjä.
Itse elän aika aktiivista elämää ja harrastuksia on niin yhdistystoiminnasta museoissa käymiseen, mutta enpä kyllä ole harrastusten tiimoilta tavannut ketään. Kaikki ovat joko jo varattuja tai sitten väärän ikäisiä - tai sitten väärää sukupuolta. Naiset tuntuvat olevan aktiivisempia, joten lähinnä saan harrastusten parista jatkuvasti uusia kavereita. Kivaa sekin toki. Miehet tuntuvat harrastavan vain äijäharrastuksia ja urheilua. Joten jos joku mies nyt aloittaa näitä harrastuksia toiveenaan löytää nainen, niin pettyä saa, kun moottoriajoneuvoharrastuksen tiimoilta löytyykin vain muita äijiä ja ehkä muutama lesbo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen yleisin tapa löytää kumppani oli tansseissa. Siinä lähes välittömästi tunsi, onko kemiat kohdallaan, kun ei mitään tindereitä käytetty.
On laskettu, että jos vaikka nainen saa 10 miehestä (jotakuinkin kohderyhmästä eli sopivan ikäinen jne) valita itselleen kumppanin, niin siinä porukassa on yksi, jonka kanssa voi muodostaa onnellisen perheen. Eli ei ole mitään yhtä ainoaa prinssia jossain odottamassa.
Kesän lavatansseissa mekin tapasimme, 50 vuotta sitten.
Tansseissa käykin noin 70-vuotiaita. Kyllä ap sieltä onnensa löytää jos ei nirsoile.
Miehet kyllä kiinnostaa psykopatologian ja käyttäytymistieteen näkökulmasta.
Miten sisuttomia, heikkoja ja kyvyttömiä sopeutumaan ne oikein ovatkaan?
"Harrastaminen on tietysti hyvä vinkki jo elämän mielekkyyden lisäämisen kannalta, mutta ainakin geokätköily on käsittääkseni aika yksin suoritettava harrastus. Harvemmin niillä kätköillä mitään kohtaamisia tapahtuu etenkin, kun ainakin minun geokätköilyä harrastava kaverini sanoi, että kätöt on tapana katsoa aika vaivihkaa, ettei ulkopuoliset huomaisi siellä olevan kätköjä."
Olet täysin väärässä.
Ainakin suurempien paikkakuntien kätköillä kyllä törmää toisiin harrastajiin ihan ex tempore. Kätköily on yllättävän yhteisöllinen laji ja porukka aktiivista. Järjestetään tapahtumia eli miittejä, myös kansainvälisiä sellaisia, joissa tutustutaan toisiin kätköilijöihin. Porukalla ratkotaan kätkömysteerejä ja käydään kätköillä. Itse aikanaan järkkäsin treffit tulevan mieheni kanssa, koska tarvitsin apua hänen tekemänsä mysteerikätkön ratkaisemiseen. Loppu on niinsanotusti historiaa 😊
Vierailija kirjoitti:
"Harrastaminen on tietysti hyvä vinkki jo elämän mielekkyyden lisäämisen kannalta, mutta ainakin geokätköily on käsittääkseni aika yksin suoritettava harrastus. Harvemmin niillä kätköillä mitään kohtaamisia tapahtuu etenkin, kun ainakin minun geokätköilyä harrastava kaverini sanoi, että kätöt on tapana katsoa aika vaivihkaa, ettei ulkopuoliset huomaisi siellä olevan kätköjä."
Olet täysin väärässä.
Ainakin suurempien paikkakuntien kätköillä kyllä törmää toisiin harrastajiin ihan ex tempore. Kätköily on yllättävän yhteisöllinen laji ja porukka aktiivista. Järjestetään tapahtumia eli miittejä, myös kansainvälisiä sellaisia, joissa tutustutaan toisiin kätköilijöihin. Porukalla ratkotaan kätkömysteerejä ja käydään kätköillä. Itse aikanaan järkkäsin treffit tulevan mieheni kanssa, koska tarvitsin apua hänen tekemänsä mysteerikätkön ratkaisemiseen. Loppu on niinsanotusti historiaa 😊
Okei, tätä en tiennyt! Kiitos oikaisusta - ja kiinnostavasta infosta. Tosiaan kyllähän sitä sittenkin voi suositella uusien ihmisten kohtaamiseen!
Jos ei neljäänkymppiin mennessä ole ikinä seurustellut, ei tee sitä jatkossakaan. Libido on liian heikko ja sosiaaliset taidot puuttuvat. Ap on alhaisen testotason mies, lisäksi sosiaalisesti kyvytön.