Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te helposti lihovat, kuinka paljon joudutte sietämään kovaa nälkää?
15.11.2025 |
Itse olen ollut koko ikäni lihava, ihan alle kouluikäisestä saakka. Nyt olen pudottanut painoa noin 12 kg ja alkaa tulemaan raja ja jaksaminen vastaan. Vieläkin on ylipainoa todella reippaasti, mutta reilut viisi kiloa haluaisin vielä pois. Jos haluan pitää painon edes jo olemassa olevissa lukemissa, joudun näkemään joka päivä huomattavaa nälkää. Siis sellaista, että se vaikuttaa ihan mielialaan ja keskittymiseenkin. Nyt yhden viikon söin miten halusin. En itseäni ähkyyn, mutta kylläiseksi ja myös esim kahvin kanssa söin kakkua ja pullaa sen verran kuin hyvältä tuntui, en mitään sokeriähkyjä. Viikon tulos: + 3,2 kg. On tämä yhtä helvettiä.
Kuinka paljon te muut helposti lihovat joudutte taistelemaan näiden asioiden kanssa? Olen ollut lihomisherkkä jo syntymästä asti ja nyt kun ikää on tullut, niin tuntuu, ettei asiaa voi melkein edes hallita ilman älytöntä jokapäiväistä sietämista. Vaikka sietääkin, niin silti on ylipainoa reilusti.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä kuntoliikunnassa(juoksu,pyöräily...) pelottaa? Se nyt kuitenkin on satavarma tapa saada paino laskemaan ja voi syödä aina kun on nälkä. Kuntoilun jälkeen on hiki ja vaatteet märkiä, kyllä, mutta sitten mennään pesulle ja vaihdetaan kuivaa ylle.
En tykkää monesta liikuntamuodosta.
Keskityn liian hypertarkkaan kehooni, mikä tuntuu kamalalta.
En tiedä, kai vedin kehoni ihan äärirajoille aina liikuntaa harrastaessa.
Puoli vuotta kävin salilla, tuloksia tuli, mutta lopetin. Alkoi olemaan ankeaa ja ahdistavaa ja kamalaa, vaikka samalla oli surullista, että kova työ menisi hukkaan. Tämä oli toinen kerta, kun yritin salia.
Mutta nyt olen aktiivisessa työssä.
Se ei tunnu lainkaan pahalta. Koska keskittyminen on työn teossa, liikkumisella on jokin tarkoitus. Se ei ole mekaanista liikkeen tekemistä, kuten kuntopyöräily, juoksumattoilu tai salilla olo. Ei auttanut, vaikka pelasin, kuuntelin musiikkia, tms. samalla. Onneksi hikoilu ei ole koskaan minua haitannut. Ja nykyään hikoilee jopa vähemmän kuin ennen!
Parasta on myös se, että töiden jälkeen voin tehdä ihan mitä huvittaa. Ei tarvitse stressata liikuntaa, kuten ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään ''helposti lihovia'' ihmisiä geneettisesti. Se isoin tekijä on siinä suun ja käden välissä.
Nykyään ihmiset syövät hyvin paljon hiilihydraatteja ja energiarikasta ruokaa, joka ei täytä. Enemmän kasviksia, lihaa ja kohtuudella rasvaa. Sokeri pois niin alkaa kilot lähteä.
Onpas. Ihmisen syömästä ruoasta imeytyy elimistöön keskimäärin 30% energiasta (kaloreista). On olemassa geneettinen poikkeavuus (ns. lihavuusgeeni tai nälänhätägeeni) jonka kantajilla imeytyy elimistöön jopa 60% hänen syömänsä ruoan energiasta. Eli tuplasti verrattuna keskivertoon. Minun äidinäidinäiti oli sairaalloisen lihana. Äidinäiti oli todella tarkka syömisistään ja liikkui paljon, oli normaalipainoinen suurimman osan elämäänsä. Äitini ja hänen sisarensa ovat myös liikunnallisia ja tarkkoja ruokavalioistaan, ja normaalipainoisia. Sama pätee minuun ja sisaruksiini. Jokainen meistä on myös kokeillut, mitä tapahtuu, jos syö mitä vain ja miten paljon haluaa.
Meillä on siis geneettinen taipumus lihomiseen, ja opittu tapa pitää ruokavalio sellaisena, että emme liho liikaa. Kun ei päästä itseään lihomaan, ei tarvitse laihduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään ''helposti lihovia'' ihmisiä geneettisesti. Se isoin tekijä on siinä suun ja käden välissä.
Nykyään ihmiset syövät hyvin paljon hiilihydraatteja ja energiarikasta ruokaa, joka ei täytä. Enemmän kasviksia, lihaa ja kohtuudella rasvaa. Sokeri pois niin alkaa kilot lähteä.
Luepa Emilia Huvisen kirja Paskat geenit ja tiedät enemmän.
Mieluummin syön fiksusti ja urheilen kuin keksin itselleni tekosyitä miksi ei paino putoa.
Selittäkää mulle tämä.
Mun isä/ äiti ja sisarukset on todella lihavia. Sisarusten lapset ovat todella lihavia. Mä ja mun ensimmäisen suhteen lapset on lihavia. Eli vois varmaan ajatella kyseessä olevan geenit?
No mä erosin ja tapasin uuden naisen. Nainen on erittäin urheilullinen. Mäkin olen nykyään. Meidän lapset on erittäin urheilullisia..
Miten se geenien vaikutus loppuikin muhun 25v iässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaapa tämä
Kymmenisen vuotta sitten yhdysvaltalaistutkijat pääsivät vihille siitä, että mikrobeilla on yhteys lihavuuteen. He siirsivät tavallisen hiiren ulostetta sellaisten hiirten suolistoon, jotka olivat eläneet koko elämänsä mikrobittomassa ympäristössä. Kahdessa viikossa hiirten rasvakudos lisääntyi 60 prosentilla, vaikka niiden ravintoa vähennettiin.
Sittemmin havaittiin, että lihavan ja laihan ihmisen pieneliöstö on erilainen. Lihavilla on paljon Firmicutes-ryhmän bakteereja, kun taas hoikkien suolistossa viihtyvät Bacteroidekset.
Ei mulla muuta.
Miksihän olen onnistunut kerrankin elämässäni laihduttamaan, vaikka olen lapsesta asti ollut ylipainoinen?
Vaihtuuko mikrobikanta ajan myötä, vai onko se ikuinen?
Ruokavaliolla tai ulosteensiirrolla voi muuttaa bakteerikantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ihmiset lihovat jos syövät määräänsä enemmän eivätkä kuluta syömiään kaloreita. Ylipainon yleisimmät syyt ovat liian suuret annoskoot ja myös liika kovien rasvojen, suolan ja sokerin käyttö sekä valkoisten viljatuotteiden liiallinen syönti ja kasvisten liian vähäinen syönti. Kukaan ei synny liian lihavana, mutta lihominen voi alkaa jo lapsuudessa ja ilman lapsen omaa syytä jos perheessä on epäterveelliset ruokailutottumukset eikä lapsia myöskään ohjata mihinkään liikuntaan.
kahvin kans kakkua ja pullaa, onhanse välttämätöntä toki ettei ole näläntunnetta ikinä-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokonainen tosca-kakku ja pussi pullaa ,se nyt vaan tuntui hyvältä, ei ähkyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään ''helposti lihovia'' ihmisiä geneettisesti. Se isoin tekijä on siinä suun ja käden välissä.
Nykyään ihmiset syövät hyvin paljon hiilihydraatteja ja energiarikasta ruokaa, joka ei täytä. Enemmän kasviksia, lihaa ja kohtuudella rasvaa. Sokeri pois niin alkaa kilot lähteä.
Entä jos tekee kaiken tämän mukaisesti, liikkuu ja silti kilot ei lähde minnekään? Sokeria ei ollenkaan. Miten selität ettei paino silti laske kuin nälkiintymisellä?
Yksi selitys voisi olla koholla oleva kortisoli. Treenaat liikaa ja syöt liian vähän, se stressaa elimistöä.
Toinen syy saattaa olla 40:n ikäisellä alkavat vaihdevuodet, estrogeenin vähentyminen ja insuliiniherkkyyden lasku (nämä ovat yhteydessä toisiinsa).
Kolmas syy voisi olla suolistomikrobit. Silloin pitää resetoida ensin suolisto. Mikrobikanta muuttuu hitaasti, mutta 3 päivän paasto oikealla syömisen uudelleenaloituksella uudistaa mikrobikannan nopeasti.
Laitan tähän yhden esimerkkilinkin paastosta, tällä lääkärillä on useampikin video.
Tähän pitää sitten syventyä, ei voi aloittaa suinpäin ilman tietoa paaston vaikutuksesta ja siitä miten se lopetetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää mulle tämä.
Mun isä/ äiti ja sisarukset on todella lihavia. Sisarusten lapset ovat todella lihavia. Mä ja mun ensimmäisen suhteen lapset on lihavia. Eli vois varmaan ajatella kyseessä olevan geenit?
No mä erosin ja tapasin uuden naisen. Nainen on erittäin urheilullinen. Mäkin olen nykyään. Meidän lapset on erittäin urheilullisia..
Miten se geenien vaikutus loppuikin muhun 25v iässä?
Eipä tule selityksiä. Yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää mulle tämä.
Mun isä/ äiti ja sisarukset on todella lihavia. Sisarusten lapset ovat todella lihavia. Mä ja mun ensimmäisen suhteen lapset on lihavia. Eli vois varmaan ajatella kyseessä olevan geenit?
No mä erosin ja tapasin uuden naisen. Nainen on erittäin urheilullinen. Mäkin olen nykyään. Meidän lapset on erittäin urheilullisia..
Miten se geenien vaikutus loppuikin muhun 25v iässä?
Ei ne geenit ketään lihota. Kaikilla lihavilla ei ole lihavuusgeeniä, eikä kaikki lihavuusgeenin kantajat ole lihavia. Itse käytänkin mieluummin nimitystä "nälänhätägeeni", koska sen kantajilla on suuremmat mahdollisuudet jäädä henkiin silloin, kun ruokaa on niukasti saatavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaapa tämä
Kymmenisen vuotta sitten yhdysvaltalaistutkijat pääsivät vihille siitä, että mikrobeilla on yhteys lihavuuteen. He siirsivät tavallisen hiiren ulostetta sellaisten hiirten suolistoon, jotka olivat eläneet koko elämänsä mikrobittomassa ympäristössä. Kahdessa viikossa hiirten rasvakudos lisääntyi 60 prosentilla, vaikka niiden ravintoa vähennettiin.
Sittemmin havaittiin, että lihavan ja laihan ihmisen pieneliöstö on erilainen. Lihavilla on paljon Firmicutes-ryhmän bakteereja, kun taas hoikkien suolistossa viihtyvät Bacteroidekset.
Ei mulla muuta.
Miksihän olen onnistunut kerrankin elämässäni laihduttamaan, vaikka olen lapsesta asti ollut ylipainoinen?
Vaihtuuko mikrobikanta ajan myötä, vai onko se ikuinen?
Se riippuu siitä mitä syöt, miten paljon on stressiä ja millainen hormonitasapaino tai -epätasapaino sinulla on. Sehän siis muuttuu koko ajan. Jos syöt ruokaa, jossa on hyvien bakteereiden tarvitsemia aineksia, saat terveen suolistoflooran. Ja vice versa.
Tämä on asia, johon jokainen voi vaikuttaa itse.
Lihomistenne syynä ei todennäköisesti ole geenit vaan perheenne/sukunne noudattamat epäterveelliset ruokailutottumukset ja epäterveellinen ruokailurytmi sekä liikunnan vähyys mitkä tavat ovat saattaneet periytyä jo edellisiltäkin sukupolvilta ja mitä te jatkatte myös omassa elämässänne ja siirrätte nämä tavat myös lapsillenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 40+ ja kokoa 40. Joudun aika tarkkaan miettimään syömiseni, koska lihon todella herkästi.
Pidän vähintään 12 tunnin yöpaaston. Vettä voi juoda tuona aikana. Tuo paasto antaa suoliston levätä. Auttaa ibs oireisiin.
En syö itseäni täyteen, vaan syön nälän pois. Esimerkiksi punnitsen töihin lounaani, joka on maks 300g. Tuo riittää viemään nälän pois. Ja parin tunnin päästä on jo pieni nälkä, kun seuraava tauko alkaa ja silloin syön sämpylän ja hedelmän.
En juo mehuja, limsoja, maitoa, energiajuomia. Turhia kaloreita.
Suomalaisten yksi suurimmista lihomisen syistä on liian suuret annoskoot. Esimerkiksi eräs lihava työkaverini syö lounaaksi lähes litran mittaisen muovirasian verran ruokaa, jonka päällä on kerros juustoraastetta. Hän kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja on saanut jo jalkavaivojakin.
Olen laihduttanut Ozempicilla 26 kiloa normaalipainoon, pistän sitä edelleen, eikä tarvitse sietää kovaa nälkää, koska lääke normalisoi suolistohormonivasteen samaksi kuin muillakin ihmisillä. Vuosien jojolaihdutus oli sotkenut sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään ''helposti lihovia'' ihmisiä geneettisesti. Se isoin tekijä on siinä suun ja käden välissä.
Nykyään ihmiset syövät hyvin paljon hiilihydraatteja ja energiarikasta ruokaa, joka ei täytä. Enemmän kasviksia, lihaa ja kohtuudella rasvaa. Sokeri pois niin alkaa kilot lähteä.
Onpas. Ihmisen syömästä ruoasta imeytyy elimistöön keskimäärin 30% energiasta (kaloreista). On olemassa geneettinen poikkeavuus (ns. lihavuusgeeni tai nälänhätägeeni) jonka kantajilla imeytyy elimistöön jopa 60% hänen syömänsä ruoan energiasta. Eli tuplasti verrattuna keskivertoon. Minun äidinäidinäiti oli sairaalloisen lihana. Äidinäiti oli todella tarkka syömisistään ja liikkui paljon, oli normaalipainoinen suurimman osan elämäänsä. Äitini ja hänen sisarensa ovat myös liikunnallisia ja tarkkoja ruokavalioistaan, ja normaalipainoisia. Sama pätee minuun ja sisaruksiini
Uskon, että tuo on totta, ja varmaan tuo on ollut Suomen oloissa oikea supervoima 200 vuotta sitten. Eipä ole enää, kun hyllyt notkuvat tyhjiä hiilihydraatteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainainen nålkä, mut mieluummin kuitenkin olen hoikka..
Kateeksi käy niitä, jotka ilman kalvavaa ruuan puutetta pysyvät laihoina.
Elämän valintoja kuitenkin.
Miten pystyt olemaan? Minulla on esim jo töissäkin välillä raskasta nälän takia.
Ap
Ihmiset ovat unohtaneet nälän tunteen olevan elimistön normaali tunne. Syödä kannattaa vasta sitten, kun maha kurnii. Suomalaiset on opetettu puputtamaan koko ajan välipaloja, niin että nälän tunteesta on tullut vierasta eikä sitä kestetä hetkeäkään. Yksi syy miksi ollaan Pohjoismaiden lihavin ja Euroopan kolmanneksi lihavin kansa. Nälän tunne on elimistön tapa kertoa, että nyt voi syödä, vatsassa on tilaa.
Kun tuon ymmärtää, niin pientä näläntunnetta kyllä kestää hetken aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään ''helposti lihovia'' ihmisiä geneettisesti. Se isoin tekijä on siinä suun ja käden välissä.
Nykyään ihmiset syövät hyvin paljon hiilihydraatteja ja energiarikasta ruokaa, joka ei täytä. Enemmän kasviksia, lihaa ja kohtuudella rasvaa. Sokeri pois niin alkaa kilot lähteä.
Luepa Emilia Huvisen kirja Paskat geenit ja tiedät enemmän.Mieluummin syön fiksusti ja urheilen kuin keksin itselleni tekosyitä miksi ei paino putoa.
Ja takuulla sinun ei ole ikinä tarvinnut laihduttaa, joten olet aivan väärässä ketjussa. Ehkä sinun kannattaisi poistua? Hei hei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten "lihoavuudessa" ei ole eroja. Mistä ihmeestä täällä höpistään?
Siitä, että tosiaankin jotkut meistä ovat olleet lihavia jo pikkulapsina. Aikuisena saa oikeasti olla enemmän ja vähemmän nälissään, ettei paino taas pääse ryöpsähtämään.
Ja kiitos, mutta ei tarvitse tarjota ruokavalio/elintapaneuvoja kun kaikki mahdollinen on jo kokeiltu tähän 46 ikävuoteen mennessä.
Olen n.5kg ylipainoinen ja sinänsä tyytyväinen, mutta ei tämä tosiaankaan helppoa ole. Alkoholisti voi lopettaa alkoholinkäytön kokonaan, mutta tällainen "ruokaholisti" ei voi lopettaa syömistä kokonaan- sitäkin tuli teini-ikäisenä testattua.
-sivusta, ei siis AP
5 kg ylipaino keski-iässä, eihän tuo edes näy missään. Täysin normaalia.
Monella on harhainen käsitys tavoitepainostaan. 47-vuotiaana en todellakaan tavoittele 17-vuotiaan painoani.
Lisäksi, tuollainen jatkuva tyytymättömyys ja "vielä 5 kg pois" -asenne syö elämänlaatua.
Alue: Aihe vapaa
Olin viime vuonna 30 kiloa ylipainoinen ja tiputin sen pois 10 kuukaudessa. Se onnistui sillä mitä tässäkin ketjussa on neuvottu.
Sokeri ja herkut pois. Hiilihydraatit vähemmälle. Niiden tilalle enemmän proteiinia (lihaa), rasvaa ja kasviksia pidättämään nälän tunnetta. Liikuntana ihan kävely ja voimaharjoittelu. Voimaharjoittelua 3 kertaa viikossa ja muina päivinä kävelyä.
Ensimmäisen kahden viikon aikana ruokavalion uudelleen laittamisen jälkeen oli nälän tunnetta. Sitten se on kadonnut. Ei tämä oikeasti ole mitään rakettitiedettä vaan vaatii vain vähän itsekuria. Ihmiset vain mielummin koittavat keksiä tekosyitä kuin katsoa rehellisesti peiliin ja myöntää, että omissa elämäntavoissa olisi korjattavaa.