Lue keskustelun säännöt.
Tyly työkaveri vai olenko liian herkkä?
05.11.2025 |
Työskentelen pienessä liikkeessä ja meillä on yks mun kanssa saman ikäinen työkaveri joka mua on alkanut hermostuttaa. Hän on aika kiivas luonne ja joskus hänellä on aika tyly tapa sanoa asioita. 99% ajasta hän on tosi mukava ja me tullaan mun mielestä ihan hyvin toimeen mutta kuten sanoin, niin hänellä on tapana olla joskus tosi tyly mun mielestä.
Esimerkiksi yks päivä kun tulin töihin ja kassa näytti että meillä ei olis ollut muka enää voimassa yks tarjous, niin kun kysyin asiasta häneltä, että tietääkö hän, miksi kassa ei näytä enää tarjousta, niin hän kiukkuisena ja turhautuneena sanoo, että no mitä sä multa kysyt, en mä täällä oo ollu!? Ja yks päivä kun tulin töihin ja menin kysäisemään, että ette vissiin oo kerenny purkamaan viellä mitään rullakoista, ajattelin että voisin tänään hoitaa sen. Ni hän siihen mulkasee mua ja ärähtää, että No näyttääkö että oon kerenny, ku oon ollut tässä kassalla koko ajan!? Joskus kun kysyn jotain häneltä, niin hän saa minut tuntemaan oloni vastauksillaan, että olen ihan idiootti.
Hän tosin välillä aina jostain tollasesta tilanteesta kysyy jälkeenpäin, että ethän suuttunut tosta aiemmasta, sori tai enhän mä ollu sulle liian tyly tossa aiemmin, mä oon välillä vähän tämmönen, älä välitä siitä Että hän selvästi osaa pyytää anteeksi ja on tietoinen omasta käytöksestään, mutta silti tuntuu että joudun jotenkin miettimään sanomisiani hänen seurassaan, kun häneltä tulee välillä tämmöisiä tylyjä kommentteja. Hän on luonteeltaan tosi kiva, mutta kiivas ja usein aika hermostunut sekä tosi kontrollifriikki. Jos joku tekee pienenkin virheen ni hän on heti ja pitkään todella turhautunut ja äkäinen.
Olen tosin luonteeltani tosi herkkä ja ylianalysoin ihmisten äänensävyjä ja ilmeitä muutenkin. Hän ei ole vain mulle tämmöinen vaan ihan kaikille. Muutkin töissä ovat sanoneet häntä vähän nauraen silleen, että juu hahhah hän on vähän luonteeltaan tämmönen kiivaampi tapaus. Muut pitää hänestä ja tunnun olevan ainoa, joka vissiin kokee hänet ja hänen sanomiset vähän epämiellyttävänä. Kuten sanoin tulemme hyvin työkavereina toimeen ja suurimman osan ajasta hän on tosi mukava ja kannustava. Usein kyllä valittaa asiakkaista ja työnmäärästä. Olen vähän ujo niin en ole ikinä kehdannut sanoa hänelle, että olen loukkaantunut hänen jostain sanomisistaan.
Mitä tässä pitäisi tehdä? Vai olenko vain yliherkkä? Onko teillä muilla kokemusta samanlaisista työkavereista?
Kommentit (71)
Katso Työsuojelu lainsäädännöstä, kuinka tälläisissä asioissa olisi hyvä toimia, sieltä löytyy ohjeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ku sipäitä on suomi pullollaan, paras tottua. Pikkujouluissa voi vähän kurmuuttaa ja laittaa kännin piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
ku sipäitä on suomi pullollaan, paras tottua. Pikkujouluissa voi vähän kurmuuttaa ja laittaa kännin piikkiin.
Kusipää ei tosin pyydä anteeksi...
Työkaverisi käyttäytyy tosi huonosti, et ole yliherkkä. Juttele esimiehesi kanssa (paitsi jos on tuon ihmisen paras kaveri, sitten yritä löytää uusi paikka). Henkinen väkivalta on syy irtisanoa ohminen, jos ei muuta käytöstään.
Ennen vanhaan neuvottiin pistämään luu kurkkuun tuollaisille ilkeilijöille huutamalla heille vielä vihaisemmin takaisin. Yksi keino oli aloittaa kysymys nyt et sitten ala tiuskimaan ja vittuilemaan mulle, mutta mun on pakko kysyä sulta jotain. Vastaatko asiallisesti vai kysynkö pomolta?
Olen aina ollut tällainen. Lapsena olin tosi ujo ja aina pelännyt pieniäkin konflikteja. Olen luonteeltani todella rauhallinen ja joskus edelleen hieman ujo, enkä tosiaankaan osaa puolustaa itseäni.
Toisaalta ihan kiva siedättää itseäni tallaisille tilanteillekkin. Olenkin hieman ajatellut että, nää on hyvää harjotusta itselle. Muutama vuosi taaksepäin, niin olisin varmaan alkanut itkemään kyseisissä tilanteissa, nyt on vähän helpottanut. Osaan jatkaa tilanteesta eteenpäin ja olla välittämättä suurimman osan ajasta, mutta kyllä välillä tulee sellanen olo, että tekis mieli sanoa, että miksi tiuskit minulle?
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaltaisesi työkaveri. Sanoi mitä tahansa, niin aina koetaan kokemista ja mennään esimiehelle kertomaan, että taas on oltu ilkeitä.
Älä kysele purkamattomien erien perään, ryhdy niitä purkamaan, koska kaiketi sinulla sen verran on ymmärrystä, että näet siellä liikkeessä, onko uutta tavaraa otettu esille vai ei. Älä kysele toiselta vasta töihintulleelta, että hei, missä meidän tarjoukset - miksi hän tietäisi, hän tuli vasta äsken paikalle eikä ole esihenkilösi, kysy siis pomolta.
Nykyisin me ohjaamme tämän erityisherkän kysymään suoraa pomolta asian kuin asian, me muut selviämme helpommalla, kun työkaveri ei linnoitraudu kolmeksi tunniksi vessaan, kun on niin paha mieli.
Kaikki ansaitsemme asiallista kohtelua työelämässä ja muuallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko opiskelija tai harjoittelija, vai miksi keksit, että sulle pitää olla kannustava?
Mulla on työkaveri joka saa pätkiksiä, ollaan sovittu, että sanon seis, jos menee överiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainut ratkaisu tälle on että haastat työkaverisi rap taisteluun
Itse yritän tuollaisissa tilanteissa ajatella että ehkä sillä työkaverilla on joku vaikea tilanne elämässä menossa ja siksi saattaa välillä vähän tiuskaista. Eli että ei se minusta johdu ja olen vain sivullinen uhri. Aika vähä lopulta kuitenkin tiedämme työkavereista ja heidän elämästään mitään. Satunnaisia ihmisiä jotka vain ovat tulleet samaan paikkaan töihin kuin minäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut tällainen. Lapsena olin tosi ujo ja aina pelännyt pieniäkin konflikteja. Olen luonteeltani todella rauhallinen ja joskus edelleen hieman ujo, enkä tosiaankaan osaa puolustaa itseäni.
Toisaalta ihan kiva siedättää itseäni tallaisille tilanteillekkin. Olenkin hieman ajatellut että, nää on hyvää harjotusta itselle. Muutama vuosi taaksepäin, niin olisin varmaan alkanut itkemään kyseisissä tilanteissa, nyt on vähän helpottanut. Osaan jatkaa tilanteesta eteenpäin ja olla välittämättä suurimman osan ajasta, mutta kyllä välillä tulee sellanen olo, että tekis mieli sanoa, että miksi tiuskit minulle?
Ap.
Se näissä just on, ettet voi vaatia ketään muuttamaan itseään sinulle mieluisammaksi. Eli ainoa vaihtoehto on oppia suhtautumaan niihin eritavalla kuin ennen. Vaatii kyllä työtä ja asenteen muutosta sinulta, sillä reaktiot tulee niin selkärangasta. Mutta se on mahdollista! Ihan ekana mieti, kenen töksäytykset ovat oikeasti tärkeitä ja onko niissä totuusperää ja aitoa aihetta? Jos tämäkin tiuskii pienistä asioista, eivät ne ole niin tärkeitä kuin hän yrittää antaa ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kaltaisesi työkaveri. Sanoi mitä tahansa, niin aina koetaan kokemista ja mennään esimiehelle kertomaan, että taas on oltu ilkeitä.
Älä kysele purkamattomien erien perään, ryhdy niitä purkamaan, koska kaiketi sinulla sen verran on ymmärrystä, että näet siellä liikkeessä, onko uutta tavaraa otettu esille vai ei. Älä kysele toiselta vasta töihintulleelta, että hei, missä meidän tarjoukset - miksi hän tietäisi, hän tuli vasta äsken paikalle eikä ole esihenkilösi, kysy siis pomolta.
Nykyisin me ohjaamme tämän erityisherkän kysymään suoraa pomolta asian kuin asian, me muut selviämme helpommalla, kun työkaveri ei linnoitraudu kolmeksi tunniksi vessaan, kun on niin paha mieli.
Tuntuu, että työelämään on tullut enemmän näitä, joilla on joku viisvuotiaan kyselykausi, ilman oma-aloitteellisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kaltaisesi työkaveri. Sanoi mitä tahansa, niin aina koetaan kokemista ja mennään esimiehelle kertomaan, että taas on oltu ilkeitä.
Älä kysele purkamattomien erien perään, ryhdy niitä purkamaan, koska kaiketi sinulla sen verran on ymmärrystä, että näet siellä liikkeessä, onko uutta tavaraa otettu esille vai ei. Älä kysele toiselta vasta töihintulleelta, että hei, missä meidän tarjoukset - miksi hän tietäisi, hän tuli vasta äsken paikalle eikä ole esihenkilösi, kysy siis pomolta.
Nykyisin me ohjaamme tämän erityisherkän kysymään suoraa pomolta asian kuin asian, me muut selviämme helpommalla, kun työkaveri ei linnoitraudu kolmeksi tunniksi vessaan, kun on niin paha mieli.
Yleensä olenkin todella itsenäinen, mutta hänen kanssaan vähän eri asia. Yleensä kun menen itsenäisesti tekemään työtehtäviä, niin hän tulee tivaamaan, että mitä oikein teen. Hän on aika kontrollifriikki ja haluaa tietää aina mitä kukin tekee. Muutenkin meillä yleensä yhdessä sovitaan mitä kukin tekee sinä päivänä.
ap.
Voit kauniisti tuollaisessa tilanteessa todeta, että et koe asian olevan sinun syytäsi ja sinusta tuntuu tiuskiminen ikävältä.
Meitä mahtuu moneen junaan ja työkaverisi on selvästi pahoillaan, kun tuiskahtelee. On ihan ok sanoa, että asia harmittaa sinua ja tarvittaessa voit myös keskustella esihenkilön kanssa tilanteesta. Koen kuitenkin, että mikäli pystyt, olisi hyvä, että sanoisit asiasta itse. Voit myös kertoa työkverille, että olet aika herkkä ja välillä pelästyt myös syyttä suotta ja jäät murehtimaan asiaan ja arvostat sitä, että hän on jälkeenpäin pahoitellut asiaa.
Toihan on hyvä tilanne, jos työkaveri ymmärtää olevansa välillä tökerö ja pyytää vielä anteeksi. Siitä on hyvä lähteä yhdessä sopimaan uusia käyttäytymismalleja molemmille.
Herkkyys on hankala juttu, kun maailma ei kuitenkaan koskaan tule muuttumaan meille mieluisaksi.
Tyhmät kysymykset uuvuttaa ja on todella raskasta väsyneenä vastailla turhiin kysymyksiin ja pakottaa itselleen lässyttävä äänensävy.
Mieti ap miten itse jaksaisit pikkulapsen tai vammaisen kanssa, jos olisi samaan aikaan omatkin työt tehtävänä.
Mikä hänen asema on? Rivityöntekijä kuten sinäkin?
Mitä luultavimmin häntä ärsyttää tapasi kysyä asioita. Se ehkä tuntuu hänestä siltä, että tarvitset koko ajan ohjausta ja lupaa tehdä asioita, joista sinun ei tarvitsisi kysyä lupaa. Esim. tuon rullakko asian olisit voinut hoitaa siten, että havaittuasi asian, olisit voinut vain sanoa, että "menen tyhjentämään rullakkoa".
Sinällään et tehnyt mitään väärin, mutta sinun olisi hyvä muistaa, että ihmiset on erilaisia kaikki, joten ei tarvitse loukkaantua siitä, jos joku ilmiselvästi loukkaantuu jostain sinun kommentistasi. Nyt kun tiedät, että työkaverisi on tuollainen helposti äksyyntyvä, niin sinä voit kehittää itsellesi itsenäisemmän työotteen ja jos myymälään tulee uusia työntekijöitä, niin voit olla heille sitten ystävällinen ja informaatiota jakava.
Jos itsellä olisi tuollainen työkaveri, joka koko ajan tuntuisi äksyilevän minulle, niin sanoisin jotain tyylin "no sori... ajattelin vain, että saattaisit tietää miksi tarjous ei ole enää voimassa ja kuka muu näistä tietäisi kuin myymälän henkilökunta. Mutta hyvä kun kerroit ettet tiedä, niin minä voin mennä kysymään esihenkilöltä asiaa".
Ihan ekana, kukaan ei ole yliherkkä. Sun reaktio on sulle täyttä totta ja se tulee jostain historiasta, olet ollut samassa tilanteessa, jossa oot kokenu suhun kohdistuvaa tilanteeseen nähden liian tylyä kritiikkiä ja nyt se sama tunne tulee vaan aina esiin vastaavissa tilanteissa. Kun tunnistat tämän siinä hetkessä, olo helpottaa.
Ja koska työkaveri on muuten hyvä tyyppi, voit oikeastaan jopa sopia hänen kanssaan, että saisitko hänen kanssaan harjoitella näitä tilanteita. Kerro, että reagoit mielestäsi liian voimakkaasti näihin ja haluaisit oppia puolustautumaan. Kysy, sopiiko niin, että sanot aina, kun hän töksäyttää ja ettei hän ota sitä itseensä, vaan pidetään tilanne harjoituksen kaltaisena. Mulla on tällainen sopimus erään työkaverin kanssa, harjoittelen rajojen asettamista turvallisen ihmisen kanssa ja tämä on ollut mulle todella tervehdyttävää!