Uskovat: Onko oikein, että leipäjonosta saa ruokaa vain jos osallistuu ensin uskonnolliseen ohjelmaan?
Asun sellaisessa kaupungissa, jolla leipäjonoja/ruokajakeluja järjestää useampi taho. Yksi näistä (ei ev.lut.) jakaa ruokaa vain niille, jotka osallistuvat sitä ennen uskonnolliseen ohjelmaan. Ohjelma kestää noin tunnin ja sisältää yhteislauluja, Raamatun lukemista, siihen liittyvän opetuspuheen, rukousta ja kolehdin, jolla kerätään rahaa ruokajakelusta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. (Kolehdin kohdalla mainitaan aina, että lahjoittaminen on täysin vapaaehtoista eikä kenenkään pidä lahjoittaa vasten tahtoaan. Toisaalta yleensä sanotaan myös, että omastaan antaminen koituu siunaukseksi ja Jumala rakastaa iloista antajaa) Ovi laitetaan lukkoon 15 minuuttia ohjelman alkamisen jälkeen, joten kaikkien täytyy kuunnella uskonnollista sanomaa vähintään 45 minuuttia.
Kysyisin lähinnä palstan uskovaisilta, onko tällainen toimintatapa mielestänne hyvä tai edes hyväksyttävä? Vai pitäisikö ruokaa jakaa kaikille tarvitseville ja jättää jokaisen oman harkinnan varaan, haluavatko he kuunnella uskonnollista paasausta vai ei?
Kommentit (1097)
Miten se menikään, joka häpeää minua/minun nimeäni ihmisten edessä sitä minäkin häpeän (Jumalan edessä?)
Uskovien ei kuulu hävetä Jumalaansa eikä Jeesusta eikä pimittää kenen nimissä he sitä leipää jakavat. Mitä hyväksikäyttöä se on että haluaa antaa kaikille mahdollisuuden iankaikkiseen elämään iankaikkisen kadotuksen sijaan? Nyt ei mitään satuja ja hulluutta tms vaan koettakaa kerrankin ateistit ajatella uskovien näkökulmasta ja osoittaa itse sitä empatiaa jota niin kovasti huutelette.
Uskovat asettavat Jumalan sanan kaiken yläpuolelle. Jeesus ja Hänen sanansa asettaa Jeesuksen nimen kaikkia nimiä korkeammalle. Uskovat eivät aseta itseään kenenkään yläpuolelle vaan tarkoituksena on nostaa Jeesus korkeimmalle ja siinä asemassa joka ikinen ihminen on täsmälleen samalla viivalla. Jos joku haluaa kuoltuaan kohdata Jumalan yksin, niin ei siinä hyvin käy. Uskovat käsittävät että eivät voi kohdata pyhää kaikkivaltiasta yksin, niin he ottavat Jeesuksen suojakilvekseen ja puolustajakseen, jotta Jumalan pyhyys ei heitä kärventäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se uskonnollisen yhteisön jakama ruokakassi ei ole mikään kansalaisoikeus, joten he voivat järjestää asian miten haluavat. Kenenkään ei ole pakko mennä sinne, voi pysyä kotona. Nykyään tuntuu olevan vallalla käsitys, että on vain valtavasti oikeuksia vaatia milloin mitäkin, mutta vastapainoisesti itseltä ei saisi kukaan olla vaatimassa yhtään mitään vastineeksi.
No ei ole mikään kansalaisoikeus ei. Mutta kun nyt esiinnytään niin rakastavina ja hyvinä kristittyinä, niin onko tosiaan liikaa vaatia edes ALKEELLISTA EMPATIAA niitä avuntarvitsijoita kohtaan? V*TTU PER*ELE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
LÄÄKKEET NYT JA ÄKKIÄ!!! Kai sinulla on resepti voimassa? Aika pahalta vaikuttaa tilanteesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ihan noin mene. Meillä jokainen paikalle tuleva saa ennen tilaisuuden alkua kupongin, jota vastaan saa ruokakassin, mutta sen kassin saa vasta ohjelman lopulla. On aivan jokaisen oma asia onko paikalla sen ajan vai ei, toivottavaa on, että olisivat, mutta ei pakko.
Jos nälkää näkevä ihminen tarvitsee apua, hänen hätäänsä ei silloin käytetä hyväksi oman sielun pelastamiseksi. Todistit juuri, että kristityt ovat alinta ja itsekkäintä saastaa, mitä maa päällään kantaa. Teillä on aina mielessä, miten pääsette hyväksikäyttämään ihmisiä pahimmin.
Eihän sitä käytetäkään, Nyt sinä et yhtään ymmärrä etkä tiedä mistä puhut. Olet jotenkin vihasi sokaisema, kommenttisi loppu(kin) oli todella outo.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntele paasaustamme, niin saat ruokaa. Jos et kuuntele, ole nälissäsi. Lähimmäisenrakkautta suorastaan saatanallisessa hengessä.
Miten jotkut uskovaiset kehtaavatkin?
Vastauksesi kertoo sen, että et kauheasti lukenut tämän ketjun muita viestejä, edes muutamaan sivun verran. Olet väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Koska teille satuilijoille on tunnetusti vaikea puhua järkeä niin yritetääs tätä: Kuvitelkaa tilanne että teillä on tilanne jossa kerta kaikkiaan tarvitsette ruokaa tilaisuudesta jossa teidän on pakko istua paikallanne ja kuunnella esitelmiä siitä miten järjen/tieteen vastainen juttu on minkään sortin jumala tms.
Joudutte laulamaa pari ateistilaulua tai ainakin teeskentelemään sitä ja sitten saatte ruokaa ja voitte kiiruhtaa kotiin ruokkimaan nälkäiset lapsenne.
Tuntuisiko mukavalta?
Sitten on syytä katsoa peiliin. Ja vaikka kysäistä, että miten meni noin niin kuin omasta mielestä? Ehkä voisi hioa taktiikkaa vähän jatkoa ajatellen?
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt osaisi vihdoinkin kertoa mikä on se seurakunnalle koituva hyöty sitä että jonottajat osallistuvat hartauteen?
Pitäisikö seurakunnalle olla jotain hyötyä, että kukaan ikinä tulee mihinkään tilaisuuteen? Ei pidä, eikä seurakunta hyödy mitään. Päinvastoin, ruokakasseja on usein kokoamassa suuri vapaaehtoisten joukko ihan ilmaiseksi. Voin kertoa että tilaisuuksien puolesta usein rukoillaan ja niiden puolesta, jotka kassia tulevat hakemaan. Kuuntelevat he tilaisuutta tai istuvat siellä sitten kuulokkeet päässä. Kun Jumala ihmistä kutsuu, ei siihen tarvita edes seurakunnan tilaisuutta, mutta se on yksi kanava jonka kautta Jumala pääsee ihmisen elämässä toimimaan.
Olen kuullut sellaisestakin tilaisuudesta, jossa Pyhä Henki on ollut niin voimakkaasti läsnä, että muutama tulija on kaatunut jo tuulikaapissa polvilleen tilaisuuteen tullessaan. Uskallatteko enää jatkossa hakea ruokakassia, jos joskus käy näin?
Lähimmäisenrakkaudesta ja hyvistä ihmisistä täällä horisee vain ateisti. Ei uskovat puhu itsestään noin. He ovat edelleen syntisiä mutta armahdettuja syntisiä (ja huom! se ei ole mikään lupa olla ja tehdä mitä vain ja sitten pyytää anteeksi ja jatkaa taas samaa menoa vaan vajavaisina ihmisinä heillä on pyrkimys hyvään mutta silti tekevät syntiä tavalla tai toisella mutta heillä on Jeesus joka on synnit sovittanut ja auttaa taas nousemaan ja elämää tätä elämää - kauhea vuodatus mutta pakko ettei joku tule raivoamaan että uskikset käyttää hyväkseen kun kaiken saa anteeksi). Syntisiä ovat myös uskon ulkopuolella elävät ihmiset mutta "omillaan" kun eivät ole ottaneet Jeesusta vastaan. Maan päällä se vielä menee mutta kuoleman hetkellä tilanne on toinen. Ja siitä on kyse, uskovat eivät halua -epäitsekkäästi!- että kukaan joutuisi kadotukseen ja kidutukseen. Siksi evankeliointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uskonnon varjolla ehdollistetaan auttamista, se ei toimi. Tai politiikan varjolla. Se kertoo että hyötyä etsitty tai agenda, mahdollisesti. En ota kantaa tähän tapaukseen joka aloituksessa, yleinen aihe. Ulkomailla merimieskirkko ehdollistaa päivätoimintaan, samoin Suomessa sossut (eli politiikka) ja jotkut järjestöt hyväntekeväisyyden nimissä? Apu ei näin mene perille.
Se on kuule niin että sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Älä sotke uskontoa ja Jeesuksen seuraamista toisiinsa. Uskonto ei pelasta, Jeesus pelastaa. Uskonto ei paranna, Jeesus parantaa. Uskonto ja uskonnollisuus eivät ole voimallisia muuttamaan kenenkään elämää, Jeesus on se joka muuttaa ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristillistä rakkautta ei ole se että hymistellen silittää päätä, antaa ruokaa ja katsoo vaieten kun toiset kulkevat pimeydessä ymmärtämättä sitä. Se olisi välinpitämättömyyttä mikä on rakkauden vastakohta.
Rakkautta on pitää niitä hartauksia vaikka saa p*skaa niskaansa.
Muuten, Jeesusta ei ristiinnanulittu siksi että hän teki ihmisille hyvää. Hänet ristiinnaulittiin koska hänen opetuksensa ja puheensa Jumalasta, synnistä, taivasten valtakunnasta jne herättivät kovasydämisissä raivoa. Hänet haluttiin nolata ja hiljentää mutta hän ei vaiennut.
Aivan kuten se herättää tämän päivän konservatiiveissa. Miksi kristinusko olisi säästynyt omilta "fariseuksiltaan"?
Niin no, heitä suututti kun Jeesus sanoi olevansa Jumalan Poika. Ateistit pilkkaavat uskovia kun nämä uskovat "satuolentoon". Jos seurakunnassa kerrottaisiin suuresta hyväntekijästä, ihmisestä, joka eli ja kuoli kauan sitten mutta antoi esimerkin kuinka olla ja elää se ei suututtaisi. Nyt kun samasta miehestä puhutaan Jumalan saa se ateistit raivoihinsa ja ahdistumaan.
Eivät fariseukset ja lainoppineet siitä suuttuneet, että Jeesus väitti olevansa Jumalan Poika. Se oli vain "tekosyy" tuomita Jeesus. He olivat, kuin Orpo ja sanoivat "Kun en muuta keksinyt". He suuttuivat, koska Jeesus kyseenalaisti heidän valtansa sekä arvovaltansa ja sanoi heitä valehtelijoiksi. (Joh. 8:44)
Fariseukset ja lainoppineet vaativat valoja siitä, että ihmiset puhuivat totta. ( Matt. 5:33 -> 37)
Jeesuksen mukaan tämä on oli valehtelijan merkki ("pedon merkki)". Ei totuudessa pysyminen tai uskollisuus Jumalalle vaadi valoja.
Mutta Jeesus oli vaiti. Niin ylimmäinen pappi sanoi hänelle: "Minä vannotan sinua elävän Jumalan kautta, että sanot meille, oletko sinä Kristus, Jumalan Poika". Jeesus sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanoit. Mutta minä sanon teille: tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä." (Matt. 26:63, 64)
Mutta ennen kaikkea, veljeni, älkää vannoko, älkää taivaan kautta älkääkä maan, älkää mitään muutakaan valaa; vaan "on" olkoon teillä "on", ja "ei" olkoon teillä "ei", ettette joutuisi tuomion alle. (Jaak. 5:12)
Valoja vannovat vain valehtelevat viranomaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se uskonnollisen yhteisön jakama ruokakassi ei ole mikään kansalaisoikeus, joten he voivat järjestää asian miten haluavat. Kenenkään ei ole pakko mennä sinne, voi pysyä kotona. Nykyään tuntuu olevan vallalla käsitys, että on vain valtavasti oikeuksia vaatia milloin mitäkin, mutta vastapainoisesti itseltä ei saisi kukaan olla vaatimassa yhtään mitään vastineeksi.
No ei ole mikään kansalaisoikeus ei. Mutta kun nyt esiinnytään niin rakastavina ja hyvinä kristittyinä, niin onko tosiaan liikaa vaatia edes ALKEELLISTA EMPATIAA niitä avuntarvitsijoita kohtaan? V*TTU PER*ELE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ilosanomaa suurempaa empatiaa ei ole. Sen rinnalla maallinen ruokapussi ei ole mitään. Olisi todellinen viharikos riistää evankeliumi köyhiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se uskonnollisen yhteisön jakama ruokakassi ei ole mikään kansalaisoikeus, joten he voivat järjestää asian miten haluavat. Kenenkään ei ole pakko mennä sinne, voi pysyä kotona. Nykyään tuntuu olevan vallalla käsitys, että on vain valtavasti oikeuksia vaatia milloin mitäkin, mutta vastapainoisesti itseltä ei saisi kukaan olla vaatimassa yhtään mitään vastineeksi.
No ei ole mikään kansalaisoikeus ei. Mutta kun nyt esiinnytään niin rakastavina ja hyvinä kristittyinä, niin onko tosiaan liikaa vaatia edes ALKEELLISTA EMPATIAA niitä avuntarvitsijoita kohtaan? V*TTU PER*ELE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Perustele ja kerro minkälaista alkeellista empatiaa odotat.
Selitäpä nyt tarkemmin mitä hyväksikäyttämistä on jos saa jonkun tulemaan hengelliseen tilaisuuteen? Ei siinä jonkun toisen tulolla kenenkään muu sielu pelastu kuin mahdollisesti sen tulijan. Emme me pelastu muiden avulla tai muiden kautta, millään tavoin.
Millä oikeudella sinä puutut sen toisen ihmisen sielun kohtaloon? Varsinkin jos se tapahtuu vastoin hänen omaa tahtoaan.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt osaisi vihdoinkin kertoa mikä on se seurakunnalle koituva hyöty sitä että jonottajat osallistuvat hartauteen?
Pitäisikö seurakunnalle olla jotain hyötyä, että kukaan ikinä tulee mihinkään tilaisuuteen? Ei pidä, eikä seurakunta hyödy mitään. Päinvastoin, ruokakasseja on usein kokoamassa suuri vapaaehtoisten joukko ihan ilmaiseksi. Voin kertoa että tilaisuuksien puolesta usein rukoillaan ja niiden puolesta, jotka kassia tulevat hakemaan. Kuuntelevat he tilaisuutta tai istuvat siellä sitten kuulokkeet päässä. Kun Jumala ihmistä kutsuu, ei siihen tarvita edes seurakunnan tilaisuutta, mutta se on yksi kanava jonka kautta Jumala pääsee ihmisen elämässä toimimaan.
Olen kuullut sellaisestakin tilaisuudesta, jossa Pyhä Henki on ollut niin voimakkaasti läsnä, että muutama tulija on kaatunut jo tuulikaapissa polvilleen tilaisuuteen tullessaan. Uskallatteko enää jat
Kiitos vastauksesta. Minä tiedän tuon ja oikeassa olet, toivottavasti ketjun hyväksikäyttäjä/itsekkyysjankkaajakin lukee ja ymmärtää. Olisi vain mukava kuulla mitä he itse tarkoittavat sillä seurakunnan hyötymisellä. Joku jo erheellisesti parikin kertaa väitti että uskovat välittää vain oman sielunsa pelastumisesta pakottamalla muita mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, turmeltuuko saatanllinen musta sielusi jos joudut hetken seuraamaan kristillistä sanomaa?
Ja tässä taas nähtiin uskovaisten todelliset kasvot mitä ajattelee muista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska teille satuilijoille on tunnetusti vaikea puhua järkeä niin yritetääs tätä: Kuvitelkaa tilanne että teillä on tilanne jossa kerta kaikkiaan tarvitsette ruokaa tilaisuudesta jossa teidän on pakko istua paikallanne ja kuunnella esitelmiä siitä miten järjen/tieteen vastainen juttu on minkään sortin jumala tms.
Joudutte laulamaa pari ateistilaulua tai ainakin teeskentelemään sitä ja sitten saatte ruokaa ja voitte kiiruhtaa kotiin ruokkimaan nälkäiset lapsenne.
Tuntuisiko mukavalta?
Ei se tuntuisi miltään. Onnellinen tietysti olisin jos ateistit auttaisivat ja iloitsisin siitä. Ei minun uskoani horjuta enkä ahdistu jos kuulen ko luentoja ja esitelmiä - vai pitäisikö teitä lainaten sanoa aivopesua? Sen sijaan että herjaisin ja mitätöisin ateisteja kertoisin että sieltä sain avun kun kukaan muu ei auttanut. Pysyisin silti uskovana. Miksi sama toisinpäin on
Juuri näin. Eipä paljon hetkauta. Onhan tämä maailman jo nyt täynnä kaikenlaista tuubaa muutenkin, kuten mies voi olla nainen ja nainen voi olla mies jne. Kyllä tässä on kuunneltu sitä ja tätä ja kolmattakin. Voisin kuunnella vaikka luennon litteän maan kannattajilta tai siitä että kuu on juustoa. Onhan se jännää kuulla minkälaisia näkemyksiä muilla on.
Minun uskoni siihen että Jeesus on totuus on ja pysyy koska 24/7 Jeesus osoittaa olevansa totuus.
Kos kirkko maksaa jakelun niin ookoo
Vierailija kirjoitti:
Selitäpä nyt tarkemmin mitä hyväksikäyttämistä on jos saa jonkun tulemaan hengelliseen tilaisuuteen? Ei siinä jonkun toisen tulolla kenenkään muu sielu pelastu kuin mahdollisesti sen tulijan. Emme me pelastu muiden avulla tai muiden kautta, millään tavoin.
Millä oikeudella sinä puutut sen toisen ihmisen sielun kohtaloon? Varsinkin jos se tapahtuu vastoin hänen omaa tahtoaan.
-eri
Ei se ihan noin mene. Se sielun haltija ihan itse päättää kohtalostaan vaikka tulisi siihen kokoukseen vai mikä nyt onkaan. Sillä oikeudella että Jeesuksen seuraajille annettiin tehtävä tai suorastaan käsky evankelioida tai saattaa joku evankeliumin kuulolle.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tällä hetkellä linjoilla olevan ateistin kannattaisi tutustua siihen kristinuskoon hiukan tarkemmin - vaikka menemällä leipää hakiessaan siihen hartauteen - koska hänellä on hyvin omituinen käsitys uskosta ja pelastuksesta. Ei sillä että leivänhakija menee hartauteen pelastu kukaan muu kuin hän itse (jos ottaa Vapahtajan vastaan). Eikä siitä hyödy kukaan muu, millään lailla. Miten joku jo uskossa oleva pelastuu sillä että joku uskosta osaton osallistuu hengelliseen tilaisuuteen? Vain Jeesus voi pelastaa ja hän on jokaisen henkilökohtainen pelastaja, kukaan ei pelastu kenenkään muun kautta. Eikä saa mitään pisteitä tai palkkioita jos saa jonkun tulemaan mukaan seurakuntaan.
Sanon ihan suoraan, että kaltaisesi ihmiset ovat minusta pelottavia. Oikeasti.
Minulle Jumala ja Jeesus edustavat rakkautta. Nämä teidän jutut ovat kaukana rakkaudesta.
Nyt tällä hetkellä linjoilla olevan ateistin kannattaisi tutustua siihen kristinuskoon hiukan tarkemmin - vaikka menemällä leipää hakiessaan siihen hartauteen - koska hänellä on hyvin omituinen käsitys uskosta ja pelastuksesta. Ei sillä että leivänhakija menee hartauteen pelastu kukaan muu kuin hän itse (jos ottaa Vapahtajan vastaan). Eikä siitä hyödy kukaan muu, millään lailla. Miten joku jo uskossa oleva pelastuu sillä että joku uskosta osaton osallistuu hengelliseen tilaisuuteen? Vain Jeesus voi pelastaa ja hän on jokaisen henkilökohtainen pelastaja, kukaan ei pelastu kenenkään muun kautta. Eikä saa mitään pisteitä tai palkkioita jos saa jonkun tulemaan mukaan seurakuntaan.