Lue keskustelun säännöt.
Tulevan anopin raivari sukunimestä.
02.11.2025 |
Tuleva anoppini siis sai perjantaina järkyttävän raivarin siitä etten ota mieheni sukunimeä kun menemme naimisiin. Häät on ensi kuussa ja asia selvisi hänelle ohimennen kun keskustelimme häistä jotakin. En olisi kyllä arvannut odottaa tuollaista reaktiota. 😂 Haukkui minut pystyyn, mieheni pystyyn, itki ja raivosi sekä oli eilen soitellut ilmeisesti koko sukunsa läpi ja koittanut saada ihmisiä painostamaan minua muuttamaan mielipiteeni. No en todellakaan muuta. Minä pidän oman nimeni, eikä se ole millään tavalla neuvoteltavissa tai muutettavissa oleva asia. Perusteluja olisi paljonkin, niitä kun kohta joku kysyy kuitenkin. Mielestäni perusteluksi riittää yksin kertaisesti kuitenkin ihan vain se että MINÄ EN HALUA muuttaa nimeäni. Nyt ilmoitti puolisolle aamusta ettei tule häihin. No, olkoot tulematta, parempikin varmaan ettei tule pilaamaan tunnelmaa, mutta kiinnostaisi tietää onko muut nimensä pitäneet kohdanneet tälläistä vauhkoontumista jonkun suunnalta? Mua tuo hänen reaktionsa ja riehumisensa siis lähinä huvittaa, eikä vaikuta päätöksiini millään tavalla, mutta on kyllä jännä miten normaalisti tasainen ja asiallinen ihminen sekoaa toisten oikeudesta päättää omasta nimestään noin täydellisesti.
Kommentit (352)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallisia nämä omasta nimestä tiukasti kiinni pitävät, koska heidän mielipiteensä usein muuttuu, jos saavat valittavakseen uuden nimen vaikkapa tunnetusta suomalaisesta kulttuurisuvusta tai vanhasta suomenruotsalaisesta suvusta. Aatelisnimistä puhumattakaan.
Eihän kukaan vapaaehtoisesti ota itselleen jotain rantaruotsalaisen nimee. Ei nykyaikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi kysyi kädet täristen saako avoliittoon syntynyt lapsi edes isänsä sukunimeä. Jos isän sukunimi ei olisi ollut huomattavasti omaani kauniimpi niin olisin melkein piruuttani voinut puskea tuon kommentin vuoksi lapselle oman sukunimeni.
Olen kai vanhanaikainen mutta mielestäni se vakavassa suhteessa on isyyden riistämistä mieheltä jos lapsi ei saa isänsä nimeä. Miehet muutenkin vähän sivullisia kotonaan.
Miniöilläni on omat nimensä mutta lapset isän sukunimellä mikä mielestäni hyvä.
Taidamme muutenkin olla vanhanaikaisia, ei edes alle 30-vuotiailla ole avoliittoihin syntyneitä lapsia, kaikki vihittyjä
Miten ihmeessä nimi isyyteen liitty?!
Niin, miten ihmeessä? Sitähän voit pohtia vaikka pari päivää jos et lyhyemmässä ajassa keksi ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattaa perua häät ;)
miks- ai jonkun wanhan akan takia, mieshän ei oo ongelma
Oma tyttönimeni on ruma ja melko pitkä, ja siitä saa vääntämällä tehtyä aika ikäviä sukunimiä. Otin mielelläni mieheni lyhyen, kansanvälisen sukunimen käyttööni siitäkin huolimatta, että joudun usein tavaamaan sukunimeni edelleen. Ulkomaalaisten asiakkaidenikin on helppo kirjoittaa nykyinen sukunimeni oikein. Suomalainen pitkä nimi oli todellinen. Tyttäreni otti käyttöön kaksiosaisen sukunimen - ja poikani tuleva vaimo haluaa ottaa käyttöönsä meidän lyhyen, kansainvälisen sukunimen, vaikka hänen tyttösukunimensä on oikein kaunis suomalainen nimi. Minusta jokainen tekee juuri niin kuin itse parhaaksi katsoo - anopin mielipiteellä ei väliä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, kirjoitat hyvin huonosti suomen kieltä
Siis kumpi, hyvin, vai huonosti ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole kukaan kysennalaistanut päätöstäni pitää oma sukunimeni. Enemmän kysymyksiä herätti tuttavien häissä se, kun nainen otti miehen sukunimen.
Luulen, että omissa piireissäni kummastelu kääntyisi samaan suuntaan. Mutta ollaankin kouluttautuneita kaupunkilaisia, eikä mistään hevonperseenmutkasta, jossa sivistys on haavetta vain.
Minä en ole sinuun nähden ku amiksen käynyt. Se mikä minut erottaa kouluja käyneen, on TASA-ARVO! En kuunaan voisi mistään hinnasta sylkeä suohon ketään yhtä epäkunnioittavasti kuin sinä teet. En kuitenkaan halveksu sinua. Halusin vain kertoa, miten amiksen käynyt suhtautuu ajatusmaailmaltaan toisen arvoa alentaviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi kysyi kädet täristen saako avoliittoon syntynyt lapsi edes isänsä sukunimeä. Jos isän sukunimi ei olisi ollut huomattavasti omaani kauniimpi niin olisin melkein piruuttani voinut puskea tuon kommentin vuoksi lapselle oman sukunimeni.
Olen kai vanhanaikainen mutta mielestäni se vakavassa suhteessa on isyyden riistämistä mieheltä jos lapsi ei saa isänsä nimeä. Miehet muutenkin vähän sivullisia kotonaan.
Miniöilläni on omat nimensä mutta lapset isän sukunimellä mikä mielestäni hyvä.
Taidamme muutenkin olla vanhanaikaisia, ei edes alle 30-vuotiailla ole avoliittoihin syntyneitä lapsia, kaikki vihittyjä
Miten ihmeessä nimi isyyteen liitty?!
Mietitääs vaikka donnerin lapsia? Muilla lapsilla isänsä sukunimi paitsi sillä joka ei saanut kuin mitättömän junaillun lakiosansa.
Lusmut ei anna nimeään lapsilleen. Lasten serkuissa on äitinsä lapsi nuoruuden suhteesta, eivät koskaan ees asuneet yhdessä. Pojalla on isänsä sukunimi ja isä pitää yhteyttä kolmiky mppiseen vaikka on perheellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ap, antaisin mahdollisille lapsillekin tietysti oman nimeni ihan vain tuollaista anoppia kiusatakseni. Oppiipahan.
Lapsi saa automaattisesti äidin nimen.
Ei saa.
juurikin noin,ei saa, vaikka isyys -aina- epäselvää kun akoista kyse. dna tehkää ... mahdat yllättyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi kysyi kädet täristen saako avoliittoon syntynyt lapsi edes isänsä sukunimeä. Jos isän sukunimi ei olisi ollut huomattavasti omaani kauniimpi niin olisin melkein piruuttani voinut puskea tuon kommentin vuoksi lapselle oman sukunimeni.
Olen kai vanhanaikainen mutta mielestäni se vakavassa suhteessa on isyyden riistämistä mieheltä jos lapsi ei saa isänsä nimeä. Miehet muutenkin vähän sivullisia kotonaan.
Miniöilläni on omat nimensä mutta lapset isän sukunimellä mikä mielestäni hyvä.
Taidamme muutenkin olla vanhanaikaisia, ei edes alle 30-vuotiailla ole avoliittoihin syntyneitä lapsia, kaikki vihittyjä
Miten ihmeessä nimi isyyteen liitty?!
&nb
Minun lapsi on minun tyttönimellä, ei ole riistänyt isyyttä. Tämän vuoksi ihmettelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menen naimisiin muutaman viikon päästä, mutta ei ole itselleni tullut kyllä mieleenkään alkaa nimeä sen takia vaihtamaan. Mies aikaa varattaessa tokaisi että mikäköhän järki siinä on että toinen (tai molemmat) vaihtavat nimensä. Ei hänellekään se tullut aiemmin mieleen.
Sitä en tiedä miten anoppi suhtautuu asiaan. Sen näkee sitten. Oletan asian olevan hänelle yhdentekevä.
No ei se pappi sitä kirkossa kuuluta! Ei anoppi tiedä sun sukunimeä ellet sano.
Eiköhän hän somesta sen näe jatkossakin, ja hyvin voi olla että kysyykin. Miksei?
Sori, en tullut ajatelleeksi somea 😂 itse en someen kuulu, enkä tule kuulumaan. Naimisissa olen, mieheni nimeä kannan. N54
Täytyy sanoa etten kyllä näkisi mitään syytä piilotella nimeäni anopilta vaikka en somessa olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otin mieheni nimen kun mentiin naimisiin. Halusin että koko perheellä on tulevaisuudessa sama sukunimi. Koin myös että helpompi minun muuttaa nimeni kuin käydä miehen kanssa keskustelua asiasta. Tiedän että edesmennyttä isääni harmitti kun nimi ei jatku kunnoerheeasä vain tyttäriä mutta toisaalta hänkin oli perinteinen ja sitä mieltä että miehen puolelta suvun nimi jatkuu. Tämä siis ilman kenenkään painostusta, oma valinta.
jokainen on yksilö ja kulkee omilla nimillään johon tottunut- pääsääntöisesti. toki saa vaihtaa ei sen puoleen,mutta lähtökohta olisi ne omat entiset. sitten päätetään kumpia lapsista tulee, hekin ajallaan sitten valitsevat. muuten kaksois-yhdistelmänimetkin ok. ja koko ajan eroillaan, ees taas vaihtelevat,ei ok.
309, en voinut lainata.
Tiesithän, että isyys tunnistetaan virallisesti. Kaikki virallisesti tunnistetut ovat rintaperillisiä. Nimi ei siihen vaikuta. Olen siis tuo, joka miettii, miten nimi vaikuttaa isyyteen. Tiesin vastauksen jo tuolloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma anoppini aikoinaan oli tärkeänä sukunimestä, siis avioliitossa saamastaan. Hän oli tyttönimeltään näitä yhtä kolmesta yleisemmästä sukunimestä ja apella harvinaisempi ruotsin vallan aikainen sukunimi. Joskus huvitti. Tosin minulla ei ollut valinnan varaa ja lapsillakin tietysti isänsä sukunimi. Vaimoillaan omien isiensä sukunimi.
Tosin kun tyttärensä meni naimisiin "tavallisen virtasen" kanssa pohti kovasti silloin 80-luvun alussa miksi tyttären on pakko ruveta "tavalliseksi."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ap, antaisin mahdollisille lapsillekin tietysti oman nimeni ihan vain tuollaista anoppia kiusatakseni. Oppiipahan.
Lapsi saa automaattisesti äidin nimen.
Ei saa.
juurikin noin,ei saa, vaikka isyys -aina- epäselvää kun akoista kyse. dna tehkää ... mahdat yllättyä
Äiti on aina nimi edellä ensisijainen. Äiti päättää, mitä sukunimeä lapsi kantaa, mikäli äidin sukunimi eri kuin isän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi kysyi kädet täristen saako avoliittoon syntynyt lapsi edes isänsä sukunimeä. Jos isän sukunimi ei olisi ollut huomattavasti omaani kauniimpi niin olisin melkein piruuttani voinut puskea tuon kommentin vuoksi lapselle oman sukunimeni.
Olen kai vanhanaikainen mutta mielestäni se vakavassa suhteessa on isyyden riistämistä mieheltä jos lapsi ei saa isänsä nimeä. Miehet muutenkin vähän sivullisia kotonaan.
Miniöilläni on omat nimensä mutta lapset isän sukunimellä mikä mielestäni hyvä.
Taidamme muutenkin olla vanhanaikaisia, ei edes alle 30-vuotiailla ole avoliittoihin syntyneitä lapsia, kaikki vihittyjä
Minusta on outoa, että lapselle tulee joku muu ku
Mikä siinä ei olisi outoa, ettei lapsella ole synnyttäjänsä nimeä?
Vierailija kirjoitti:
309, en voinut lainata.
Tiesithän, että isyys tunnistetaan virallisesti. Kaikki virallisesti tunnistetut ovat rintaperillisiä. Nimi ei siihen vaikuta. Olen siis tuo, joka miettii, miten nimi vaikuttaa isyyteen. Tiesin vastauksen jo tuolloin.
Noissa lehtolapsissa se näkyy. Nimeä ei anneta ja perinnöissä keplotellaan. Jos taas pelataan reilua peliä au-lapsikin saa isänsä sukunimen, isä maksaa eikä juljustele. Kuten donner, kari tapio, päätalo, näitä julkkiksiakin on paljon. Nyt kai tapani kansan vanhin lapsi myös. ( onkohan hänen nuoremmat lapsensa millä sukunimellä?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ap, antaisin mahdollisille lapsillekin tietysti oman nimeni ihan vain tuollaista anoppia kiusatakseni. Oppiipahan.
Lapsi saa automaattisesti äidin nimen.
Ei saa.
juurikin noin,ei saa, vaikka isyys -aina- epäselvää kun akoista kyse. dna tehkää ... mahdat yllättyä
Äiti on aina nimi edellä ensisijainen. Äiti päättää, mitä sukunimeä lapsi kantaa, mikäli äidin sukunimi eri kuin isän.
Ei kai miehet yleensä parisuhteissa saa päättää yhtään mistään. Sellaisia välttämättömiä äänettömiä , jotka kelpaavat pönkittämään statusta " olen saanut miehen "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
309, en voinut lainata.
Tiesithän, että isyys tunnistetaan virallisesti. Kaikki virallisesti tunnistetut ovat rintaperillisiä. Nimi ei siihen vaikuta. Olen siis tuo, joka miettii, miten nimi vaikuttaa isyyteen. Tiesin vastauksen jo tuolloin.
Noissa lehtolapsissa se näkyy. Nimeä ei anneta ja perinnöissä keplotellaan. Jos taas pelataan reilua peliä au-lapsikin saa isänsä sukunimen, isä maksaa eikä juljustele. Kuten donner, kari tapio, päätalo, näitä julkkiksiakin on paljon. Nyt kai tapani kansan vanhin lapsi myös. ( onkohan hänen nuoremmat lapsensa millä sukunimellä?)
Mitä jos sen lehtolapsen äiti ei halua lapselleen jonkun yhdenillanhoidon sukunimeä?
Mitä outoa siinä on?