Miksi jotkut suuttuvat siitä jos joku sanoo ettei halua tapailla yh:ta?

Toivottavasti pian löydät sellaisen kumppanin, niin pääset suututtamasta niitä jotka eivät sinua saa.

En suutu, toivotan onnea etsinnälle.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti pian löydät sellaisen kumppanin, niin pääset suututtamasta niitä jotka eivät sinua saa.

Aloituksessa ei otettu kantaa ap:n parisuhdestatukseen eikä se ole relevantti tämän käsiteltävän ilmiön kannalta.

En myöskään ymmärrä. Jos haluaisin elää lapsiperheessä haluaisin, että lapset ovat omiani.

Vierailija kirjoitti:

En suutu, toivotan onnea etsinnälle.

Aikuiset ja kypsät ihmiset ei suutu.

Aloituksessa ei ollut mainintaa että ap olisi etsimässä suhdetta.

Missä ja miten olet törmännyt tilanteeseen, jossa joku suuttuu tuosta? Miten se ilmenee? 

Vierailija kirjoitti:

En suutu, toivotan onnea etsinnälle.

Miksi sitten olet tässä ketjussa?

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti pian löydät sellaisen kumppanin, niin pääset suututtamasta niitä jotka eivät sinua saa.

Heh, ja heti ohi aineen. 

Ihan jokaisella saa olla ihan mitä tahansa toiveita tulevalle seurustelukumppanille.

Tuskin kovin moni nuori ihminen haluaa suhdetta, jossa toisella osapuolella on lapsi. En minäkään olisi halunnut.

En oikeastaan haluaisi vieläkään, vaikka on jo omiakin lapsia. Onneksi olen naimisissa niin ei tarvitse etsiä uusia suhteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En suutu, toivotan onnea etsinnälle.

Aikuiset ja kypsät ihmiset ei suutu.

Aloituksessa ei ollut mainintaa että ap olisi etsimässä suhdetta.

Miksi hän törmäsi kuvailemaansa tilanteeseen koskaan joe ei etsisi suhdetta?

Olen yh, mutta en minä tuollaisesta suutu. Jokaisella on oikeus etsiä sellaista kumppania kun haluaa.

Onhan minulla itsellänikin kriteereitä kumppanille vaikka kuinka paljon, joten miksei muillakin saisi olla?

Mistä päättelet jonkun suuttuneen? Suuttuminen on aika voimakas tunne, enkä usko sinun herättävän sellaista. Ehkä tulkitset myötähäpeän, kyllästymisen, välinpitämättömyyden tai ihan vaan v*ttuilun suuttumiseksi.

YH:t loukkaantuu kun huomaa ettei kykene täyttämään kriteeriä vaikka on mielessään jonkun jo päättänyt elättäjäksi

Aiheessa pysytellen, niin luulisin, että ne yh:t jotka suuttuvat, tekevät sen siksi että heidän mielestään ne lapset pitää kelvata kun ovat ihania ja tulevat mukana paketissa. Yh:lla on usein myös lapsivapaita viikkoja tai viikonloppuja, jos tapaamiset toimivat normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Missä ja miten olet törmännyt tilanteeseen, jossa joku suuttuu tuosta? Miten se ilmenee? 

Se tulee vastaan aina semmoisessa tilanteessa kun YH äiti on päättänyt jossain esimerkiksi baarissa jonkun miehen puolisokseen ja se mies ei kelpuuta naista naisen lasten takia. Noissa tilanteissa nainen muuttuu suustaan aivan kauheaksi kun se nainen on kuvitellut olevansa paras kaikista ja iskee todellisuus ettei olekkaan

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En suutu, toivotan onnea etsinnälle.

Aikuiset ja kypsät ihmiset ei suutu.

Aloituksessa ei ollut mainintaa että ap olisi etsimässä suhdetta.

Miksi hän törmäsi kuvailemaansa tilanteeseen koskaan joe ei etsisi suhdetta?

Seuraamalla ympäristöä ja somekeskusteluja? 

Vierailija kirjoitti:

Ihan jokaisella saa olla ihan mitä tahansa toiveita tulevalle seurustelukumppanille.

Silti moni syyttää muita ihmisiä liian valikoiviksi. Tämä on mielestäni kummallinen syytös. Mielestäni on ihan järkevääkin, että pohdimme tarkoin, kenen kanssa alamme vakavaan parisuhteeseen tai kenen kanssa päädymme harrastamaan seksiä.

Uskon vahvasti, että parisuhteet päättyvät niin usein ja herkästi erityisesti siksi, että ne on alunperinkin aloitettu väärän ihmisen kanssa. En usko, että pelkkä sukupuoli riittää toimivan parisuhteen perustaksi. Muutakin yhteensopivuutta vaaditaan.

Omista epäonnistumisista syyllistetään ensisijaisesti muita. Ihmiset ovat pinnallisia, tyhmiä, eivät arvosta oikeita asioita ja niin edelleen.

Aika harva on nykyään yh, koska pääsääntöisesti ei yksinhuoltajuutta enää anneta, vaan kaikki vanhemmat ovat nykyään yhteishuoltajia. Lapset ovat puoliksi vanhemmillaan ja silloin voi molemmat tapailla uusia kumppaneita ilman että lapsia tarvitsee sotkea kuvioon ollenkaan.