Lue keskustelun säännöt.
Muistikuvia 60- ja 70-lukujen töistä ja työskentelystä???
Oliko ennen oikeasti paremmin? Oliko työtahti hitaampaa?
Kommentit (425)
1970 luvun alun energiakriisi (suomen rahapula odtaa öljyä). Sähköä kannustettiin säästämään. Kansa säästi ja sähkönhintaa nostettiin kun sähköyhtiöt tarvitsivat rahaa kassaan.
Siihen loppui energiakriisi suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakennusmiehet käyttivät puutikkaita. Rakennustelineitä, turvakaiteita, turvaköysiä, kypäriä ei käytetty, putomisia ei juurikaan ollut. Kun meni autokorjaamolle, korjaushallista tuli musta käry kun auton koreja hitsattiin, mitään ilmastointeja ei ollut käryt meni suoraan keuhkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ajan palkkoihin verrattuna peruspäivärahalla oleva työtönkin saa kohtuullisen korvauksen.
Enpä usko sinun ostovoimakorjanneen, vaikka absoluuttisessa valuutassa saataisitkin olla oikeassa.
Ihan Suomen pankin rahan arvolaskurilla olen tarkastanut osin muistikuvani oikeaksi. Yhteiskunta järjesti työttömyystöitä, mutta palkka oli nykyrahassa muutama sata euroa kuukaudessa. Tämä siis 1960- ja 1970-luvuilla. Markan arvoaan putosi kymmenesosaan vuosien 1963-2002 välillä.
Täälläkin on monta MUISTELUSTA rividuunarin elämän leveydestä upeine omakotitaloineen ja kulkuneuvoineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ajan palkkoihin verrattuna peruspäivärahalla oleva työtönkin saa kohtuullisen korvauksen.
Enpä usko sinun ostovoimakorjanneen, vaikka absoluuttisessa valuutassa saataisitkin olla oikeassa.
Ihan Suomen pankin rahan arvolaskurilla olen tarkastanut osin muistikuvani oikeaksi. Yhteiskunta järjesti työttömyystöitä, mutta palkka oli nykyrahassa muutama sata euroa kuukaudessa. Tämä siis 1960- ja 1970-luvuilla. Markan arvoaan putosi kymmenesosaan vuosien 1963-2002 välillä.Täälläkin on monta MUISTELUSTA rividuunarin elämän leveydestä upeine omakotitaloineen ja kulkuneuvoineen.
Tuo "ennen oli paremmin"-asenne on tosiaan ihmeellinen. Jaksaisikohan kukaan noista haikailijoista elää edes viikkoa 1960-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla jonotin "palkkapussia" pankin virkailijana pääkonttorissa palkkapäivänä. Kuoressa oli seteleitä ja kolikot pohjalla. Sitten menin alakertaan pankkisaliin tallettamaan osan tililleni, ja virkailija merkitsi talletuksen pankkikirjaani.
Minäkin olen jonottanut "palkkapussia", ruskeaa kirjekuorta, palkkapäivänä. Tämä oli 60-luvun lopulla. Pian asiat muuttuivat, ja palkka maksettiin pankkitilille.
60-luvun lopulla työpaikassani oli vielä lauantaisin töitä. Pian sen jälkeen työviikko muuttui viisipäiväiseksi. Oi miten ylelliseltä tuntui lähteä kesämökille jo perjantai-iltana linja-autolla. Eläköön pitkä viikonloppu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Buumerit elivät hyvän elämän, mutta mitä he jättivät jälkipolville?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Buumerit elivät hyvän elämän, mutta mitä he jättivät jälkipolville?
Pelkästään tämän asian kysyminenkin on syntiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buumerit elivät hyvän elämän, mutta mitä he jättivät jälkipolville?
Pelkästään tämän asian kysyminenkin on syntiä.
Äläs ny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Buumerit elivät hyvän elämän, mutta mitä he jättivät jälkipolville?
Harvalle nykyihmiselle riittäisi se elintaso, mitä heillä oli. Esimerkiksi yhteen sai muuttaa vasta aviotumisen jälkeen. Hyvällä tuurilla asunnoksi löytyi rintamamiestalon yläkerrasta alivuokralaishuone, jossa oli kantovesi ja ulkovessa ja -sauna. Siinä sitten asuttiin vauvan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buumerit elivät hyvän elämän, mutta mitä he jättivät jälkipolville?
Harvalle nykyihmiselle riittäisi se elintaso, mitä heillä oli. Esimerkiksi yhteen sai muuttaa vasta aviotumisen jälkeen. Hyvällä tuurilla asunnoksi löytyi rintamamiestalon yläkerrasta alivuokralaishuone, jossa oli kantovesi ja ulkovessa ja -sauna. Siinä sitten asuttiin vauvan kanssa.
Toisaalta heille oli aina toitä (mistä sai kunnon palkan) ja eläkkeelle pääsi helposti halutessa viimeistään 65-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ajan palkkoihin verrattuna peruspäivärahalla oleva työtönkin saa kohtuullisen korvauksen.
Enpä usko sinun ostovoimakorjanneen, vaikka absoluuttisessa valuutassa saataisitkin olla oikeassa.
Ihan Suomen pankin rahan arvolaskurilla olen tarkastanut osin muistikuvani oikeaksi. Yhteiskunta järjesti työttömyystöitä, mutta palkka oli nykyrahassa muutama sata euroa kuukaudessa. Tämä siis 1960- ja 1970-luvuilla. Markan arvoaan putosi kymmenesosaan vuosien 1963-2002 välillä.Täälläkin on monta MUISTELUSTA rividuunarin elämän leveydestä upeine omakotitaloineen ja kulkuneuvoineen.
Eikös samaan aikaan kommarilaulajat laulaneet Siirtotyöläisestä.
Onhan dokkareitakin silloin tehty parakeissa asuneista työläisistä.
Kaikkea löytyy, sekä nykyhetkestä että menneisyydestä. Oli köyhiä ja oli rikkaita.
Vaan se mitä ei ollut, oli nykytilanne, jossa syystä tai toisesta - ja monista eri syistä - työikäiset ja työkykyiset aikuiset ihmiset olla möllöttävät kotona ja heille maksetaan katto pään päälle, sähköt vedet ja lämmöt, ruoka tietenkin, ja loputtomasti viihdettä televisiosta.
Kannustinloukkuja ei ollut 1960-70-luvuilla.
Koko hyvinvointivaltion idea ja sosiaaliturva on rakennettu vain ja ainoastaan työnteon päälle.
Ottamatta kantaa siihen, kuka tai ketkä ovat syypäitä nyt jo yli 30 vuotta vallinneeseen tilanteeseen, ei ole ihme, että lapsille ei ole päteviä hoitajia päiväkoteihin eikä vanhuksille hoitajia ja että julkiseen terveydenhuoltoon joutuu jonottamaan tilanteesta riippuen tunteja tai vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buumerit elivät hyvän elämän, mutta mitä he jättivät jälkipolville?
Harvalle nykyihmiselle riittäisi se elintaso, mitä heillä oli. Esimerkiksi yhteen sai muuttaa vasta aviotumisen jälkeen. Hyvällä tuurilla asunnoksi löytyi rintamamiestalon yläkerrasta alivuokralaishuone, jossa oli kantovesi ja ulkovessa ja -sauna. Siinä sitten asuttiin vauvan kanssa.
Toisaalta heille oli aina toitä (mistä sai kunnon palkan) ja eläkkeelle pääsi helposti halutessa viimeistään 65-vuotiaana.
Kauanko kesti kahden työssäkäyvän ihmisen palkalla säästää rahaa kaksioon/kolmioon tai omakotitalon rakentamiseen?
Osaisiko joku sanoa?
Kun nyt puhutaan, että nuorilla ei ole varaa ostaa asuntoa (saati tehdä taloa), mutta samaan aikaan puhutaan, että ihmisten ajattelu on muuttunut lyhytjänteisemmäksi eli että "kaikki pitää saada heti", niin liittyvätkö nämä asiat toisiinsa?
Lisäksi, korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö niin, että 1960-70-luvuilla perheet rakensivat pääosin itse talonsa. Ja niin, että oli "hartiapankki" ja talkootyötä, eli että työkaverit, sukulaiset ym. tulivat auttamaan talonrakennuksessa? Ja sitten taas seuraavan taloa rakentamaan? Ja vaimot ja lapset osallistuivat siltä osin kuin pystyivät.
Oliko vielä 1960-70-lukuja vaiko sodanjälkeistä pula-aikaa, että työmailta pyydettiin vinoon menneitä nauloja, joita taloa rakentavan perheen lapset suoristelivat?
Mietin sitä, että osaaminen oli silloin varmaan korkealla hyvin monilla, kun oli tultu maaseudulta, jossa jo lapsesta asti opittu korjaamaan ja rakentamaan kaikenlaista. Ja ammattitaito pysyi yllä, kun koko ajan oli jollakulla sukulaisperheellä talonrakennusprojekti meneillään. Ja ehkä oltiin itsekin rakennuksilla töistä, jossa ammattitaito pysyi yllä (ja josta sai jämälautaa ym.) ja josta sai niitä talkoolaisia mukaan.
Niin jos verrataan nykyhetkeen, jossa kai useimmiten ostetaan valmis talopaketti, ja muutenkin ammatti-ihmisille maksetaan palkkaa ja palkasta maksetaan työnantajan sivukulut (joku maksaa ne), niin alkaahan siinä tulla talolle jo hintaa.
Otetaanko näitä ajatuksia lukuun kun muistellaan, miten duunareilla oli varaa rakentaa itselleen omakotitalot silloin kultaisella ajalla mutta nyt ei ole varaa?
Kai sitä oli varaa, jos työt tehtiin itse ja talkoilla niin, että korvasi sen saamansa avun tekemällä itse sitä talkootyötä toisille. Aktiivisuutta oli, mutta bkt oli maassa pienempi, kun ei tullut työtunteja kirjatuiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli tämän ketjun aiheesta mieleen elokuva Marja-pieni, vuodelta -72.
Kannattaa katsoa ihan sen ajan työn kuvauksen vuoksi ja muutenkin tarina on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Tuli tämän ketjun aiheesta mieleen elokuva Marja-pieni, vuodelta -72.
Kannattaa katsoa ihan sen ajan työn kuvauksen vuoksi ja muutenkin tarina on hyvä.
Siis tämä elokuva näkyy Yle Areenassa.
Vierailija kirjoitti:
Buumerit elivät hyvän elämän, mutta mitä he jättivät jälkipolville?
Buumerit eivät ole syyllisiä Kiinan koronavenkulointiin ja Putlerin erikoisoperaatioon. Sen varjollahan nyt toimitaan . Nykyhallituksen vanhinkin on liian nuori buumeriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buumerit elivät hyvän elämän, mutta mitä he jättivät jälkipolville?
Harvalle nykyihmiselle riittäisi se elintaso, mitä heillä oli. Esimerkiksi yhteen sai muuttaa vasta aviotumisen jälkeen. Hyvällä tuurilla asunnoksi löytyi rintamamiestalon yläkerrasta alivuokralaishuone, jossa oli kantovesi ja ulkovessa ja -sauna. Siinä sitten asuttiin vauvan kanssa.
Toisaalta heille oli aina toitä (mistä sai kunnon palkan) ja eläkkeelle pääsi helposti halutessa viimeistään 65-vuotiaana.
Siitä kunnon palkastaan on jo keskusteltu ja todettu, että se oli vielä 1970-luvulla työttömyyskorvauksen tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buumerit elivät hyvän elämän, mutta mitä he jättivät jälkipolville?
Harvalle nykyihmiselle riittäisi se elintaso, mitä heillä oli. Esimerkiksi yhteen sai muuttaa vasta aviotumisen jälkeen. Hyvällä tuurilla asunnoksi löytyi rintamamiestalon yläkerrasta alivuokralaishuone, jossa oli kantovesi ja ulkovessa ja -sauna. Siinä sitten asuttiin vauvan kanssa.
Toisaalta heille oli aina toitä (mistä sai kunnon palkan) ja eläkkeelle pääsi helposti halutessa viimeistään 65-vuotiaana.
Kauanko kesti kahden työssäkäyvän ihmisen palkalla säästää rahaa kaksioon/kolmioon tai omakotitalon rakentamiseen?
Osaisiko joku sanoa?
Kun nyt puhutaan, että nuorilla ei ole varaa ostaa asuntoa (saati tehdä taloa), mutta samaan aikaan
Tämä oli osuva kommentti. Ei ollut kaikki heti mulle nyt-ajattelua.
60-luvun lopulla kk-palkkani oli 200 markkaa. Oli tosi pieni naisen palkka. Ei kertynyt eläkettä, vaikka siitä paljon olisi kertynytkään. Vasta 23-vuotiaan alkoi kertyä. Olin ollut silloin työelämässä 14-vuotiaasta lähtien. Äitiysloma oli 3 kk. Työelämässä pomoja kunnioitettiin ja pelättiin, riippuen pomon tyylistä johtaa. Hierarkia oli tarkka. Nuoremmat olivat hiljaa ja tekivät mitä töitä määrättiin, sellaisiakin joita ei olisi kuulunut. Ei ollut luottamusmiehiä eikä liittoa.
Kun tuli yksi laillinen vapaapäivä viikossa sen joutui aina erikseen pyytämään. Jotkut pomot tai firman omistaja sanoivat etteivät ole semmoisesta mitään kuulleet. Jotkut arat työntekijät jättivät pitämättäkin, sehän olikin pomojen ja omistajan tarkoitus. Töitä kyllä ehkä sai helpommin, mutta työolot turvattomia ja monesti epäoikeudenmukaisia sekä pienellä palkalla. Mitään irtisanomissuojaa ei silloin ollut. Jos/kun sukulainen tai tuttava otettiin töihin tilalle niin silloin sai lähteä ilman selityksiä.
Montaa muutakin oli, nykyaikana ei monikaan sellaisesta mitään tiedä eikä ole joutunut kokemaan. Turha jankata boomeria kun ei tiedä asioista joita on ollut silloin.
Pankit kävivät mainoskampanjoita palkka suoraan tilille. Kun se saavutettiin niin duunarit toivat vain hiekkaa pankkisalin lattioille pankkiherrojen mielestä.