Muistikuvia 60- ja 70-lukujen töistä ja työskentelystä???
Oliko ennen oikeasti paremmin? Oliko työtahti hitaampaa?
Kommentit (425)
Vierailija kirjoitti:
Työtahti oli hitaampaa, mutta toisaalta työntekijät oli kohtelussa sitä alinta kastia.
Uskokaa tai älkää, huonomminkin on ollut.
Hyviä ja huonoja puolia.
Mutta työ oli esim. kaupoissa, tehtaissa, raksalla hirveän raskasta ja ruumiillista työtä, koska työtä helpottavia koneita ei juuri ollut.
Suurin osa joutui jäämään ennen eläkeikää, työkyvyttömyyseläkkeelle, kun nivelet kuluneet, selkä sökö, kuulo mennyt jne.
Työtapaturmat ja ammattitaudit arkipäivää, sekä kuolemaan johtavat onnettomuudet.
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla lapsetkin sai tehdä töitä. 12 v olin lastenhoitajana koko kesän: 3 v poika ja1,5 v dow- tyttö. Puhelinta ei ollut ja lapset olivat n 6 h päivässä minun vastuullani.
13 ja 14 v olin sitten kesät kioskin vastaavana myyjänä. Tein tilaukset ja tilitin veikkaukset yms.
Sitten 15 v täysiaikaiseksi myyjäksi sähköliikkeeseen, jossa tein myös esim jatkojohtoja asiakkaille ja hinnoittelin asentajien työt tarjouksia varten.
Työelämäni alkuhistoriaa tässä. Pitkä tarina tulisi, jos jatkaisin🤔
Töitä oli tehtävä, jos halusi käydä oppikoulua, vanhemmilla ei ollut rahaa kuin just ja just elämiseen.
Minä olin myös 12v lastenhoitajana koko kesän. Mun vastuulla oli 6 nuoreempaa lasta, josta nuorin 5 kk vauva. Siis 5 kk ikäinen vauva ja vauvan äiti oli tehtaassa töissä ja ruokatauon aikaan vietiin vauva tehtaan pihalle imetettäväksi. Leikittiin ulkona ja metsissä ja vauva mukana. Menin töihin 6.30 ja pääsin 17.00. Nykyään olisi poliisit perässä ja lasu.
Silloin ei ollut kunnallusta subjektiivista päivähoito-oikeutta, eikä päiväkoteja.
Puhelinpylväissä etsittiin kotiapulaisia ja lastenhoitajia.
Vierailija kirjoitti:
Sen palkan eteen joutui tekemään enemmän töitä.
Myös lauantai oli työpäivä klo 13.00. Moni arkipyhä oli palkaton.Vuosiloma 24 päivää/v , joka tuli vasta 3v työsuhteen jälkeen.
Sairasajan omavastuu palkaton ensimm. 2-3 pv, sairaanlapsenhoitoa ei ollut, äitiysloma 1-3 kk, 60-luvulla naisilla avioliitto oli irtisanomisperuste.
Töitä oli enemmän tarjolla, koska avustavia työtehtäviä , jotka nyt teknologia vienyt. Toisaalta, tukia ei ollut, jostakin työtä oli saatava. Ihmiset menivät vain aamuisin esim. raksalle kysymään töitä ja jos töitä oli, jäätiin töihin tai lähdettiin kotiin.
Eli ennen oli töitä ja siitä sai palkkaa? Ymmärsinkö oikein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla lapsetkin sai tehdä töitä. 12 v olin lastenhoitajana koko kesän: 3 v poika ja1,5 v dow- tyttö. Puhelinta ei ollut ja lapset olivat n 6 h päivässä minun vastuullani.
13 ja 14 v olin sitten kesät kioskin vastaavana myyjänä. Tein tilaukset ja tilitin veikkaukset yms.
Sitten 15 v täysiaikaiseksi myyjäksi sähköliikkeeseen, jossa tein myös esim jatkojohtoja asiakkaille ja hinnoittelin asentajien työt tarjouksia varten.
Työelämäni alkuhistoriaa tässä. Pitkä tarina tulisi, jos jatkaisin🤔
Töitä oli tehtävä, jos halusi käydä oppikoulua, vanhemmilla ei ollut rahaa kuin just ja just elämiseen.
Minä olin myös 12v lastenhoitajana koko kesän. Mun vastuulla oli 6 nuoreempaa lasta, josta nuorin 5 kk vauva. Siis 5 kk ikäinen vauva ja vauvan äiti oli tehtaassa töissä ja ruokatauon aikaan vietiin vauva
Koska viimeksi olet nähnyt lapsen kaupassa "kauppalapun" kanssa (okei, nykyään voi ostoslistan kirjoittaa puhelimeenkin)? Tulisikohan lasu, jos lähettäisi (alle) 10-vuotiaan lapsen kauppaan ostamaan perheelle perunaa ja maitoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla lapsetkin sai tehdä töitä. 12 v olin lastenhoitajana koko kesän: 3 v poika ja1,5 v dow- tyttö. Puhelinta ei ollut ja lapset olivat n 6 h päivässä minun vastuullani.
13 ja 14 v olin sitten kesät kioskin vastaavana myyjänä. Tein tilaukset ja tilitin veikkaukset yms.
Sitten 15 v täysiaikaiseksi myyjäksi sähköliikkeeseen, jossa tein myös esim jatkojohtoja asiakkaille ja hinnoittelin asentajien työt tarjouksia varten.
Työelämäni alkuhistoriaa tässä. Pitkä tarina tulisi, jos jatkaisin🤔
Töitä oli tehtävä, jos halusi käydä oppikoulua, vanhemmilla ei ollut rahaa kuin just ja just elämiseen.
Minä olin myös 12v lastenhoitajana koko kesän. Mun vastuulla oli 6 nuoreempaa lasta, josta nuorin 5 kk vauva. Siis 5 kk ikäinen vauva ja vauvan äiti oli te
Katoavaa kansanperinnettä, että lapset tekisivät jotain hyödyllistä koko perheen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Karseaa aikaa, kun keskussairaalan poliklinikoidenkin odotustiloissa sai röökata. Ja pitkänmatkan linja-autoissa. Kiva siinä oli lasten olla kauheassa katkussa ja savussa.
70-luvulla oli koulubussit erikseen. Ei niissä mitään aikuisia kulkenut, eikä kukaan polttanut mitään, bussi oli täynnä kakaroita. Oikein oli järjestetty kerrostaloalueen ja keskuskoulun välille kuljetus. Uudella kerrostaloalueella oli paljon mukuloita.
Ennen ei tehty yötöitä joka tehtaassa ja kaupassa, ja sunnuntai oli vapaa.
Nykyään on vaikeampi yhdistää perhe ja työ, siksi niitä lapsia ei tehdäkkään.
Ja ennen palkalla pystyi elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla lapsetkin sai tehdä töitä. 12 v olin lastenhoitajana koko kesän: 3 v poika ja1,5 v dow- tyttö. Puhelinta ei ollut ja lapset olivat n 6 h päivässä minun vastuullani.
13 ja 14 v olin sitten kesät kioskin vastaavana myyjänä. Tein tilaukset ja tilitin veikkaukset yms.
Sitten 15 v täysiaikaiseksi myyjäksi sähköliikkeeseen, jossa tein myös esim jatkojohtoja asiakkaille ja hinnoittelin asentajien työt tarjouksia varten.
Työelämäni alkuhistoriaa tässä. Pitkä tarina tulisi, jos jatkaisin🤔
Töitä oli tehtävä, jos halusi käydä oppikoulua, vanhemmilla ei ollut rahaa kuin just ja just elämiseen.
Minä olin myös 12v lastenhoitajana koko kesän. Mun vastuulla oli 6 nuoreempaa lasta, josta nuorin 5 kk vauva.&n
Työlainsäädäntö on yksi este, eikä lapsia enää uskalleta jättää vanhempien lasten hoidettaviksi. 12 v on vielä itsekin lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä parasta aikaa työelämässä on ollut työkuorman kannalta 2000-2008. Oli sihteerit yms eikä tarvinnut itse tehdä aivan kaikkea. Ja mikä parasta, oli omat työhuoneet. Sitten poistettiin sihteerit ja työhuoneet. Eipä ole enää, joku perhanan virikekanala tullut tilalle. En ole tottunut tähän nykyiseen hulluuteen ja tuskin totunkaan
Avokonttoreita oli ennenkin. Olin avokonttorissa 1990-luvulla. Ensimmäiset pari vuotta meni sopeutumiseen. Siellä oli kangassermit, jotka jonkin verran imivät ääntä, mutta joidenkin kollegoiden kantava ääni kuului silti salin toiselta puoleltakin. Ja iltapäivisin viereisestä tiimistä kuului usein kahvitaukonaurut, kun itsellä olisi ollut paras vireysaika keskittyä töihin.
Mutta siihen kyllä tottui.
Vierailija kirjoitti:
Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?
On urbaania legendaa. Mulla molemmat vanhemmat kävivät töissä, toinen joku pikkujohtaja tehtaassa, toinen sihteeri ja aina autot ostettiin käytettynä ja vuokralla asuttiin lähes koko 70-luku. Vasta kasarilla kun vanhemmat oli yrittäjiä ja pankista syydettiin lainaa kaikkeen maholliseen, ostivat ekan auton uutena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sai kaikkien lainojen korot vähentää 100% ja asuntolaina maksettiin pois tyypillisesti 5-8 vuodessa 1960-70-luvulla. Marinin hallitsuhan muutti 0%:iin asuntolainan korkovähennysoikeuden, sillä yksin on valtava negatiivinen vaikutus suomalaisten ostovoimaan.
Höpöhöpö
Kulutuslainankin korot sai kyllä vähentää 1980-luvun lopussa. Siis jos otti lainan vaikka autoa tai lomamatkaa varten.
Verotuksessa oli myös sairauskuluvähennys.
Vierailija kirjoitti:
"Ei lorvailtu, ei. Mutta ei lorvailla nykyäänkään. Ainoa vain, ettei sillä nykyajan palkalla työmies tai -nainen ostele asuntoja ja mökkejä."
Kyllä lorvailtiin 80-luvulla monessa paikassa. Oma ensimmäinen kosketus työelämään oli lukiolaisena kesätöissä erään valtionyhtiön "puisto-osastolla". Tuolloin tuli opittua ensimmäisen kerran mm. käsite "pitämättömät sairaslomat" (ts. kuinka paljon voi saikuttaa täydellä palkalla). Verstailla ihmiset tekivät omia hommia mm. vauvojen sänkyjä, osa porukasta katosi taukojen väliseksi ajaksi "hommiin" eli käytännössä nakkisuojaan makoilemaan - itsekin istuskelin jonkun vanhemman vakityössä olevan kanssa monet tovit katseilta suojassa olevissa paikoissa nauttimassa auringonpaisteesta. Muutamat porukasta olivat kaiken lisäksi täysiä alkoholisteja, joiden työpanos oli käytännössä negatiivinen.
Kun tuo porukka sitten joskus 90-luvun lamassa potkittiin pois, nii
Muuten totta, mutta en tiedä, onko tuo ulkoistaminen kuitenkaan hyvä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Ison eron saa jo siitä, ettei ollut tietokoneita, nettiä eikä kännyköitä. Paljon oli maanviljelijöitä, metsureita ja muita ruumiillisen työn tekijöitä.
Kyläkaupassa kauppias siivutti makkaraa jutellen samalla mukavia muutamalle kylänmiehelle, jotka istuivat pullokorien päällä juoden olutta... Eipä onnistu enää, eikä ole edes kaljakoreja.
Maaseudulla oli 60-luvulla vielä pientiloja, joissa oli lisäksi esim. pari lehmää ja ehkä muutama kana.
Nykyään tilat ovat isoja ja eläimiä on paljon. Maatalous ja karjatalous on kuin tehdastuotantoa.
Vierailija kirjoitti:
Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?
On kyllä ihan toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?
On kyllä ihan toisin päin.
Nykyään se tyhmä ei voi elää palkallaan. Ennen pidettiin niistä heikoimmistakin huolta. Siinä pahassa yhtenäisyyskulttuurissa.
Eka 'oikea' (kesä-)työpaikka ikinä Valmet Vuosaaren telakka jotain 1975. Kesäperjantaina aamulla auringonpaistetta ja tyyntä ja ennusteessa viikonlopulle arskaa, niin oli satavarmaa, että puolilta päivin käynnistyy ulosmarssi jostain hiton syystä.
Mentiin tehtaaseen ja sanottiin notta päevää. Jos sie hyvvee työmiestä kaepaat, täs siul sellanen.
Tänäpäivänä: Valitettavasti tekoälysovelluksemme ei päätynyt juuri sinuun tällä kertaa. Älä menetä toivoasi sillä ehkä ensi kerralla juuri sinä voit olla se sadantuhannen hakijan joukosta jonka tekoälysovellus arpoo valituksi. Lycka till!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen palkan eteen joutui tekemään enemmän töitä.
Myös lauantai oli työpäivä klo 13.00. Moni arkipyhä oli palkaton.Vuosiloma 24 päivää/v , joka tuli vasta 3v työsuhteen jälkeen.
Sairasajan omavastuu palkaton ensimm. 2-3 pv, sairaanlapsenhoitoa ei ollut, äitiysloma 1-3 kk, 60-luvulla naisilla avioliitto oli irtisanomisperuste.
Töitä oli enemmän tarjolla, koska avustavia työtehtäviä , jotka nyt teknologia vienyt. Toisaalta, tukia ei ollut, jostakin työtä oli saatava. Ihmiset menivät vain aamuisin esim. raksalle kysymään töitä ja jos töitä oli, jäätiin töihin tai lähdettiin kotiin.
Eli ennen oli töitä ja siitä sai palkkaa? Ymmärsinkö oikein?
Ymmärsit. Sillä miehen palkalla eli koko 4 henkinen perhe usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen palkan eteen joutui tekemään enemmän töitä.
Myös lauantai oli työpäivä klo 13.00. Moni arkipyhä oli palkaton.Vuosiloma 24 päivää/v , joka tuli vasta 3v työsuhteen jälkeen.
Sairasajan omavastuu palkaton ensimm. 2-3 pv, sairaanlapsenhoitoa ei ollut, äitiysloma 1-3 kk, 60-luvulla naisilla avioliitto oli irtisanomisperuste.
Töitä oli enemmän tarjolla, koska avustavia työtehtäviä , jotka nyt teknologia vienyt. Toisaalta, tukia ei ollut, jostakin työtä oli saatava. Ihmiset menivät vain aamuisin esim. raksalle kysymään töitä ja jos töitä oli, jäätiin töihin tai lähdettiin kotiin.
Eli ennen oli töitä ja siitä sai palkkaa? Ymmärsinkö oikein?
Ymmärsit. Sillä miehen palkalla eli koko 4 henkinen perhe usein.
Miksei tämä ole tänäpäivänä mahdollista? Mitä ennen tehtiin toisin?
Röökiä vedettiin myös sisätöissä, ei ollut kiellettyä.