Lue keskustelun säännöt.
Muistikuvia 60- ja 70-lukujen töistä ja työskentelystä???
Oliko ennen oikeasti paremmin? Oliko työtahti hitaampaa?
Kommentit (425)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt oli puhe 60- ja 70-luvuista eikä 30-luvusta.
Työttömät ja vangit tekivät tie- ja rakennustöitä mm. nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän alueella. Muistan itse jo koko 1970-luvun, nykynuoret eivät ymmärrä miten paljon Suomi on kehittynyt vielä viimeisten vuosikymmenien aikanakin. Suurin osa työstä oli nykytermein raskasta paskaduunia tai jotain manuaalista konttorinäpertelyä josta maksettiin erittäin pientä palkkaa. Autot olivat surkeita, kuten myös tiet, työmaiden olosuhteet, työturvallisuus jne.
Erityisesti 1960-luvulla yleiset julkiset "lapiolinjatyömaat" olivat yksi keskeisimmistä työllistämisen muodoista, johon työttömiä ohjattiin. Nämä työt olivat usein raskaita ja hidastivat koneiden käyttöä, koska ne oli tarkoitettu työllistämään mahdollisimman monta ihmistä.
Se tyhmä lapiomies (ja miksei -nainenkin) eli palkallaan. Elätti siinä sivussa mahdollisen perheensäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen toimittaja ja mikäli esim. 70-luvulla työskennelleiden toimittajien puheita on uskominen, niin ala oli todella märkä eli juotiin paljon. Ilmeisesti oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että tiedotustilaisuuksissa yms pressilounailla oli alkoholia tarjolla niin paljon kurkkuun ehti kaataa.
Kuulopuheet pitivät paikkansa. Aloitin kesätöissä 1980-luvun alussa. Työmaajuoppoja oli joka paikassa, sekä toimistoilla että rakennuksilla. Nykyään samanlainen menisi ei menisi läpi juuri missään.
Miehet juopotteli, se oli heille sallittua. Naiset ei todellakaan juoneet edes yhtä olutta arki-iltaisin, kun vaarana oli, että se haisi hengityksestä.
Olen nähnyt kahdeksankymmentäluvun lopulla juopuneita naisia töissä. Toisin sanoen he olivat kännissä työaikana.
Vierailija kirjoitti:
Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?
On palkat olivat kolmasosa nykyisistä suhteutettuna ja varsinkin elektroniikka maksoi valtavasti. Televisio maksoiparin kuukauden bruttopalkkansa verran. Talot tehtiin hartiapankilla ja rakennettiin pikkuhiljaa valmiiksi, ei ehkä ostettu valmista taloa. Duunarit liikkuivat mopoilla ja polkupyörillä yleisesti vielä 1970-luvulla. Niiden aikojen ihannointi on turhaa romantisointia. Valmiita koulutettuja ihmisiä asui alivuokralaisina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?
Luuletko että duunaritaustaiset talonomistajat ovat lottovoitolla talonsa hankkineet?
Luulen että palkka pysyi paremmin näpeissä ja säästössä kun ei ollut mitään puhelinta minkä maksuja maksaa tai käyty joka päivä bufeella syömässä. Ei 60 - 70- luvulla palkkalla ostettu kokoajan jotain vaan vuokra, ruuat ja oltiin kotona ja katsottiin TVstä mitä nyt sieltä tulikaan, yksi kanava ja 2 - 3 tuntia lähetystä. Itsekin 70 -luvulla mietin viikon et ostanko puhelimen (lankapuhelin) ja tarvinko minä sitä ja siihen tarvii sen puhelinpöydänkin, mitähän se maksaa vai käynkö aina kopilla..?
Itse puhelinhan ei maksanut paljoa, mutta sitä varten piti osta
Kun itse puhelinosakkeen ostin niin ei se kovin kallis ollut, jotain 1500 markkaa 70- luvun alussa ja sain sen omalla palkallani ilman mitään kauhistelua ja kun möin sen kun firmat rupesivat niitä ostamaan sain juuri tuon 4000 markkaa. Vuotta en muista. Pidin sitä hyvänä kauppana kunnes joku sanoi saaneensa 7500 markkaa! Asuin vuokralla ja vuokra 350 markkaa. No, kämppä 18 neliötä jossa asuin sitten 4 vuotta tyttöystävän ja kissan kaa. En tiedä poikkesiko omat tuntemukseni muista mutta kun töitä hain niin jokainen paikka oli sopiva, ei siinä mitään "urakehitystä" ajateltu.
Mediaanivarallisuus Suomessa on tällä hetkellä korkeampi kuin koskaan, ja erityisen paljon korkeampi kuin 50-60 vuotta sitten. Jos tätä nykyistä aikaa maalaa köyhäksi ajanjaksoksi Suomessa, niin joko aikajänteen tai muistin täytyy olla erityisen lyhyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?
Milloin ennen? Vuonna 1930 Suomessa oli noin 3 000 henkilöautoa. Epäilen että "duunarit" ei niistä omistaneet yhtään. Kauramoottoreilla enimmäkseen liikuttiin pidempiä matkoja.
Hiki päässä raadettiin pöllimettässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?
Milloin ennen? Vuonna 1930 Suomessa oli noin 3 000 henkilöautoa. Epäilen että "duunarit" ei niistä omistaneet yhtään. Kauramoottoreilla enimmäkseen liikuttiin pidempiä matkoja.
Otsikossa oli maininta -60- ja -70-luvuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?
Ero on siinä että suomalaisten ostovoima tuhottiin 2020-luvulla ahneiden yritysten ja ahnean rahastavan eliitin toimesta pahemmin kuin koskaan historiassa... ja kaksi hallintoa tuki tätä köyhdyttämistä...
Palkkojen ja siihen liittyvien sosiaalikulujen nousu aiheutti inflaation ja markka oli välillä pakko devalvoida.
70-luvulla oli edullista pitää velkaa, koska inflaatio maksoi korot pois ja joinakin vuosina jopa osan pääomasta.
Asunnot oli maksettu pois 10 - 12 vuodessa. Autoa vaihtaessa sait entisestä hyvitystä saman minkä olit siitä itse maksanut.
Väliraha uuteen pysyi jokseenkin entisellään.
Nyt tämä ei EU:n ja yhteisvaluutan aikana enää onnistukaan, enää ei voi devalvoida. Sen seurauksena
samanlaista inflaatiota ei enää ole, joten velkaakaan ei voi
enää heittää toisten (säästäjien) maksettavaksi, vaan nyt joudut maksamaan velastasi sen todellisen hinnan.
Sen vuoksi ne laina-ajatkin pidentyneet huomattavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?
Milloin ennen? Vuonna 1930 Suomessa oli noin 3 000 henkilöautoa. Epäilen että "duunarit" ei niistä omistaneet yhtään. Kauramoottoreilla enimmäkseen liikuttiin pidempiä matkoja.
Otsikossa oli maininta -60- ja -70-luvuista.
Ei se niin tarkkaa ole, kyllä joku aivoinvalidi saa repäistä vuoden 1930 randomilla keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?
Ero on siinä että suomalaisten ostovoima tuhottiin 2020-luvulla ahneiden yritysten ja ahnean rahastavan eliitin toimesta pahemmin kuin koskaan historiassa... ja kaksi hallintoa tuki tätä köyhdyttämistä...
Palkkojen ja siihen liittyvien sosiaalikulujen nousu aiheutti inflaation ja markka oli välillä pakko devalvoida.
70-luvulla oli edullista pitää velkaa, koska inflaatio maksoi korot pois ja joinakin vuosina jopa osan pääomasta.
Asunnot oli maksettu pois 10 - 12 vuodessa. Autoa vaihtaessa sait entisestä hyvitystä saman minkä olit siitä itse maksanut.
Väliraha uuteen pysyi jokseenkin entisellään.
Nyt tämä ei EU:n ja yhteisvaluutan aikana enää onnistu
Onkose hyvä vai huono asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toistan: kuinka moni tämän ketjun keskustelijoista oli aikuinen ja työelämässä 60-luvulla?
Ketjun otsikossa aikaväliksi rajataan 60- ja 70-luku. Siirtyäkseen työelämään 70-luvun lopulla on hyvin riittänyt se, että on syntynyt 60-luvun alussa. Eikä otsikossa myöskään suljeta keskustelun ulkopuoilelle toisen käden tietoja.
Myyntimiehet oli kyllä aika juoppoja, kaikki asiakkaat piti syöttää ja juottaa.
Tupakki paloi jokapuolella, pikkufirmoissa palkka maksettiin käteisellä joka perjantai ja puolet pimeästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myyntimiehet oli kyllä aika juoppoja, kaikki asiakkaat piti syöttää ja juottaa.
Tupakki paloi jokapuolella, pikkufirmoissa palkka maksettiin käteisellä joka perjantai ja puolet pimeästi.
En tuota " palkkaa puolet pimeesti" oikein usko. Kyllä se tilinauha tuli kirjekuoressa aina ja sitä kahvitunnilla aina tutkittiin hyvinkin tarkkaan. Tupakointikulttuuri on kyllä todella muuttunut. Nyt jos äiteen läsnäollessa ruuan jälkeen pistäis tupakaksi niin pyyhettä mahtaisi tulla..vai soittaisiko hätäpuhelun..
Pimeät maksettiin päivä/ kilometrirahoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se urbaanilegendaa, että ennen sai helpommin palkallaan ostettua auton tai talon?
Ero on siinä että suomalaisten ostovoima tuhottiin 2020-luvulla ahneiden yritysten ja ahnean rahastavan eliitin toimesta pahemmin kuin koskaan historiassa... ja kaksi hallintoa tuki tätä köyhdyttämistä...
Palkkojen ja siihen liittyvien sosiaalikulujen nousu aiheutti inflaation ja markka oli välillä pakko devalvoida.
70-luvulla oli edullista pitää velkaa, koska inflaatio maksoi korot pois ja joinakin vuosina jopa osan pääomasta.
Asunnot oli maksettu pois 10 - 12 vuodessa. Autoa vaihtaessa sait entisestä hyvitystä saman minkä olit siitä itse maksanut.
Väliraha uuteen pysyi jokseenkin entisellään.
Nyt tämä ei EU:n ja yhteisvaluutan aikana enää onnistu
Vaikutti se inflaatio muuhunkin kuin lainoihin. Hinnat nousivat ja palkat tulivat kuitenkin perässä. Asunnot saattoivat olla maksettu, jos niitä oli varaa hankkia. Paljon ihmisiä asui vuokralla ja kunnan vuokrataloihin pääsi suhteilla. Satuin kuulemaan puhelun, jossa kerrottiin suoraan, että lasten asuminen paikkakunnalla ei oikeuta kunnan asuntoon.
*Se tyhmä lapiomies (ja miksei -nainenkin) eli palkallaan. Elätti siinä sivussa mahdollisen perheensäkin.*
Nykyinen työtönkin elää leveämmin kuin tuolloinen sekatyömies, mutta oltiin vähempään tyytyväisiä. Saatettiin asua jossain piharakennuksessa tai omakotitalon yläkerrassa kantoveden varassa. Eivät asuneet lapiomiehet kerrostalohuoneistoissa tai omakotitaloissa ellei sellaiseksi lasketa mökkiä kaupungin laidalla ilman mukavuuksia. Töihin poljettiin pyörällä tai korkeintaan ajettiin mopolla, ellei oltu viikot parakkimajoituksissa työmaan lähellä. Tämä siis lapiomiehillä.
Vierailija kirjoitti:
*Se tyhmä lapiomies (ja miksei -nainenkin) eli palkallaan. Elätti siinä sivussa mahdollisen perheensäkin.*
Nykyinen työtönkin elää leveämmin kuin tuolloinen sekatyömies, mutta oltiin vähempään tyytyväisiä. Saatettiin asua jossain piharakennuksessa tai omakotitalon yläkerrassa kantoveden varassa. Eivät asuneet lapiomiehet kerrostalohuoneistoissa tai omakotitaloissa ellei sellaiseksi lasketa mökkiä kaupungin laidalla ilman mukavuuksia. Töihin poljettiin pyörällä tai korkeintaan ajettiin mopolla, ellei oltu viikot parakkimajoituksissa työmaan lähellä. Tämä siis lapiomiehillä.
Totta. Jotenkin naurattaa tämä nykyinen lounaalla syöminen ravintolassa. Normi duunari menee siis työpäivänäkin ravintolaan syömään. Itse 70 -luvulla olisinko kahdesti käynyt vuoden aikana. Eikä nnäissä nykyduunarin vaatteissa olisi edes päässyt sinne ravintolaan. Nyt "edullinen" lounas 20x 14.90 euroa tekee 300 euroa per kuukauden päiväsyömiset. Sehän tekee muun ruuan laiton/oston kaa 600 - 700 euroa per kuukausi syömiseen? Ja sitten itketään kun palkka ei riitä? Itellä ruokaan per kk jotain 400-500 total ja kolme henkee.
"Asunnot oli maksettu pois 10 - 12 vuodessa."
Niin oli, koska pankista ei saanut tuon pitempiä asuntolainoja. 20 ja 25 vuoden asuntolainat tuli vasta 1980-luvun lopulla.
Miehet juopotteli, se oli heille sallittua. Naiset ei todellakaan juoneet edes yhtä olutta arki-iltaisin, kun vaarana oli, että se haisi hengityksestä.