Muut äidit eivät halua olla kanssani
Olen käynyt poikani kanssa lukuisissa eri vauvatapahtumissa Turun seudulla, muskarissa, vauvajumpassa, lorukerhoissa ja leikkipuistojen ja kirjastojen vauvatapahtumissa. Lisäksi meidän taloyhtiössä asuu useampi vauvaperhe. Mikäli vauvat ovat tuntuneet olevan keskenään samalla aallonpituudella kuten me äiditkin, olen saattanut ehdottaa kahvittelua tai leikkitreffejä tulevaisuudessa. Myös naapureille olen sanonut, että meille saa tulla leikkimään. Mikään näistä ei ole toteutunut kertaakaan. On saatettu sopia jotain ja aina peruttu viime tinkaan tai on jopa jätetty kokonaan vastaamasta. Mikä minussa on vikana, kun en onnistu luomaan mitään suhteita muihin vauvaperheisiin? :(
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Oletko yh? Muut pelkäävät joutuvansa tukiverkoksesi ja lapsenhoitoavuksesi jos ovat liian tuttavallisia kanssasi.
En ole yh. Mieheni osallistuu vanhemmuuteen samalla lailla kuin minäkin. En mielestäni näytä mitenkään uupuneelta tai kärsivältä näissä tapaamisissa. Yritän myös suhtautua äitiyteen maanläheisesti, eli en vouhota esim. sormiruokailusta. Ap
Ei minuakaan hyväksytty mihinkään porukkaan. Onneksi lastani ei hyljeksitty. Hänestä kasvoi sosiaalinen nuori.
Vierailija kirjoitti:
Ei minuakaan hyväksytty mihinkään porukkaan. Onneksi lastani ei hyljeksitty. Hänestä kasvoi sosiaalinen nuori.
Poikani on myös hyvin iloinen ja sosiaalinen ja toivon, et saa päiväkodissa sentään kavereita. Ap
Voi kuule, olen tuskaillut saman kanssa nyttemmin jo luovuttanut että tässä tutustuisi muihin lapsiperheellisiin. Meillä naapurustossa olisi lapsia vaikka millä mitalla ja saman ikäisiä. Kahdessa perheessä oli äidit kanssani samaan aikaan äitiyslomalla. Yritin sopia leikkideittejä, mutta se oli aina yksipuolista ja on edelleen.koskaan ei kutsuta vastavuoroisesti kylään. Pihalla nähdään joskus jos satutaan samaan aikaan mutta harvoin satutaan. Jos olen kysellyt tulevatko pihalle niin tulevat silloin mutta muuten ei näy eikä he itse ehdota. Muskarissa, perhekerhoissa tai asukaspuistoissa kukaan ei puhu mitään. Jos itse yrittää saada jutun juurta aikaiseksi sanotaan vaan joo, ei ja poistutaan paikalta. Tätä tämä on. Ihmettänyt monet kerrat enää en jaksa itsekään puhua kenelläkään saati yrittää järjestää naapureiden lasten kanssa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minuakaan hyväksytty mihinkään porukkaan. Onneksi lastani ei hyljeksitty. Hänestä kasvoi sosiaalinen nuori.
Poikani on myös hyvin iloinen ja sosiaalinen ja toivon, et saa päiväkodissa sentään kavereita. Ap
Kyllä varmasti saa.
Minulla on paljon tuttuja kerhoissa yms paikoissa, mutta en halua tavata ketään heistä muuten. Meillä ei ole mitään muuta yhteistä, kuin lapset, joten ei kiinnosta. Lapset tapaavat kohtaamispaikoissa ihan riittävästi.
ei kai me sitä voida tietää, mikä vika sinussa on, kun et sitä meille kerro.
tiedät varmasti itse mikä sinussa on vikana.
Silloin kun minulla oli vauva, yksinkertaisesti en ollut kiinnostunut tutustumaan uusiin ihmisiin. Ei vain riittänyt jaksaminen eikä mielenkiinto. Uusiin ihmisiin tutustuminen alkoi kiinnostaa minua vasta pikkulapsivaiheen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, olen tuskaillut saman kanssa nyttemmin jo luovuttanut että tässä tutustuisi muihin lapsiperheellisiin. Meillä naapurustossa olisi lapsia vaikka millä mitalla ja saman ikäisiä. Kahdessa perheessä oli äidit kanssani samaan aikaan äitiyslomalla. Yritin sopia leikkideittejä, mutta se oli aina yksipuolista ja on edelleen.koskaan ei kutsuta vastavuoroisesti kylään. Pihalla nähdään joskus jos satutaan samaan aikaan mutta harvoin satutaan. Jos olen kysellyt tulevatko pihalle niin tulevat silloin mutta muuten ei näy eikä he itse ehdota. Muskarissa, perhekerhoissa tai asukaspuistoissa kukaan ei puhu mitään. Jos itse yrittää saada jutun juurta aikaiseksi sanotaan vaan joo, ei ja poistutaan paikalta. Tätä tämä on. Ihmettänyt monet kerrat enää en jaksa itsekään puhua kenelläkään saati yrittää järjestää naapureiden lasten kanssa mitään.
Kiitos vastauksestasi. Itse olen päin vastoin kokenut muut äidit pääasiassa mukavina ja olen yllättynyt miten samanhenkisiä ihmisiä eri tapahtumissa on tullut vastaan. Naapuritkin kyselevät aina kuulumisia, vaikka olisi täysin luontevaa vain moikata ohimennen, mutta sitten leikkitreffit eivät koskaan kuitenkaan onnistu. Ap
Vierailija kirjoitti:
onko sinulla wt-leimoja?
Ei ole ja mitä sitten vaikka olisikin. Olemme suorastaan ällöttävän tavallinen, keskiluokkainen perhe tuikitavalliselta alueelta. Ap
Onko muilla vain yksi lapsi vai useampi? Itselläni ei vaan monen lapsen kanssa riitä enää resurssit sopia leikkitreffejä vauvan/taaperon ystävyyssuhteiden luomiseksi, kun on jo kädet täynnä isompien kanssa.
Itse en ole halunnut mihinkään mamma piireihin. Ei voisi vähempää kiinnostaa nää paskan koostumuksen ja käyrien vertailu kehot. Mulla on ne samat ystävät ja kaverit kun aina ennenkin, osa äitejä, osa isejä ja osa lapsettomia enkä ole kokenut tarvisevani akka laumaa ympärilleni juoruilemaan.
Kyllä minäkin pihalla siis juttelen naapureille ja meillä on erittäin kivaa. Ollaan vietetty pääsiäistä, juhannusta, uutta vuotta yhdessä tuossa pihalla mutta minun aloitteestani. Olen kutsunut meille kylään monet kerrat ja tulevatkin ja kivaa on mutta vasta vuoroista kutsua ei tule. Ja kyllä minullekin ihmiset on eri paikoissa missä liikutaan kivoja, mutta se ei lähde siitä liikkeelle. Jutellaan sen yhden kerran ja toisella ollaan kun ei tunnettaisi.
T. Viesti 5
Vierailija kirjoitti:
onko sinulla wt-leimoja?
Onko tämä mielestäsi asiallinen kysymys?
Häpeä!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on paljon tuttuja kerhoissa yms paikoissa, mutta en halua tavata ketään heistä muuten. Meillä ei ole mitään muuta yhteistä, kuin lapset, joten ei kiinnosta. Lapset tapaavat kohtaamispaikoissa ihan riittävästi.
Tavallaan ymmärrän tämän, mutta itse ajattelen, että joskus olisi kiva tehdä muutakin kuin nähdä pelkästään näissä virallisissa kohtaamispaikoissa. Voisi käydä kahvilla tai lounaalla, pitää leikkitreffejä kotiolosuhteissa. Sellaista arkista kivaa, kun aina valitetaan siitä miten yksinäistä äitiys on. Ap
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun minulla oli vauva, yksinkertaisesti en ollut kiinnostunut tutustumaan uusiin ihmisiin. Ei vain riittänyt jaksaminen eikä mielenkiinto. Uusiin ihmisiin tutustuminen alkoi kiinnostaa minua vasta pikkulapsivaiheen jälkeen.
Tämä! Voi olla ap että sinussa ei ole mitään vikaa, mutta mulla ei vaan riitä energia. Itselläni on mielestäni jo riittävästi sosiaalisia kontakteja ja siihen päälle pieni vauva niin en vaan jaksa. Viihdyn ihan hyvin yksin esim vaunulenkeille rn halua edes miestä mukaan. Se on joskus ainoa hetki päivässä kun saa rauhassa olla. Kerran viikossa näen jonkun kaverin kahvittelun merkeissä, se riittää mainiosti tällä hetkellä
No ei minullakaan ollut ketään, toki pihalla oli joskus muita äitejä, mutta hekin olivat omassa porukassa, jopa yksi äiti jonka lapsi oli jo isompi eikä siinä leikkipihalla edes ollut. No ei nämä ilmeisesti muuten kyläillleet tms mutta sopivat pihalle leikkiaikoja jne.
Oletko ap työtön? Jostain syystä he sinua karsastavat.
Oletko yh? Muut pelkäävät joutuvansa tukiverkoksesi ja lapsenhoitoavuksesi jos ovat liian tuttavallisia kanssasi.