Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miltä tuntuu kun hallitukset vievät työkyvyttömiltä,työttömiltä ja sairailta? Ite oon valmis päättää päiväni.
29.10.2025 |
En ole syntynyt kultalusikka suussa. Koko elämä ollut pelkkää taistelua ja selviytymistä. En ole tyhmä enkä laiska mut me kaikki emme voi olla täydellisiä politiikko astronautteja.
Mä on jo ihan valmis lähtee koska en tuu jaksaa tätä loputonta selviytymistä.
Töitä ei saa, rahasta stressaaminen vie yöunet pois, vahvojen tukiverkkojen puute surettaa.
Asunnottomuutta uhkaa kokoajan.
Miksi ei saa päättää päivänsä siististi?
Kommentit (244)
Meillä hallituksessa nöpöttää kaikilla:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä höpötä. Hallitus ei ole vienyt multa vielä mitään. T. työmarkkinatuella oleva työtön
Eli puolisosi tai vanhempasi elättävät sinua 😄 Pelkällä työmarkkinatuella ei ole kukaan yksinasuva Suomessa.
Kuinka niin? Mitä rahaa saa pelkästään siitä syystä, että asuu yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi viedä mitään ihmisiltä, joilla ei mitään ole koskaan ollutkaan? Teille vain annetaan vähemmän (jotka on otettu niiltä, jotka viitsivät jotain elintasonsa eteen itse tehdä).
Kun haahuilee tunteidensa vankina all day long, voi syyttää omasta "huonosta onnestaan" vaikka röllipeikkoa. Ei kiinnosta.
Onko luetun ymmärtäminen hukassa. Tässä puhutaan työkyvyttömistä sairaista ihmisistä.
Työkyvyttömyyden ja sairauden toteavat ammatti-ihmiset, ei eläkettä toivova itse.
Kaksi lääkäriä on todennut kuntoutuksen tarpeen ja kaksi muuta lääkäriä todennut minut täysin työkyvyttömäksi. Silti olen ollut jo vuosia työmarkkinatuella, joskaan minun ei tarvitse hakea työpaikkoja, koska en pysty tekemään töitä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos sellaisen luuseriusen sijaan olisit valmis äänestämään Vas ensi vaaleissa!
Vasemmistoliitto on järkevä valinta. Ainoa joka puolustaa pientä ihmistä kovassa maailmassa.
Pitää olla kivääri kädessä juoksuhaudassa puolustamassa suomea ja suomen päättäjiä koska päättäjät eivät sitä kuitenkaan tee vaan livahtavat ensimmäisenä yksityislennolla turvaan perheineen.
Joku roti se on oltava kerman ja rahvaan välillä 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettekö tajua että asunnottomuus uhkaa kokoajan?? Millä rahalla maksan vuokraa joka kuussa? Nytkin on kysenalaiset keinot miten elän ja missä koska rahaa ei vaa riitä kunnolliseen asumiseen.
Kaikki on kallistunut vielä niin paljon. 15-10 vuotta sitten ei ollut hätää.
Kuka jaksaa taistella tuulimyllyjä vastaan kun kansa on niin vihamielinen ihmisiä kohtaan ja äänestetään kaikki osaamattomia ja ylimielisiä ihmisiä sinne eduskuntaan.
Konkreettisuutta peliin! Tää kansa nukkuu vaan.
10-15 vuotta sitten? Oletko ollut noilla samoilla tukirahoilla 10-15 VUOTTA?! 10-15 vuotta tekemättä mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä höpötä. Hallitus ei ole vienyt multa vielä mitään. T. työmarkkinatuella oleva työtön
Eli puolisosi tai vanhempasi elättävät sinua 😄 Pelkällä työmarkkinatuella ei ole kukaan yksinasuva Suomessa.
Hih hih, ei niin eikä tarvitsekaan.
Johan paskaa kehtaat jauhaa. Mä olen ollut vuosia työtön (työkyvytön mutta kuntputustuki päättyi eikä jatkettu) ja asunut koko aikuisikäni yksin (Kun 26 vuotiaana lähdin omilleni. Nyt viimeiset 10 vuotta pienessä omistamassani mökissä jonka ostin työssä ollessani. Ei ole puolisoa, en halua sellaisia. Vanhempani kuolivat jo kauan sitten, ei jäänyt myöskään senttiäkään perintöjä heiltä. Saan tasan yhden tuen. Työttömyyskorvauksen joka on 595.36€ kuukaudessa enkä sen
Miksi et saa toimeentulotukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunpa ette nyt kuitenkaan tekisi mitään pahaa itsellenne. Itsekin yksinäinen ym. mutta meillä vain yksi elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus on sisäänkääntynyttä vihaa. Ymmärrän kyllä tunteen, ettei jaksa. En minäkään aina jaksa. Yritä kuitenkin miettiä mistä vihasi syntyy.
Kun onnistut huomaamaan, että olet oikeasti vihainen kokemastasi vaikeasta elämäntilanteesta ja suoraan sanottuna Suomen köyhiä vihaavasta politiikasta, huomaat että voit ehkä hiukan paremmin.
Ja sitten mitä sille vihalle pitäisi tehdä? Yritä kääntää se toiminnaksi itsesi hyväksi. Älä välitä mitä muut ajattelevat, harvoin edes sinua oikeasti ajattelevat. Tee joka päivä jotain mikä tekee sinut onnelliseksi.
Näillä opeilla mä yritän päästä eteenpäin. Ja en saatana suostu luovuttamaan näille ihmisvihaajille ja ahneille paskoille. Ajat muuttuvat. Kahden vuoden päästä asiat voivat olla jo toisin.Jos velloo aamusta iltaan kuinka pask
Erinomainen esimerkki toksisesta positiivisuudesta. Jos ihminen voi huonosti, sen käsitteleminen on tärkeää ja ainut tie terveempään tulevaisuuteen. Ihmisellä on oikeus tunteisiinsa, sitä te ahneet kapitalistit ette ole vielä onnistuneet viemään. Ja sekös teitä harmittaa.
On hienoa, että ihmiset uskaltavat nykyään puhua avoimemmin heikkouksistaan ja vaikeuksistaan. Tästä moni on tullut harhakäsitykseen, jonka mukaan ihminen, joka jankuttaa joka paikassa, kuinka kaikki aina tuntuu väärältä, olisi hyväksi itselleen. Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi viedä mitään ihmisiltä, joilla ei mitään ole koskaan ollutkaan? Teille vain annetaan vähemmän (jotka on otettu niiltä, jotka viitsivät jotain elintasonsa eteen itse tehdä).
Kun haahuilee tunteidensa vankina all day long, voi syyttää omasta "huonosta onnestaan" vaikka röllipeikkoa. Ei kiinnosta.
Onko luetun ymmärtäminen hukassa. Tässä puhutaan työkyvyttömistä sairaista ihmisistä.
Työkyvyttömyyden ja sairauden toteavat ammatti-ihmiset, ei eläkettä toivova itse.
Kaksi lääkäriä on todennut kuntoutuksen tarpeen ja kaksi muuta lääkäriä todennut minut täysin työkyvyttömäksi. Silti olen ollut jo vuosia työmarkkinatuella, joskaan minun ei tarvitse hakea työpaikkoja, koska en pysty tekemään töitä.
Tässä ei ole mitään järkeä. Ihmiset, jotka eivät pysty töihin pitäisi ohjata ensin kuntoutukseen ja tarvittaessa tarjota uusi koulutus ja jos työkykyä ei senkään jälkeen ole heidän pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä, toistaiseksi tai pysyvästi.
Sama tilanne kuin ap. Lisäksi olen yksinhuoltaja ja siksi minua vihataan. En jaksa selitellä enää ex miehen väkivaltaa ja sitä millaista on kun tyttö pelkää että isi taas satuttaa. Jäin työttömäksi kun ex väänsi kättäni niin pahasti etten pystynyt kunnolla töihini, muutenkin ne vuodet olivat kaaosta.
Minulla taustalla oman isän huumeidenkäyttö ja myynti kotoa ja isän kuolema yliannostukseen. Olin äidin lanssa asunnoton monta vuotta taaperona. Isäpuoli oli alkoholisti joka tykkäsi pienistä tytöistä.
Olin naimisissa kun saimme lapsemme ja töissä. Ex on akateeminen suomalainen mies. Maksaa minimielatusavun.
Olen monta kertaa sanonut lapselle jo olisiko hänen parempi elää jossain sijaisperheessä. Ei ole itsellä mitään vapaa aikaa olen kuin vanki kotona. Ja kyllä tämä yksi huoltajuus vaikuttaa siihen mitä töitä voin edes hakea kun lapsi pelkää olla pimeällä kotona.
En tule ymmärtämään miksi yksinhuoltajia kohdellaan näin. Käytännössä yh maksaa kahden elämisen yhden tuloilla. Meillä jää n 850 e kk lapsen 12 v kansaa kuukaudessa vuokran jälkeen, yksinaduvalle pitöisi jäädä 650 e kk. Eli 12 v lapsi elää 200 eurolla kk,sisältää oman huoneen vuokran laskut ruuat jne?
Tällä palstalla varsinkin meitä yksinhuoltajia vihataan. Tiedoksi kuitenkin ettei se ole yleensä oma valinta. Jos minä olisin jäänyt joko lapsi tai minä olisimme kuolleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän se hyvältä tunnu, vaikka itse olenkin tällä hetkellä vakityössä. Se kannattaa kuitenkin jokaisen työssä olevan muistaa, että työttömyys tai sairaus voi iskeä kehen tahansa.
Really?! Ei kai kukaan kuvittele, että hyvät ajat ovat ikuiseksi ajoiksi ansaittuja? Elämässä ei ole koskaan ollut ennustettavuutta. Tunnistin ne elämän realiteetit jo parikymppisenä, enkä ole kilpavarustellut elämää jota minulla ei ole varaa ylläpitää, jos se elämä ns yllättää.
Vierailija kirjoitti:
Kunpa ette nyt kuitenkaan tekisi mitään pahaa itsellenne. Itsekin yksinäinen ym. mutta meillä vain yksi elämä.
Se onkin ainoa armo, ettei tätä paskaa tarvitse kokea kuin kerran ja senkin voi päättää, kun ei enää jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne kuin ap. Lisäksi olen yksinhuoltaja ja siksi minua vihataan. En jaksa selitellä enää ex miehen väkivaltaa ja sitä millaista on kun tyttö pelkää että isi taas satuttaa. Jäin työttömäksi kun ex väänsi kättäni niin pahasti etten pystynyt kunnolla töihini, muutenkin ne vuodet olivat kaaosta.
Minulla taustalla oman isän huumeidenkäyttö ja myynti kotoa ja isän kuolema yliannostukseen. Olin äidin lanssa asunnoton monta vuotta taaperona. Isäpuoli oli alkoholisti joka tykkäsi pienistä tytöistä.
Olin naimisissa kun saimme lapsemme ja töissä. Ex on akateeminen suomalainen mies. Maksaa minimielatusavun.
Olen monta kertaa sanonut lapselle jo olisiko hänen parempi elää jossain sijaisperheessä. Ei ole itsellä mitään vapaa aikaa olen kuin vanki kotona. Ja kyllä tämä yksi huoltajuus vaikuttaa siihen mitä töitä voin edes hakea kun lapsi pelkää olla pimeällä kotona.
En tule ymmärtäm
Älä luovuta. Lapsellesi olet tärkein!
Yksinhuoltajat joutuvat aivan uskomattoman vihan kohteeksi jostain syystä Suomessa. Sen kyllä sai huomata niinä vuosina kun olin yksin ensimmäisen kanssa. Mistä se johtuu? En todellakaan ymmärrä.
Ajat tulevat muuttumaan, joku päivä tämä tunnekylmyys ja viha toisia ihmisiä kohtaan tullaan muistamaan ihmeellisenä oikkuna Suomen historiassa. Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, ettei Suomella ole varaa kohdella heikoimpiaan näin.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se hyvältä tunnu, vaikka itse olenkin tällä hetkellä vakityössä. Se kannattaa kuitenkin jokaisen työssä olevan muistaa, että työttömyys tai sairaus voi iskeä kehen tahansa.
Ketjun kommentteja kun katsoo, joillekin tulee tekemään hyvääkin, pikkunöyrtyminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuntunut missään. En elä täällä rahan ja omaisuuden takia vaan elämän ilosta ja halusta. Olen sairaseläkkeellä ja vähän kaikista saamistani tuista leikattiin, ei vaikuttanut elämän ilooni millään tavalla kun omaisuus ja raha on mulle täysin merkityksetön asia niin kauan kun tulen edes joten kuten toimeen ja on katto pään päällä. En siis osaa stressata ja murehtia niinkin turhasta asiasta kun omaisuus. Katto on edelleen pään päällä, nykyään vain halvempi sellainen ja toimeenkin tulen joten kuten, eli saan ruoan pöytään leipäjonon tukemana ja suurimmanosan lääkkeistä hankittua eli mikäs tässä on hätänä? Voi mennä vit usti huonomminkin. Ei niin pienintäkään halua päättä päiviä tai alkaa synkistellä ja masennella.
Se, että sinä olet pystynyt etsimään uuden asunnon ja muuttamaan sinne, kertoo, että sinulla on joko apulaisia ja/tai reilusti yl
Apuja? Kyllä mä ihan itse osasin sairaudestani huolimatta hakea kaupungilta halvempaa vuokra-asuntoa sem entisen kalliimman tilalle, 3.5 vuoden jonotuksen jälkeen sellaisen viimein sain, naapuri kunnasta johon muutin, eikä mulla ollut mitään vaikeuksia myöskään selvittää millä saan maksettua takuuvuokran (sain apua sekä kelalta että diakonista kuten monet muutkin, vaati toki paljon hakemusten täyttöä ja selvittelyä, mutten kokenut rakettitieteeksi josta normaali älyinen ei selviäisi). On hirveän ikävää että sä et omatoimisesti osaa näitä hoitaa, se kuitenkaan ei tarkoita ettei muut osaisi ilman avustajia ja kyky käyttää internettiä ja puhelinta ei tee minusta rikasta. Rahaa minulla ei ollut tuolloin yhtään toimeentulotuen perus osaa enempää, eikä ole vieläkään. Katkeruutesi on surullista. Ymmärrän kyllä että elämääsi vaikeuttaa varmasti suuresti tuo kyvyttömyytesi auttaa itseäsi, muttei se suinkaan tarkoita että meillä muilla olisi ollut yhtään sen enempää apuja ja tukia kuin mitä sinullakin on mahdollisuus hakea. Jos et osaa etkä kykene auttamaan itseäsi, täyttämään hakemuksia, etsimään asuntoa ja selvittämään asioitasi niin minusta kuulut siinä tapauksessa holhouksen alaiseksi. Ota yhteyttä oman kotikuntasi aikuissosiaalitoimeen ja pyydä heitä selvittämään sinulle edunvalvojaa jos et kerran selviydy ihan tavallisista asioista kuten asunnon etsinnästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se hyvältä tunnu, vaikka itse olenkin tällä hetkellä vakityössä. Se kannattaa kuitenkin jokaisen työssä olevan muistaa, että työttömyys tai sairaus voi iskeä kehen tahansa.
Really?! Ei kai kukaan kuvittele, että hyvät ajat ovat ikuiseksi ajoiksi ansaittuja? Elämässä ei ole koskaan ollut ennustettavuutta. Tunnistin ne elämän realiteetit jo parikymppisenä, enkä ole kilpavarustellut elämää jota minulla ei ole varaa ylläpitää, jos se elämä ns yllättää.
Heh, tavattoman monet jo ennestään huterat korttitalot ovat sortumassa, kun on eletty kuvitellen, että valtio vastaa kaikista riskeistä. Valtio ja KELAhan ovat vakuuttaneet meidät kaikkia toimentuloriskejä vastaan! Ja ihmeellisestä hyvinvointivaltio-takaseinästä, josta saa tarvittaessa aina rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi viedä mitään ihmisiltä, joilla ei mitään ole koskaan ollutkaan? Teille vain annetaan vähemmän (jotka on otettu niiltä, jotka viitsivät jotain elintasonsa eteen itse tehdä).
Kun haahuilee tunteidensa vankina all day long, voi syyttää omasta "huonosta onnestaan" vaikka röllipeikkoa. Ei kiinnosta.
Onko luetun ymmärtäminen hukassa. Tässä puhutaan työkyvyttömistä sairaista ihmisistä.
Työkyvyttömyyden ja sairauden toteavat ammatti-ihmiset, ei eläkettä toivova itse.
Kaksi lääkäriä on todennut kuntoutuksen tarpeen ja kaksi muuta lääkäriä todennut minut täysin työkyvyttömäksi. Silti olen ollut jo vuosia työmarkkinatuella, joskaan minun ei tarvitse ha
"Tässä ei ole mitään järkeä. Ihmiset, jotka eivät pysty töihin pitäisi ohjata ensin kuntoutukseen ja tarvittaessa tarjota uusi koulutus ja jos työkykyä ei senkään jälkeen ole heidän pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä, toistaiseksi tai pysyvästi."
Olen samaa mieltä. Minulla (tuo edellä kirjoittanut) on koulutusta ja ammatteja sen verran, että saattaisin työllistyä, jos siis pystyisin liikuntarajoitteiltani tekemään töitä. Työkyvyttömyyseläkkeelle pääseminen on pitkä prosessi, enkä minä ole päässyt vielä edes siihen ensimmäiseen kuntoutukseen. Mutta vastahan minä olen 61-vuotias.
Kuvottavaa, raukkamaista, häikäilemätöntä ja röyhkeää, kaikkia mahdollisia negatiivisia ilmaisuja viedä heikoimmassa asemassa olevilta perusturva pois samalla kun työmahdollisuudet heikkenevät myöskin, joten kertakaikkiaan mistään ei ole mahdollista saada tuloja!
Miten voi olla tulon hankkiminen ja taloudellinen toimeentulo nykyaikana näin mahdottoman vaikeaa suurimmalle osalle ihmisistä??!! Tai tiedän kyllä vastauksen, 1% silmitön ahneus joka on vienyt rahat ja omaisuuden muilta itselleen viekkaudella ja vääryydellä, mutta miksi tätä ei ole estetty lainsäädännön tms. toimesta kun varmasti hyvin on tiedetty että se aiheuttaa suurimmalle osalle vakavia vaikeuksia??!! Eihän tällainen ole ollenkaan hyväksyttävää!!!
Alue: Aihe vapaa
Empatia on sitä, että annetaa erityisetuja ja puhutaan vaan kivoja asioita? Ei ap ole sen huonompi tai lahjattomampi kuin minäkään. Hän on ihan yhtä hyvä ihminen ja hän on hyvä ja käärii ne hihansa ja ryhtyy töihin, eikä ole passiivisena tilanteen vietävissä. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan.