Miltä tuntuu kun hallitukset vievät työkyvyttömiltä,työttömiltä ja sairailta? Ite oon valmis päättää päiväni.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos sellaisen luuseriusen sijaan olisit valmis äänestämään Vas ensi vaaleissa!

Haluat että hän pysyykin köyhänä kun vasemmisto lyö viimeiset kuoliniskut hyvinvointivaltioon? Aika julmaa, sanoisin

Mistä sinä olet saanut käsityksen, että olisiy jotain muuta kuin varaosa numero 259001?

Yritän selviytyä, kunnes vanhemmastani aika jättää. Sitten päätän omatkin kärsimykseni. Ei mitään syytä jäädä. Selvästi ei yhteiskunta hyödyttömiä sairaita kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tuntunut missään. En elä täällä rahan ja omaisuuden takia vaan elämän ilosta ja halusta. Olen sairaseläkkeellä ja vähän kaikista saamistani tuista leikattiin, ei vaikuttanut elämän ilooni millään tavalla kun omaisuus ja raha on mulle täysin merkityksetön asia niin kauan kun tulen edes joten kuten toimeen ja on katto pään päällä. En siis osaa stressata ja murehtia niinkin turhasta asiasta kun omaisuus. Katto on edelleen pään päällä, nykyään vain halvempi sellainen ja toimeenkin tulen joten kuten, eli saan ruoan pöytään leipäjonon tukemana ja suurimmanosan lääkkeistä hankittua eli mikäs tässä on hätänä? Voi mennä vit usti huonomminkin. Ei niin pienintäkään halua päättä päiviä tai alkaa synkistellä ja masennella. 

Hienoa että olet päässyt eläkkeelle. Työkyvyttömän työttömän elämä on jatkuvaa stressiä karenssien ja tt-tuen leikkausten

Ei tiedäkkään, siksi koen stressaamisen aivan täysin turhaksi. Miksi vaivaisin päätäni uhkakuvilla joihin en voi millään tavalla vaikuttaa? Sori mut ei ollut stressiä tuona 13 vuoden aikanakaan jonka olin työtön työkyvytön ennen eläkkeelle pääsyä. Pompoteltiin saikulta listoille ja takas, tukia katkottiin, karensseja ja katkoksia tuli sen 13 vuotta. Haettiin kuntoutustukia, evättiin tukia jne. Kaikki edellä mainitsemasi on koettu moneem kertaan, paitsi sitä stressiä. Kun en vaan osaa stressata. Voisin väittää että 13 vuoden kokemuksella tiedän mistä tukiviidakosta ja ongelmista puhut mutten osaa millään samaistua rahasta stressaamiseen josta puhut kun en moista ole kokenut. Aina on selvitty ja elämä kantanut tavalla tai toisella ilma panikointia, ahdistelua ja masenteluakin. Ei kaikki samassa tilanteesaa olleet vaan koe asioita sinun tavallasi, vaikka kuinka niin luulet. Itse en kuulu noihin jotka viitsisivät ahdistua ja masentua sellaisesta mikä ei ole omaa vikaa ja johon ei voi vaikuttaa. Minulle kun elämä on ihanaa silloinkin kun se on helvetin vaikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen työtön, työkyvytön ja sairas. Olen ollut työttömänä työnhakijana ja toimeentulotuen varassa jo vuosia, enkä jaksa tätä jatkuvaa stressiä ja pelkoa siitä, että jokin sosiaaliturvaan tehtävä muutos pienentää toimeentuloani taas kerran.

Olen aivan yksin, joskin toistaiseksi sosiaalitoimen asiakas. Olen kuusikymppinen, joten olen nopeasti lähestymässä sitä elämänvaihetta, jossa joudun päättämään päiväni oma-aloitteisesti, kun vielä pystyn siihen. Tavat ovat rajalliset, koska en pysty kävelemään edes lähimmälle tielle saakka, eikä rahaa ole. Jonkinlainen sallittu ja avustettu tapa olisi paikallaan. 

Minä taas odotan eläkeikää koska tuloni paranevat huomattavasti. Nyt saan 600€. Eläkkeellä 900€. Siihen vaan on aikaa vielä vuosia. Yritän jaksaa, säästää ja sinnitellä. Onneksi pääsin monesta lääkkeestä jo eroon.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos sellaisen luuseriusen sijaan olisit valmis äänestämään Vas ensi vaaleissa!

Minä ehdotan,MENE TÖIHIN,RAHAA TULEE,YSTÄVIÄ JA SOSIAALISTA ELÄMÄÄ,ETKÄ OLE TUKIRIIPPUVAINEN,VAAN YLPEÄ DUUNARI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä höpötä. Hallitus ei ole vienyt multa vielä mitään. T. työmarkkinatuella oleva työtön

Eli puolisosi tai vanhempasi elättävät sinua 😄 Pelkällä työmarkkinatuella ei ole kukaan yksinasuva Suomessa. 

Hih hih, ei niin eikä tarvitsekaan. 

Kerron nyt surullisen faktan. Onnea ei valitettavasti kukaan meille anna. Ei valtio, eikä toinen ihminen. Kukaan ei ole sitä meille velkaa. Se on löydettävä itse. Ei tämä aikuisuus helppoa ole yhtään kenellekään. Jokainen muukin meistä kamppailee sen kanssa, rakastetaanko minua vai kuolenko yksin vanhainkodin siivouskaapin lattialle. Välillä sitä koettaa unohtaa tuskan ja vetää kännit viinalla tai jeesuksella. Lopun aikaa meidän muidenkin täytyy pitää torjunta päällä ja elää feikkihymy naamalla epävarmuuksiemme kanssa.

Miksi pitäisi itsensä lopettaa muiden aiheuttamien ongelmien vuoksi, ennemmin pitäisi lopettaa ne ongelmien aiheuttajat...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan kiellä sua päättämästä päiviäsi siististi. Opettele oikea solmun sidonta, ota köysi matkaan ja kävele tarpeeksi pitkälle metsään. Paikannus päälle ja soitto häkeen juuri ennen kun hyppäät. Osaavat kyllä noutaa ja hoitaa homman siististi. 

Ja jos asuu yksin niin ei tarvitse lähteä edes sinne metsään. Paat paperi asiat kuntoon ja poistut. Kitistä ja vinkua ei tarvitse vaan reippaasti tartut toimeen, hoidat asiat lähtö kuntoon ja teet esivalmistelut ("kuolin kansio" lähtiessä pöydälle jotta sossu tai kuka nyt sun pesäsi kuolemasi jälkeen setviikään, saa homman simppelisti pakettiin) niin tämäkin ongelmasi ratkeaa siististi ja tehokkaasti. Kukaan ei todellakaan estä sua poistumasta siististi. Tartu toimeen ja lopeta valitus. 

Lopeta tilit,liittymät,muut tilaukset,helpottaa jälkien siivoamista,kun olet valmistautunut hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ollut samankaltaisia ajatuksia. Erityisesti asunnottomuuden mahdollisuus pelottaa. En sairauksineni nyt melkein kuusikymppisenä pärjäisi asunnottomana.

Yhden tärkeän läheiseni jo näiden tukileikkausten takia menetin. Asunnottomuuden uhka aiheutti hänelle tappavan sairauskohtauksen. 

Maksa vuokra aina ensin? Jos pystyt, hae ruokaa ruoka-avuista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä höpötä. Hallitus ei ole vienyt multa vielä mitään. T. työmarkkinatuella oleva työtön

Eli puolisosi tai vanhempasi elättävät sinua 😄 Pelkällä työmarkkinatuella ei ole kukaan yksinasuva Suomessa. 

Hih hih, ei niin eikä tarvitsekaan. 

Niin, työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotuki = riittävä elatus

- työtön vuodesta 2016

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tuntunut missään. En elä täällä rahan ja omaisuuden takia vaan elämän ilosta ja halusta. Olen sairaseläkkeellä ja vähän kaikista saamistani tuista leikattiin, ei vaikuttanut elämän ilooni millään tavalla kun omaisuus ja raha on mulle täysin merkityksetön asia niin kauan kun tulen edes joten kuten toimeen ja on katto pään päällä. En siis osaa stressata ja murehtia niinkin turhasta asiasta kun omaisuus. Katto on edelleen pään päällä, nykyään vain halvempi sellainen ja toimeenkin tulen joten kuten, eli saan ruoan pöytään leipäjonon tukemana ja suurimmanosan lääkkeistä hankittua eli mikäs tässä on hätänä? Voi mennä vit usti huonomminkin. Ei niin pienintäkään halua päättä päiviä tai alkaa synkistellä ja masennella. 

Se, että sinä olet pystynyt etsimään uuden asunnon ja muuttamaan sinne, kertoo, että sinulla on joko apulaisia ja/tai reilusti ylimääräistä rahaa. Ja tosiaan, huonomminkin voisi mennä.

t. Ihminen, jolla menee paljon huonommin kuin sinulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan kiellä sua päättämästä päiviäsi siististi. Opettele oikea solmun sidonta, ota köysi matkaan ja kävele tarpeeksi pitkälle metsään. Paikannus päälle ja soitto häkeen juuri ennen kun hyppäät. Osaavat kyllä noutaa ja hoitaa homman siististi. 

Ja jos asuu yksin niin ei tarvitse lähteä edes sinne metsään. Paat paperi asiat kuntoon ja poistut. Kitistä ja vinkua ei tarvitse vaan reippaasti tartut toimeen, hoidat asiat lähtö kuntoon ja teet esivalmistelut ("kuolin kansio" lähtiessä pöydälle jotta sossu tai kuka nyt sun pesäsi kuolemasi jälkeen setviikään, saa homman simppelisti pakettiin) niin tämäkin ongelmasi ratkeaa siististi ja tehokkaasti. Kukaan ei todellakaan estä sua poistumasta siististi. Tartu toimeen ja lopeta valitus. 

Asiasta mitään tietämättömät siinä soittamassa suutaan. Osaisittepa hävetä.

Vierailija kirjoitti:

Kerron nyt surullisen faktan. Onnea ei valitettavasti kukaan meille anna. Ei valtio, eikä toinen ihminen. Kukaan ei ole sitä meille velkaa. Se on löydettävä itse. Ei tämä aikuisuus helppoa ole yhtään kenellekään. Jokainen muukin meistä kamppailee sen kanssa, rakastetaanko minua vai kuolenko yksin vanhainkodin siivouskaapin lattialle. Välillä sitä koettaa unohtaa tuskan ja vetää kännit viinalla tai jeesuksella. Lopun aikaa meidän muidenkin täytyy pitää torjunta päällä ja elää feikkihymy naamalla epävarmuuksiemme kanssa.

Höpö höpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos sellaisen luuseriusen sijaan olisit valmis äänestämään Vas ensi vaaleissa!

Minä ehdotan,MENE TÖIHIN,RAHAA TULEE,YSTÄVIÄ JA SOSIAALISTA ELÄMÄÄ,ETKÄ OLE TUKIRIIPPUVAINEN,VAAN YLPEÄ DUUNARI.

MINNE TÖIHIN kun niitä EI VAIN OLE tälle määrää työttömiä mitä koko maassa on. Osoita sormesi TYÖNANTAJIIN, mikseivät palkkaa? Mikseivät maksa sen verran kohtuullista palkkaa että tässä oikeistopopulistisessa pahoinvointivaltiossa pärjää ilman tukia? 

Vierailija kirjoitti:

Elämää ei voi pidentää, mutta sitä voi aina lyhentää. Tuntuu lohduttavalta ettei täällä ole mikään pakko olla ja aina voi lähteä. 

Ja sekin varmaan tuntuu lohduttavalta laittaa ne ongelmat hallituksen piikkiin? Mikään ei koskaan vahingossakaan ole omaa syytä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan kiellä sua päättämästä päiviäsi siististi. Opettele oikea solmun sidonta, ota köysi matkaan ja kävele tarpeeksi pitkälle metsään. Paikannus päälle ja soitto häkeen juuri ennen kun hyppäät. Osaavat kyllä noutaa ja hoitaa homman siististi. 

Ja jos asuu yksin niin ei tarvitse lähteä edes sinne metsään. Paat paperi asiat kuntoon ja poistut. Kitistä ja vinkua ei tarvitse vaan reippaasti tartut toimeen, hoidat asiat lähtö kuntoon ja teet esivalmistelut ("kuolin kansio" lähtiessä pöydälle jotta sossu tai kuka nyt sun pesäsi kuolemasi jälkeen setviikään, saa homman simppelisti pakettiin) niin tämäkin ongelmasi ratkeaa siististi ja tehokkaasti. Kukaan ei todellakaan estä sua poistumasta siististi. Tartu toimeen ja lopeta valitus. 

Asiasta mitään tietämättömät siinä soittamassa

Vain minulla ja vain minulla on vaikeaa. 

Masennus on sisäänkääntynyttä vihaa. Ymmärrän kyllä tunteen, ettei jaksa. En minäkään aina jaksa. Yritä kuitenkin miettiä mistä vihasi syntyy.

Kun onnistut huomaamaan, että olet oikeasti vihainen kokemastasi vaikeasta elämäntilanteesta ja suoraan sanottuna Suomen köyhiä vihaavasta politiikasta, huomaat että voit ehkä hiukan paremmin. 

Ja sitten mitä sille vihalle pitäisi tehdä? Yritä kääntää se toiminnaksi itsesi hyväksi. Älä välitä mitä muut ajattelevat, harvoin edes sinua oikeasti ajattelevat. Tee joka päivä jotain mikä tekee sinut onnelliseksi. 

Näillä opeilla mä yritän päästä eteenpäin. Ja en saatana suostu luovuttamaan näille ihmisvihaajille ja ahneille paskoille. Ajat muuttuvat. Kahden vuoden päästä asiat voivat olla jo toisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä höpötä. Hallitus ei ole vienyt multa vielä mitään. T. työmarkkinatuella oleva työtön

Eli puolisosi tai vanhempasi elättävät sinua 😄 Pelkällä työmarkkinatuella ei ole kukaan yksinasuva Suomessa. 

Hih hih, ei niin eikä tarvitsekaan. 

Johan paskaa kehtaat jauhaa. Mä olen ollut vuosia työtön (työkyvytön mutta kuntputustuki päättyi eikä jatkettu) ja asunut koko aikuisikäni yksin (Kun 26 vuotiaana lähdin omilleni. Nyt viimeiset 10 vuotta pienessä omistamassani mökissä jonka ostin työssä ollessani. Ei ole puolisoa, en halua sellaisia. Vanhempani kuolivat jo kauan sitten, ei jäänyt myöskään senttiäkään perintöjä heiltä. Saan tasan yhden tuen. Työttömyyskorvauksen joka on 595.36€ kuukaudessa enkä senttiäkään enempää. Joten kiinnostais tietää että valehteletko sä tyhmyyttäsi vai tietämättömyyttäsi?