Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Parisuhteen pimeä vaihe päättyy liki pomminvarmasti lopulliseen eroon
26.10.2025 |
Kattava tutkimus paljastaa nyt, millainen on parisuhteen pimeä vaihe, joka päättyy liki pomminvarmasti lopulliseen eroon. Psykoterapeutti Heli kertoo, että jopa joka viides vastaanotolle saapuva pariskunta on jo terminaalivaiheessa. Näin tunnistat.
Edessä lopullinen ero
Kun pitkässä liitossa menee huonosti, ihminen on taipuvainen ajattelemaan, että jospa tämä tästä.
On kuitenkin olemassa eräs terminaalivaihe, josta ylös ponnistaminen on jo todellinen ihme, paljastaa kokenut psykoterapeutti.
Kun parisuhde saavuttaa tietyn pisteen, se on tuomittu päättymään. Tämä ilmiö tunnistettiin nyt myös tuoreessa ja kattavassa tutkimuksessa. Ruotsalainen päivälehti Aftonbladet kertoo laajasta eurooppalaisesta tutkimuksesta liittyen parisuhteiden päättymiseen.
https://www.iltalehti.fi/suhteet/a/7705ce41-f6c4-4e0d-9666-0f778385b0bb
Kommentit (320)
"En ole kovin innostunut siitä, että iältään aikuinen ihminen vetoaa lapsuuteensa siinä, että käyttäytyy tietyllä tavalla. Katson aikuistumisen mitaksi sen, että miettii mitä omilta vanhemmiltaan haluaa säästää ja mitä ei halua jatkaa eteenpäin. "
Missä mitään tällaista sanottiin?? Sulta meni pointti ohi ja rajusti. Meidän kultturiin kuuluu että rakkaus on näytetty teoin, ei sanoin. Hyvä juttu se ei ole. Mutta kyllä se rakkauden osoittaminen pitää aloittaa jo lapsista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusuhde voi myös toimia pysäytyksenä, joka ravistelee avioliiton takaisin raiteilleen.
Meillä taas mies jätti minut sivusuhdenaisen takia. En edes tiennyt miehen jättäessä minut, että hänellä olikin jo nainen ja oli ollut pitkään. Avioliittomme kesti miltei 20 vuotta. Eli meillä ei mitenkään toiminut pysäytyksenä eikä ravisteluna, vaan mies sai vain syyn jättää minut.
Ajauduin sivusuhteeseen 18-vuotta nuoremman naisen kanssa. Ajatuksemme matchasivat 100%:sti ja molemmilla oli sanojensa mukaan nykyinen suhde kaverillinen.
Noh, nainen paljastui narsistiseksi "peiliksi" ja valehteli omasta lapsuudestaan saakka oikeastaan aivan kaiken. Hän oli lopulta totaalisen tunteeton, julma ja eli valheissaan.
Päätin suhteen muutaman kerran, sydän riekaleina ja viimeisen päättämiskerran jälkeen alkoi eheytyminen.
Olin siihen saakka pitänyt itseäni hyvänä ihmistuntijana. Enää en. Tämä osasi valehdella ja gaslightata, kunnes alkoi jäämään kerta toisensa jälkeen niistä kiinni.
Kynnys ryhtyä seurusteluun kasvoi äärettömästi tuon vuoksi.
Tyypillisiä terminaalivaiheen oireita ovat kosketuksen loppuminen ja jopa seksuaalinen inho. Kumpikin saattaa räjähtää toiselle pienistä asioista, ja oleskelusta samoissa tiloissa tulee erittäin vaikeaa ja ahdistavaa. Nukkuminen vierekkäin enää harvoin onnistuu tässä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei siedetä toisen kosketusta. Kun kaikki, mitä toinen suustaan päästä ärsyttää. Kun toisen äänikin ärsyttää, mässytys, kolistelu tai siis liki kaikki siinä toisessa ärsyttää. Kun ei halua enää olla samassa huoneessakaan yhtä aikaa. Kun toisen kosketuskin inhottaa. Ja todellakaan ei nukuta enää samassa sängyssä. Tämä on suhteen terminaalivaihe.
Tuo päättyy eroon. Valitettavasti aika moni tilanteeseen joutunut kitkuttaa vielä vuosien ajan jo kuolleessa suhteessa perustellen sitä itselleen lasten edulla. Siitä seuraa katkeroitumista ja/tai ainakin todella pitkä toipumisvaihe ennen kuin on valmis jatkamaan elämäänsä mahdollisen uuden kumppanin kanssa (jos siis koskaan). Tuttavapiiriin mahtuu näitä parikin.
Minulla ei ole lapsia joten en kirjoita omasta kokemuksestani. Mutta en oikein ymmärrä miten lasten edun mukaista voisi olla saada vuosien ajan tuollaista mallia parisuhteen "normaalista" tilanteesta ja perhe-elämästä. Tilanteessa olevan aikuisen edun mukaista se ei ole vaikka talous onkin niukempaa eron jälkeen.
M60
Vierailija kirjoitti:
No? Mikä se vaihe on? Vois olla vähän hedelmällisempi keskustelu, jos tiedettäisi edes mistä puhutaan...
Tarkoittanee sitä kun puolisoa kohtaan tunteet, rakkaus on vaan syystä ja toisesta loppunut. Kun esittää itselleen rehellisen kysymyksen, rakastanko tuota ihmistä ja jos sitä täytyy miettiä tai pyöritellä mielessään, vastaus on En Rakasta. Rakkautta ei pidä sekoittaa muihin tunteisiin, tai liittää esimerkiksi lapsiin. On isä/äiti lapsillemme, se on aivan eri asia. Ja jos toisen läheisyys ei tunnu hyvältä, sekä hänen poissa ollessa tuntee helpotusta, vapautta, on rakkaus lentänyt pesästä. Näin lyhyesti ajattelen asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kokeneet terapeutit tietävät sen. En avannut juttua, mutta asia on yksinkertainen. Kun rakkaus on lopussa, se ei enää tule takaisin. Hämmästyttävän usein ihmiset kuitenkin miettivät kaikenlaisia muita asioita ja kysymyksiä sen sijaan, että kysyisivät itseltään: rakastanko enää tuota ihmistä.
onpas nättejä puheita rakkaudesta
oikeasti kyse on himon katoamisesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusuhde voi myös toimia pysäytyksenä, joka ravistelee avioliiton takaisin raiteilleen.
Meillä taas mies jätti minut sivusuhdenaisen takia. En edes tiennyt miehen jättäessä minut, että hänellä olikin jo nainen ja oli ollut pitkään. Avioliittomme kesti miltei 20 vuotta. Eli meillä ei mitenkään toiminut pysäytyksenä eikä ravisteluna, vaan mies sai vain syyn jättää minut.
Ajauduin sivusuhteeseen 18-vuotta nuoremman naisen kanssa. Ajatuksemme matchasivat 100%:sti ja molemmilla oli sanojensa mukaan nykyinen suhde kaverillinen.
Noh, nainen paljastui narsistiseksi "peiliksi" ja valehteli omasta lapsuudestaan saakka oikeastaan aivan kaiken. Hän oli lopulta totaalisen tunteeton, julma ja eli valheissaan.
Päätin suhteen muutaman kerran, sydän riekale
Normaali nainen siis, onko muka muunkinlaisia olemassa?
Vierailija kirjoitti:
"En ole kovin innostunut siitä, että iältään aikuinen ihminen vetoaa lapsuuteensa siinä, että käyttäytyy tietyllä tavalla. Katson aikuistumisen mitaksi sen, että miettii mitä omilta vanhemmiltaan haluaa säästää ja mitä ei halua jatkaa eteenpäin. "
Missä mitään tällaista sanottiin?? Sulta meni pointti ohi ja rajusti. Meidän kultturiin kuuluu että rakkaus on näytetty teoin, ei sanoin. Hyvä juttu se ei ole. Mutta kyllä se rakkauden osoittaminen pitää aloittaa jo lapsista
Anteeksi, tein virheen, kun laitoin kommenttini sinun kommenttisi perään, koska tarkoitus ei ollut kritisoida sitä, vaan kirjoitin vain siitä mieleen tulleita ajatuksia. Olen siis aivan samaa mieltä siitä mitä kirjoitit rakkauden osoittamisesta myös sanoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M-1965 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei siedetä toisen kosketusta. Kun kaikki, mitä toinen suustaan päästä ärsyttää. Kun toisen äänikin ärsyttää, mässytys, kolistelu tai siis liki kaikki siinä toisessa ärsyttää. Kun ei halua enää olla samassa huoneessakaan yhtä aikaa. Kun toisen kosketuskin inhottaa. Ja todellakaan ei nukuta enää samassa sängyssä. Tämä on suhteen terminaalivaihe.
Tuo päättyy eroon. Valitettavasti aika moni tilanteeseen joutunut kitkuttaa vielä vuosien ajan jo kuolleessa suhteessa perustellen sitä itselleen lasten edulla. Siitä seuraa katkeroitumista ja/tai ainakin todella pitkä toipumisvaihe ennen kuin on valmis jatkamaan elämäänsä mahdollisen uuden kumppanin kanssa (jos siis koskaan). Tuttavapiiriin mahtuu näitä parikin.
Minulla ei ole lapsia joten en kirjoita omasta kokemuksestani. Mutta en oikein ymmärrä miten lasten edun mukaista voisi olla saada vuosien ajan tuo
Se päättyy eroon, koska ihminen on mestari syyttämään toista eikä tykkää harrastaa mitään itsereflektiota. Pitäisi mennä itseensä ja kysyä: MIKSI MINÄ olen tullut tähän pisteeseen, että aiemmin rakastamani ihminen vain ärsyttää ja hyvin usein vastaus ei löydy oikeasti siitä, että vain toinen olisi muuttunut dramaattisesti niin ärsyttäväksi. Usein syy selittyy myös olosuhteilla ja valinnoilla.
Jos ihmiset käyttäis edes puolet siitä ajasta kantamaan omaa vastuunsa, jonka käyttävät muiden syyttelyyn, niin voisivat itsekin paljon paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen valehtelijan ja kieroilijan kanssa koska niin nyt tuli joskus valittua. Valitettavasti.
Jos se siitä riippuu, että joskus valitsit niin, niin voit vieläkin valita, toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kokeneet terapeutit tietävät sen. En avannut juttua, mutta asia on yksinkertainen. Kun rakkaus on lopussa, se ei enää tule takaisin. Hämmästyttävän usein ihmiset kuitenkin miettivät kaikenlaisia muita asioita ja kysymyksiä sen sijaan, että kysyisivät itseltään: rakastanko enää tuota ihmistä.
onpas nättejä puheita rakkaudesta
oikeasti kyse on himon katoamisesta
Juuri näin. Rakkautta se ei ole koskaan ollutkaan, jos se tuolla tavalla vain katoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusuhde voi myös toimia pysäytyksenä, joka ravistelee avioliiton takaisin raiteilleen.
Meillä taas mies jätti minut sivusuhdenaisen takia. En edes tiennyt miehen jättäessä minut, että hänellä olikin jo nainen ja oli ollut pitkään. Avioliittomme kesti miltei 20 vuotta. Eli meillä ei mitenkään toiminut pysäytyksenä eikä ravisteluna, vaan mies sai vain syyn jättää minut.
Ajauduin sivusuhteeseen 18-vuotta nuoremman naisen kanssa. Ajatuksemme matchasivat 100%:sti ja molemmilla oli sanojensa mukaan nykyinen suhde kaverillinen.
Noh, nainen paljastui narsistiseksi "peiliksi" ja valehteli omasta lapsuudestaan saakka oikeastaan aivan kaiken. Hän oli lopulta totaalisen tunteeton, julma ja eli valheissaan.
Päätin suhteen muutaman kerran, sydän riekale
Mistä sait tietää hänen valehdelleen? Minkä tyyppisiä valheita hän kertoi, olivatko ne kenties uhritarinoita, jossa hän oli uhrin roolissa?
Aivan tuntemattomasta ihmisestä on mahdoton tietää valehteleeko hän. Lähtökohta ihmisten kanssa on kuitenkin se, että odotamme ihmisten suurin piirtein puhuvan totta, jolloin voi mennä pitkäänkin ennen kuin hälytyskellot soivat. Itse älysin erään lähipiiriin kuuluneen kohdalla vasta sen jälkeen, että lähes kaikki on ollut valetta, kun hän alkoi kertoa tarinoita, joissa olen itse ollut mukana ja jotka menivät aivan toisella tavalla.
Entä tuliko teille ero sivusuhteen takia? Käsittääkseni sivusuhteissa on paljon näitä, jotka alkavat suurena huumana ja perustuvat toisen osapuolen narsistisiin piirteisiin, joiden avulla hän kiehtoo ja manipuloi toista osapuolta. Silloin paluu todellisuuteen on hyvin karvas. Myös tuo lähipiirini entinen ystävä on ollut neljä kertaa naimisissa ja pettänyt jokaista puolisoaan. Vanhemmiten on tietysti helpompi arvioida toisen menneisyyttä kuin nuoremman ihmisen kohdalla, kun eroja ja suhteita on kertynyt, usein myös lapsia eri kumppanien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusuhde voi myös toimia pysäytyksenä, joka ravistelee avioliiton takaisin raiteilleen.
Meillä taas mies jätti minut sivusuhdenaisen takia. En edes tiennyt miehen jättäessä minut, että hänellä olikin jo nainen ja oli ollut pitkään. Avioliittomme kesti miltei 20 vuotta. Eli meillä ei mitenkään toiminut pysäytyksenä eikä ravisteluna, vaan mies sai vain syyn jättää minut.
Ajauduin sivusuhteeseen 18-vuotta nuoremman naisen kanssa. Ajatuksemme matchasivat 100%:sti ja molemmilla oli sanojensa mukaan nykyinen suhde kaverillinen.
Noh, nainen paljastui narsistiseksi "peiliksi" ja valehteli omasta lapsuudestaan saakka oikeastaan aivan kaiken. Hän oli lopulta totaalisen tunteeton, julma ja eli valheissaan.
Päätin suhteen muutaman kerran, sydän riekale
Kaikki sivusuhteeseen "ajautuvat" ovat enemmän tai vähemmän narsisteja. Siinä ajatellaan vain itseä, ei puolisoa. Oma himo vie ja itselleen keksitään oikeutuksia. Tuo termi "ajautua" on niin vastenmielinen, kaikuu sellaista vastuuntunnottomuutta. Sait mitä hait.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen valehtelijan ja kieroilijan kanssa koska niin nyt tuli joskus valittua. Valitettavasti.
Jos se siitä riippuu, että joskus valitsit niin, niin voit vieläkin valita, toisin.
Periaatteessa, mutta käytännössä en. Aikanaan olisi vaan pitänyt valita paremmin. Mutta enää ei voi mitään, pitää vain tehdä tästä elämästä mahdollisimman hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jännä juttu, kun mies on AINA se jonka pitää oppia jotain ja muuttua ja tehdä paremmin. Silloikin kun nainen pettää
🤢🤮"
Eiköhän edellä kuvatussa tilanteessa molempien pitänyt muuttua, avioliitto oli aika lailla tiensä päässä, täydellisessä umpikujassa.
Joo, aina samat kaksoisstandardit. "Molempien pitää tehdä töitä" ja naisparka suorastaan ajettu tuohon tilanteeseen.
Annas olla ku mies pettää, kun ei saa kotoa mitä haluaa ja tarvitsee... Ei taatusti ole samat vastaukset.
No mutta tuo mieshän olisi voinut lähteä saman tien kun kuuli vaimonsa sivusuhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jännä juttu, kun mies on AINA se jonka pitää oppia jotain ja muuttua ja tehdä paremmin. Silloikin kun nainen pettää
🤢🤮"
Eiköhän edellä kuvatussa tilanteessa molempien pitänyt muuttua, avioliitto oli aika lailla tiensä päässä, täydellisessä umpikujassa.
Joo, aina samat kaksoisstandardit. "Molempien pitää tehdä töitä" ja naisparka suorastaan ajettu tuohon tilanteeseen.
Annas olla ku mies pettää, kun ei saa kotoa mitä haluaa ja tarvitsee... Ei taatusti ole samat vastaukset.
No mutta tuo mieshän olisi voinut lähteä saman tien kun kuuli vaimonsa sivusuhteesta.
Joo, ikävä kyllä jäi. Toivottavasti ei syytä itseään itsekeskeisen puolison touhuista. Jos luet tuon pettäjänaisen kommentteja, selviää että hän puolustelee ja oikeuttaa tekoaan. Tuskin edes katuu mitään. Syyttää miestä kaikesta ja arvostelee miestä valtaosan teksteistä.
Ei olisi missään nimessä kannattanut ottaa takaisin.
Muutenkin teksti täynnä epäloogisuuksia.
Miten 24/7 365 pv vuodessa KAIKEN YKSIN TEKEVÄLLÄ pienten lasten äidillä on
A. mahdollisuuksia
B. jaksamista
ylläpitää kahden vuoden ajan sivusuhdetta???
Ihan narsistinen tapaus.
Sitä en sano ettei pettämisestä voi selvitä ja suhde elpyä, mutta tuollainen asennoituminen ja pitkä systemaattinen salailu ja pettäminen... On kyllä sairasta miten ihminen kykenee tuollaiseen toimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole niin yksinkertaista, että rakkaus on loppunut jos ajautuu sivusuhteeseen. Minulla oli pitkä sivusuhde, mutta en koskaan lakannut rakastamasta miestäni. Meillä oli siihen aikaan avioliitossa pitkä vaikea vaihe. Mieheni oli työnarkomaani, joka oli töissä 7 päivää viikossa, vuodesta toiseen. Jouluaattoisinkin piti päästä työpaikalle. Olin liki yksinhuoltaja ja tosi väsynyt tilanteeseen. Samaan aikaan työpaikalla oli mies, joka huomioi minua ja yhteiset lounaat johtivat kahden vuoden jälkeen pitkään suhteeseen. Hänkin oli tahollaan avoliitossa, joka ei edennyt minnekään.
Muutama vuosi eteenpäin, olen päättänyt sivusuhteen ja edelleen naimisissa. Mieheni sai vähennettyä työntekoa sen verran, että pitää ainakin yhden vapaapäivän viikossa. Sivusuhde voi myös toimia pysäytyksenä, joka ravistelee avioliiton takaisin raiteilleen.
Oksettavaa käytöstä. Ja siis nimenomaan sinulta.
"Se päättyy eroon, koska ihminen on mestari syyttämään toista eikä tykkää harrastaa mitään itsereflektiota. Pitäisi mennä itseensä ja kysyä: MIKSI MINÄ olen tullut tähän pisteeseen, että aiemmin rakastamani ihminen vain ärsyttää ja hyvin usein vastaus ei löydy oikeasti siitä, että vain toinen olisi muuttunut dramaattisesti niin ärsyttäväksi. Usein syy selittyy myös olosuhteilla ja valinnoilla.
Jos ihmiset käyttäis edes puolet siitä ajasta kantamaan omaa vastuunsa, jonka käyttävät muiden syyttelyyn, niin voisivat itsekin paljon paremmin."
En ole se jota kommentoit, mutta itsereflektio sopii tilanteisiin, joissa avioliitto ajautuu huonoon jamaan ns. normaalien elämänvaihdeiden seurauksena, ruuhkavuosien kiireiden tai roolitusten kapeuden vuoksi.
Kokonaan toisenlaista asiaa ovat valinnat, joihin toisella osapuolella ei ole minkäänlaista osuutta, ne kumpuavat puolisosta yksinomaisesti ja ovat yleensä luonteeltaan vakavampia. Näitä ovat mm. erilaiset addiktiot ja persoonallisuushäiriöt. Ja tällaisissa liitoissa elävät ihmiset ovat usein rajoiltaan hauraampia, alttiita introjektioille. Puoliso mm. siirtää oman häpeänsä puolison kannettavaksi eivätkä läheisetkään monesti tiedä miten raakoja asioita suhteessa tapahtuu, koska puoliso kokee tapahtumat omana häpeänään. Ympäristön reaktio on myös häpäisevä eli sanotaan helposti, että mikset vain lähde.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä molempien pitää tehdä töitä jos avioliitto on eron partaalla tai jo asumuserossa ja halutaan silti vielä jatkaa yhdessä. Petetyn osapuolenkin pitää. Jos tuntee olevansa ihan puhdas pulmunen, niin ainakin anteeksiannon kanssa on tekemistä. Helppoa ei tule olemaan.